1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Lääketieteen opiskelijoista koronan jäljittäjiä? Helsingin yliopistossa 600 opiskelijaa on valmiudessa etsimään koronalle altistuneita

Helsingin ja Kuopion yliopistot ovat valmiita antamaan opiskelijoita koronan jäljittäjiksi. Ministeriö ei tyrmää hanketta mutta toivoo, että sooloilua vältettäisiin.

koronavirus
Matias Posa
Lääketieeten opiskelija Matias Posa on valmiina jäljittämään koronapotilaita.Petteri Sopanen / Yle

Singaporessa koronaetsivä voi koputtaa ovelle milloin vain. Jäljittäjät ovat valmiudessa vuorokauden ympäri. Kun diagnoosi tulee, heillä on 120 minuuttia aikaa haastatella koronaan sairastunut, kertoi Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun)viime viikolla.

Singaporen toimintatapa on kolmiosainen: testaa, jäljitä, eristä. Apuna käytetään myös älypuhelinsovellusta.

THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen kertoi 31. maaliskuuta Ylen A-studiossa, että jäljitykseen pitäisi panostaa meilläkin nykyistä enemmän.

Viranomaisten hitauteen on tuskastunut muun muassa yksityinen terveysala. Myös yliopistomaailma on ollut jo pitkään valmis käärimään hihat. Nyt se tarjoaa jäljitystyöhön lääketieteen opiskelijoita.

– Kunhan hallitus saa päätettyä, mitä aiotaan tehdä ja missä on maali, olemme valmiita auttamaan, sanoo Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen.

Ulkomaalaiset työntekijät keräävät aterioitaan pussiin mennäkseen karanteeniin.
Viiden miljoonan asukkaan Singaporessa jäljitetään koronan tartuntaketjuja muun muassa etsivien avulla. Kuvassa ulkomaalaiset työläiset keräävät Singaporessa ruokaa kasseihin ennen karanteeniin siirtymistä.EPA

Singaporen tapaan myös Suomessa puuhataan älypuhelinsovellusta koronajäljitykseen, mutta Renkosen mukaan testauksen lisääminen ja tartuntaketjujen selvittäminen on aloitettava välittömästi.

– Ei pidä jäädä odottamaan kännykkäsovellusta vaan toimia heti. Se voidaan ottaa mukaan sitten, kun se on valmis.

Opiskelijoita koronaetsijöiksi

Dekaani kiteyttää monen yliopistoihmisen tunnot. Yle on haastatellut tätä juttua varten kuutta yliopistomaailmaa tuntevaa.

Renkonen tarjosi keskiviikkona sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiurun esikunnalle apuaan: jäljityshommiin olisi valmiina 600 opiskelijan reservi.

Ministeriön mielestä idea on hyvä, mutta tartuntatautilain mukainen osoite tarjoukselle olisivat kunnat ja sairaanhoitopiirit, joissa jäljitystyötä jo tehdään. Ne ovat kukin järjestäneet sen omalla tavallaan.

Esimerkiksi Helsingissä ensisoitto koronaan sairastuneelle tulee HUSista. Sen jälkeen Helsingin kaupungin jäljittäjät ryhtyvät keräämään tietoa kontakteista.

Sosiaali- ja terveysministeriö ei kannata rinnakkaisen kanavan luomista.

– Ihan kuka tahansa ei voi lähteä soittelemaan koronaan sairastuneiden perään. Kyse on tietosuojan piiriin kuuluvista potilastiedoista, kertoo lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen STM:stä.

Helsingin yliopiston opiskelijoista koottava vapaaehtoinen jäljitystiimi ei maksaisi mitään. Sen voisi muodostaa ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuosikurssin lääketieteen opiskelijoista.

He eivät pandemian vuoksi pääse sairaaloihin kierroille ja moni on huolissaan opintojen venymisestä. Helsingin yliopiston lääketieteen kandidaattiseuran puheenjohtaja, opiskelija Matias Posa toivoo, että jäljityksestä voisi saada opintopisteitä.

– Olen valmis työhön heti pääsiäisen jälkeen. Toukokuussa monet opiskelijat voisivat tehdä jäljiystä, koska vapaaehtoisa kursseja on peruttu pandemian takia, hän kertoo.

