Analyysi: Valtion piikki on auki koronakriisissä, mutta kuka maksaa laskun ja milloin? Joku muu, sitten joskus?

Säätytalossa sovittiin historiallisesta lisäbudjetista. Laskun maksajat etsitään myöhemmin, koska riitelyyn ei ole nyt aikaa, kirjoittaa Ylen Talous ja arki -toimituksen päällikkö Teijo Valtanen.

Talouden vakaus
 Sanna Marin saapuu Helsingin Säätytalolle 8. huhtikuuta 2020.
Sanna Marin saapui hallituksen kehysriihineuvotteluiden toiseen päivään Helsingin Säätytalolle 8. huhtikuuta 2020.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Hallitus on budjettinsa kanssa pakkoraossa, jossa velkaa on otettava paljon ja nopeasti - ja maksajat valittava myöhemmin.

Ilman velkahanojen avaamista edessä olisi velkaantumistakin suurempi murhe; enemmän pandemian uhreja, konkursseja, työttömyyttä ja köyhyyttä.

Kun hallitus iltapäivällä esitteli kehysriihensä päätteeksi historiallisen suuren 4,1 miljardin euron lisäbudjetin, ei tiedotustilaisuudessa puhuttu mitään veroista eikä menoleikkauksista. Niistä puhumisen aika on myöhemmin.

Hallitus joutuu etenemään askeltaen, hätätoimet on tehtävä ensin ja julkisen talouden uusi tasapaino on etsittävä sen jälkeen.

Taakanjaon suhteen pääministeri Sanna Marin (sd.) lupasi vain oikeudenmukaisuutta sosiaalisesti, taloudellisesti ja sukupolvien välille. Se on iso lupaus, jonka toteuttaminen vaatii myöhemmin paljon poliittista tahtoa ja viisautta.

Tulevien sukupolvien taakka kasvaa

Säätytalon kehysriihessä koottu lisätalousarvio antaa sosiaaliturvaan lisämiljardin, yritysten tukiin toisen miljardin ja kunnille kolmannen. Lisäksi koronan torjuntaan tarvittavia suojavarusteita ostetaan 600 miljoonalla.

Näistä elementeistä koostuu tämän vuoden osalle laskettu 3,6 miljardin osuus kaikkiaan 4,1 miljardin euron lisäbudjetista. Loput sovituista lisämenoista ajoittuvat ensi vuodelle. Kaikki menojen lisäykset maksetaan velalla ja myös valtion tulot supistuvat kriisin takia.

Vaikka tulojen ja menojen tasapainosta ei tänään juuri puhuttu, myös valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) korosti oikeudenmukaista taakanjakoa.

- Tulevien sukupolvien taakkaa ei voi kohtuuttomasti lisätä, Kulmuni sanoi.

Tämän enempää valtiovarainministerikään ei velkaa pidätellyt esiintymisessään. Viittaus tuleviin sukupolviin pitää sisällään ajtuksen siitä, että velkaa ei voida rajattomasti ottaa myöskään tulevien polvien maksettavaksi.

Toisaalta kaikki ministerien puheenvuorot perustuivat tänään siihen, että talouden pohja on nyt pelastettava keinolla millä hyvänsä ja vaikutukset ikäryhmienkin kesken setvitään myöhemmin.

Mitään menoja ei peruttu

Kulmuni muistutti, että Suomen julkinen talous on nyt paremmassa kunnossa kestämään velkaantumista kuin aikaisemmin. Suomella on nyt vakaa valuutta ja lainaa saa kansainvälisiltä sijoittajilta halvalla. Toisin oli 1990-luvun lamassa.

Kulmuni muisti myös kiittää edellistä Juha Sipilän (kesk.) hallitusta julkisen talouden tervehdyttämisestä. Sipilän hallituksessa olivat mukana myös nykyiset oppositiopuolueet ja poliittisen yhteisymmärryksen rakentamisen henki huokui koko tiedotustilaisuuden retoriikassa.

Mitään hallitusohjelman menolisäyksiä ei peruttu ainakaan vielä. Ilmastotavoitteistakin pidetään sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan kiinni ja energiaverouudistus on edessä syksyn budjettiriihessä.

Kuka maksaa, milloin?

Julkinen velka on lykättyä verotusta. Jos talous kasvaa koronan jälkeen vauhdilla, verotulotkin kasvavat ja isokin velka saadaan hoidettua helpommin.

