Höyry nousee siilojen välistä ilmaan Suomen suurimmalla makaronitehtaalla, Hyvinkäällä. Koneet käyvät kuumina, eikä ihme, sillä pastaa tehdään nyt kellon ympäri.
Myllyn Parhaan toimitusjohtaja Miska Kuusela ei aluksi uskonut, että vessapaperin ja kuivamuonan hamstraus alkaisi myös Suomessa.
Makaronihyllyt kuitenkin hupenivat vauhdilla ja tilausmäärät jopa seitsenkertaistuivat viikkotasolla.
– Alku oli ihan mahdoton, mutta lähdimme heti reivaamaan tuotantoa ylöspäin niin paljon kuin pystyimme. Nyt mennään 24/7.
Käytännössä tehtaan piti lisätä tuotantoonsa myös yövuoro. Ja viikonloput. Ja pääsiäinen.
– Pääsiäisen yli teemme tuotteita varmaankin ensimmäistä kertaa ikinä.
"Meillä on tällainen pitkä sarvimakaronijatkumo"
Koronapandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa syömistä on jouduttu miettimään monessa kodissa uudelta kantilta.
Ehkä talous on tiukilla tai normaalisti kouluissa ja päiväkodeissa lounastavat lapset ovat kotona. Tai yksinkertaisesti kaipaa tuttua ja turvallista ruokaa.
Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta ei ole yllättynyt makaronin suosiosta poikkeusoloissa.
– Ajattelisin, että tämä kasvu liittyy toisaalta tuttuuden, toisaalta helppouden, mutta ehkä myös turvallisuuden tunteeseen. Että meillä on tällainen pitkä sarvimakaronijatkumo.
Sarvimakaroni tuli suomalaisten ruokapöytiin jäädäkseen 1970-luvulla. Makaronilaatikkoa on syöty jo niin monen sukupolven ajan, että sitä voi tuttuudessaan pitää suomalaisten lohturuokana.
Piileekö makaronin suosio lasten keskuudessa siinä, että annoksen voi kuorruttaa sokerisella ketsupilla, siihen Mäkelä ei osaa sanoa.
– Kun lapsi saa itse tursauttaa ketsuppia, niin hän samalla ottaa ruuan haltuun tavalla, joka tuntuu hänelle omalta, Mäkelä pohtii makaronin suosiota.
Makaroni ei Suomesta syömällä lopu
Kiivain hamstraus on hellittänyt, mutta makaronin menekki ei näytä laantumisen merkkejä.
Myllyn Paras kertoo valmistavansa yli puolet suomalaisten syömästä pastasta. Normaalioloissa se tarkoittaa noin 15 miljoonaa kiloa vuodessa.
– Viimeiset neljä viikkoa pastan menekki on ollut 30–40 prosenttia suurempi, mutta pystymme vastaamaan kysyntään, toimitusjohtaja Kuusela sanoo.
Pikavisiitti hypermarkettiin vahvistaa, että pastahyllyllä käy jatkuva kuhina.
Helsingin Kaaren Prismassa ruokaostostilauksia keräilevä Johanna Haimi sanoo, että jokaiseen keräykseen näyttää sujahtavan ainakin yksi paketti pastaa.
– Onhan se aika hurjaa katsoa, että miten paljon sitä menee. Joka päivä pastaa tulee lisää ja hyllyt ovat täynnä, mutta iltapäivällä taas tyhjenevät.
Myllyn Parhaan toimitusjohtaja Miska Kuusela sanoo, ettei tästä maasta makaroni lopu.
Suomalaisen makaronin erikoisuus on, että se tehdään kotimaisesta vehnästä eikä durumista, kuten muualla maailmassa.
– Ja viljakaan ei lopu, Kuusela vakuuttaa.
- Uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Uudellamaalla
- Uusimmat tiedot koronavirustilanteesta kotimaassa ja ulkomailla
Voit keskustella aiheesta 10.4. klo 23:een saakka