Jos näytteenotto- ja analyysimäärät nousevat yli 2 000:een vuorokaudessa, tarvittaisiin tartuntaketjujen jäljittämiseen Renkosen arvion mukaan pelkästään Uudellamaalla 100–200 käsiparia lisää.

– Vapaaehtoisista opiskelijoista tälläinen joukko saadaan nopeasti kasaan, kertoo Renkonen.

Professori Risto Renkonen
Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen.Petteri Sopanen / Yle

Pääkaupungissa jäljitystä tekee tällä hetkellä yhteensä viitisenkymmentä sairaanhoitajaa ja lääkäriä. Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun) mukaan työtä tehdään viikon jokaisena päivänä kahdessa vuorossa.

Renkosen mukaan puolen päivän mittainen opiskelijoiden pikakoulutus voitaisiin aloittaa heti pääsiäisen jälkeen, jos valtiovalta niin toivoo. Myös opiskelijat ovat valmiina.

– Meillä voisi olla annettavaa kansallisessa terveyden edistämisessä. Myös muiden paikkakuntien opiskelijat ovat olleet innokkaita, kertoo Matias Posa.

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin visiossa pääkaupunki toimisi päänavaajana. Sen jälkeen opiskelijoita voisi olla töissä myös muualla maassa tartuntatilanteesta riippuen.

Esimerkiksi Ïtä-Suomen yliopiston terveystieteellisessä tiedekunnassa on 150 opiskelijaa per vuosikurssi. Tiedekunnasta kerrotaan Ylelle, että myös Kuopion opiskelijat ovat käytettävissä jäljitystyöhön.

Kiertävä näytteenottoauto?

Koronavirustestien kapasiteettia on nostettu, eikä sitä pidetä enää pullonkaulana. Helsingin yliopiston dekaanin mukaan näytteitä pitäisi nyt ryhtyä ottamaan selvästi enemmän. Tähän tarvitaan lisää testauspisteitä.

Tällä hetkellä Uudellamaalla on Husin mukaan yhdeksän drive-in pistettä, lisäksi näytteitä otetaan myös 4-5 terveysasemalla. Renkosen mielestä näytteenottopisteitä tarvitaan pelkästään Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle useita kymmeniä.

Parasta olisi, että ihmiset pääsisivät testiin kävellen tai polkupyörällä, ettei heidän tarvitsisi mennä metrolla tai bussilla, jossa he mahdollisesti levittävät virusta edelleen. Pääkaupunkiseudulla on Husin mukaan myös käytössä mobiilipisteitä, joita myös Renkonen pitää hyvänä vaihtoehtona.

– Kiertävä pakettiauto on hyvä idea, sellainen voisi olla aamulla Haukilahdessa ja iltapäivällä Itäkeskuksessa, sanoo Renkonen.

Missä viipyvät päätökset

Risto Renkonen perää hallitukselta selkeämpää viestintää siitä, että näytteenottoa todella lisätään ja että henkilöt, joilla on pienempiäkin oireita, ohjataan testeihin.

Oireiden kotikartoitusta varten on jo olemassa nettipohjaisia sovelluksia, kuten koronabotti. Jos botti kertoo, että oireet viittaavat koronaan, pitäisi testiin päästä, hän summaa.

Eniten Renkosen mielestä mättää pelin avaus. Dekaani Renkosen mielestä hallituksen pitäisi uskaltaa potkaista pallo liikkeelle, jotta seuraava erä koronan vastaisesta taistelusta pääsisi alkuun. Pelaajia kentällä olisi.

– Tarvitsemme päätöksen, miten Suomi aiotaan nostaa koronasta, sitä vaatii myös maan talous, Renkonen jatkaa.

Singaporessa on päädytty siihen, että virus halutaan nujertaa. Tämä edellyttää, että jokainen tartunnan saanut sairastuttaa vähemmän kuin yhden ihmisen.

Tavalliselle singaporelaiselle se tarkoittaa tenttaamista, yksityiskohtia minuutin tarkkuudella. Päiviin ei saa jää aukkoja. On selvitettävä myös satunnaiset kontaktit, joiden kautta virus voinut päästä leviämään.

Sellainen on koronaetsivien tehtävä.

Kiusallisia kysymyksiä sairastuneille voi pian joutua esittämään myös lääketieteen opiskelija Matias Posa.

Lue seuraavaksi