Tai jos inflaatio lähtee laukalle, se maksaa osan veloista kuten 1970 ja -80 luvuilla kun hinnat ja palkat nousivat ja velkojen suhde tuloihin kutistui.

Mutta jos talouskasvun ja viime vuodet nukuksissa olleen inflaation apu jää pieneksi, on jossain vaiheessa edessä julkisen talouden remontti, suomeksi sanottuna leikkauslistat tai veronkorotukset - tai molemmat.

Leikkauslistat kohdistuvat sinne, missä julkiset menot ovat: terveydenhoitoon, koulutukseen, sosiaaliturvaan, kulttuuriin jne. Kohteeksi joutusivat silloin poliittisten valintojen mukaisilla painotuksilla sairaat, vanhukset, koululaiset, toimeentulotuen ja asumistuen saajat ja niin edelleen.

Myös mahdollisten veronkorotusten osoite on politiikan ydintä. Missä suhteessa nousisivat palkkaverot, yritysverot ja kulutusverot? Veroratkaisuilla maksajiksi voidaan saada erilaisilla painotuksilla esimerkiksi työntekijät, yrittäjät, viljelijät tai kuluttajat.

Koska nyt on kiire pelastaa Suomi, leikkauskohteet ja kovempien verojen maksajat voidaan valita myöhemmin, mutta helppoa siitä ei tule. Velkaa ottamalla vaikeita kysymyksiä voidaan lykätä niin kauan kuin tilannekuva eri tahoilla on sellainen, ettei kiireisiä päätöksiä haluta jarruttaa.

Työmarkkinajärjestöt mukaan valmisteluryhmään

Hallitus suuntasi katseen kriisin jälkeiseen aikaan perustamalla ns. valmisteluryhmän, jolla on toukokuun loppuun asti aikaa miettiä, miten talouden tasapaino saavutetaan myöhemmin. Jo aikaisemmin on perustettu työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama ekonomistien kriisiryhmä.

Uuden ryhmän puheenjohtajaksi tulee valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki ja varapuheenjohtajaksi sosiaali- ja terveysminsteriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila. Ryhmään on tarkoitus koota tiedepaneeli, jossa on laaja-alaista osaamista eri aloilta.

Laajaa yksituumaisuutta tulevien suunnitelmien tueksi haetaan silläkin, että valmisteluryhmän alaryhmään kutsutaan myös työmarkkinajärjestöt. Suuret talouden uudistukset edellyttävät myös työelämän sääntöihin lisää muutoksia, joista sopimisessa työmarkkinajärjestöillä on iso rooli.

Näiden ryhmien työ tuonee lisää konkretiaa taloutta ja taakanjakoa koskevaan keskusteluun jo toukokuussa.

Sama meininki Euroopassa ja maailmalla

Suomi ei ole ainoa maa, joka pelastaa talouttaa massiivisilla velkavetoisilla pelastusohjelmilla. Valtiot ja keskuspankit kaikkialla maailmassa ovat samalla asialla ja samalla meiningillä; Velkaa otetaan valtavia määriä ja keskuspankit ovat luvanneet pitää riittävästi rahaa liikkeellä matalilla koroilla.

Laskun maksajat valitaan myös Euroopassa ja maailmantaloudessa myöhemmin niiden joukosta, jotka saavat pitää terveytensä ja säilyvät leivän syrjässä kiinni.

Näin toimitaan eri puolilla maailmaa, koska rahaa hätätilanteen ratkaisemiseen ei löytyisi yhtä nopeasti, jos laskun maksajat valittaisiin etukäteen: Nyt päätöksiä on syntynyt nopeasti - ja moni voi ajatella että ehkä laskun tulevaisuudessa maksaa joku muu, sitten joskus.

Sama kaava toistuu EU:ssa. Etelässä pandemian tähän mennessä kovimmin kohtelemat ja ennestäänkin velkaisemmat maat toivovat yhteisvastuuta pohjoisemmilta mailta kuten Suomelta. Myöhemmin selviäisi, kenelle laskut lopulta lankeavat.

EU:ssa ja Euroryhmässä kiistely vastuunjaosta on kuitenkin toistaiseksi ollut suoraviivaisempaa kuin Suomessa ja se on hidastanut myös päätösten syntymistä. Euroryhmä ei koko viime yön jatkuneissa neuvotteluissa päässyt sopuun uusista tukipaketeista, mutta neuvottelut jatkuvat huomenna.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus