Henna Helne kirjoitti tietokirjan pojista ja järkyttyi: "Muotti, mihin pienet pojat kasvavat, on yllättävän kapea"

Poikia kohdellaan jo vauvoina eri tavalla kuin tyttöjä, sillä poikia pidetään tyttöjä pärjäävimpinä ja vahvempina.

pojat (ikäryhmät)
Henna Helne kahden poikansa kanssa puistossa.
Henna Helne pelkäsi olevansa liian pehmeä äiti pojilleen, jotta nämä pärjäisivät miesten maailmassa. Kirjaa kirjoittaessan hän huomasi pelkonsa olleen turha. – Äidit ovat aina olleet pojille niitä, jotka antavat lämpöä ja turvaa, Helne kertoo vahvistuksesta, jonka haastattelemiltaan asiantuntijoilta sai.Mika Moksu / Yle

"Pitäisikö poikia kasvattaa karskin poikamaisesti, sillä yhteiskunnassa tuntuu edelleen monilta osin vallitsevan opittu, "jämähtänyt" sukupuolisidonnainen ilmapiiri? Teenkö hallaa poikieni tulevaisuudelle olemalla liian lälly äiti?"

Muun muassa tällaisia kysymyksiä pyöri helsinkiläisen toimittajan Henna Helneen päässä, kun hän alkoi kirjoittaa tänään julkaistua esikoiskirjaansa Pojat, pojat, pojat – Kirja poikien äideille.

Helne oli jo esikoisensa taaperoiässä viitisen vuotta sitten alkanut kaivata poikien äitiydestä ja tämän hetkisestä suomalaisten poikien maailmasta tietokirjaa, joka tarjoaisi blogien mutu-tuntuman sijaan asiantuntijoiden näkemyksiä ja faktaa.

Kun tietokirjaa ei ollut tarjolla vielä silloinkaan, kun Helne alkoi odottaa toista poikaansa vuonna 2017, hän päätti kirjoittaa sellaisen itse.

– Kuopusta odottaessa olin jo ollut vajaat neljä vuotta äitinä ja nähnyt poikien maailmaa. Se oli herättänyt minussa paljon kysymysmerkkejä. Eritoten tämä vellova ristiriita modernin ajan sukupuolisensitiivisyyden ja äärivanhojen sukupuoliroolien välimaastossa. Miten näiden maailmojen välillä pitäisi äitinä sukkuloida, Helne kertoo pohtineensa.

Sukupuolisensitiivisyys ei vielä näy arjessa

"Me kaikki tiedämme, minkälainen on poikatyttö. Mutta pojalle, joka on kiinnostunut meidän kulttuurissamme feminiiniseksi mielletyistä asioista, ei löydy edes sanaa. Tämä vertaus kertoo tilanteesta kaiken."

Kirjoittaessaan kirjaa, jota Helne itse nimittää puheenvuoroksi avaramman poikuuden puolesta, hän kertoo yllättyneensä ja myös järkyttyneensä siitä, miten mustavalkoinen poikien maailma yhä on.

– Muotti, mihin pienet pojat kasvavat, on yllättävän kapea. Olin myös olettanut, että sukupuolisensitiivisyys eli se, ettei sukupuoli saisi rajoittaa lapsen elämää, olisi pidemmällä Suomessa ja että esimerkiksi päiväkodit toimisivat avarakatseisemmin kasvatuksen suhteen. Mutta monesti todellisuus on sama, mikä se on ollut jo vuosikymmeniä. Se oli surullista huomata, mutta toisaalta se perusteli kirjan tekemistä.

Henna Helne
Henna Helne ihmettelee, miksi sekä lasten leluvalikoima että ostokäyttäytymisemme on pysynyt vuosikymmeniä samanlaisena, vaikka olemme niin monessa muussa tasa-arvoasiassa menneet eteenpäin.Mika Moksu / Yle

Tilanteen huomaa esimerkiksi lasten vaate- ja leluosastoilla, jotka on edelleen jaoteltu tytöille ja pojille erikseen. Pojille tarjotaan pienestä pitäen taistelevia hahmoja, luurankoja ja pääkalloja, joilla ruokitaan poikien hurjaa maailmaa, josta inhimillisyys on kaukana.

Helne ihmettelee, miksi kuvasto on pojille niin pelottavaa, ja miksi sekä leluvalikoima että ostokäyttäytymisemme on pysynyt vuosikymmeniä samanlaisena, vaikka olemme niin monessa muussa tasa-arvoasiassa menneet eteenpäin.

Helne kertoo kirjassaan Plan International Suomen tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun), johon haastateltiin vuonna 2018 yli 500 suomalaista aikuista. Plan International Suomen asiantuntija Mari Luosujärven mukaan mielenkiintoista oli, että miehistä 80 prosenttia olisi voinut ajatella ostavansa tytölle leluauton, samalla kun 85 prosenttia ei olisi voinut kuvitella ostavansa pojalle prinsessa-asua.

Helne tuo esille myös tekeillä olevan väitöskirjan, jossa tutkitaan lasten leikkimistä. Yli 800 helsinkiläis- ja virolaislapsen tutkimuksessa muun muassa havaittiin, että kun pojat harvoin pääsivät tyttöjen kotileikkeihin mukaan, tytöt laittoivat pojat töihin kodin ulkopuolelle.

"Vuosisataiset rakenteet yhteiskunnassa eivät hetkessä muutu", väitöskirjan tekijä, Vantaan kaupungin lastenkulttuurin ja kulttuurituotannon päällikkö Reeli Karimäki kommentoi Helneen kirjassa tutkimuksessa tekemiään havaintoja.

Myös se, miten sukupuolittunut Suomi edelleen on, on Helneestä kummallista. Tyttöjen ja poikien ainevalinnat eroavat jo peruskoulussa ja vain 9,3 prosenttia suomalaisista työskentelee aloilla, joilla on tasapuolisesti miehiä ja naisia. Helneen mielestä sukupuolirooleista käydään myös jatkuvasti taistelua, ja asioita käsitellään usein mies- ja naisjaon kautta.

Poikia kohdellaan jo vauvana eri tavalla kuin tyttöjä

Aiempien tutkimusten mukaan lapsen sukupuoli vaikuttaa alitajuisesti myös äidin käytökseen. Poikia pidetään tyttöjä pärjäävimpinä ja vahvempina, mikä näkyy jo esimerkiksi siinä, miten äiti kohtelee vauvojaan. Äidit saattavat hoitaa poikavauvaa fyysisesti ronskimmin ja kielellisesti vähäsanaisemmin kuin tyttövauvaa.

”Vaikka suurin osa nykyvanhemmista mieltää itsensä tasa-arvon kannattajiksi ja ajattelee olevansa moderni ja sukupuolisensitiivinen, monia toimintojamme ohjaavat edelleen opitut, perinteiset toiminta- ja ajatusmallit. Niitä ei välttämättä arjessa toimiessa edes tiedosteta” psykologi Jenni Leinonen toteaa Helneen kirjassa.

Helne toivoo, että vanhemmat heräisivät kirjan myötä ajattelemaan asiaa aktiivisesti ja päivittäin, muuten mikään ei muutu.

Poikien kanssa tulisi toimia samoin kuin tyttöjenkin kanssa ja heille pitäisi sallia samat asiat kuin tytöillekin. Pojille pitää esimerkiksi yhtä lailla lukea vauvasta saakka, tarjota lämpöä ja lohdutusta sekä kannustaa osoittamaan tunteitaan.

Toisaalta heiltä pitäisi myös vaatia sitä, mitä tytöiltäkin. Helne on kirjaansa varten tavannut ja haastatellut useita poikien äitejä. Monien 70–80-luvuilla syntyneiden nykyäitien omat äidit ovat vielä tehneet perinteisiä naisten töitä ja kantaneen miehilleen ruoan pöytään. Nyt tuoreet äidit pelkäävät siirtävänsä huomaamattaan vanhat mallit omille pojilleen hyysäämällä heitä liikaa.

– Huomasin monien äitien ajattelevan, että heissä herää tietynlainen hoivavietti juuri poikia kohtaan ja äidit haluavat tehdä vähän liikaa poikiensa puolesta. Tytöt koetaan enemmän vertaisina, joiden pitää auttaa äitiä ja toimia itsenäisemmin. Tytöt ovat rinnalla kulkijoita, pojat rinnalla roikkujia, Helne naurahtaa keksimälleen sanaleikille.

Henna Helne pitää poikaansa sylissään.
Henna Helne harmittelee, että poikaa pidetään usein herkkänä, jos hän itkee, vaikka hän on vain lapsi, joka itkee.Mika Moksu / Yle

Erityisen huolissaan Helne on siitä, miten esimerkiksi hieman isomman pojan itkuun saatetaan reagoida vaikkapa päiväkodissa.

– Poikaa pidetään herkkänä, jos hän itkee, vaikka hän on vain lapsi, joka itkee. Se on tosi surullista. Jo niin pieninä pojille ei sallita enää tiettyjä asioita, Helne harmittelee.

Helne puhuu kirjassaan paljon äidin roolista sekä äidin ja pojan suhteesta. Hän kuitenkin painottaa, että poikien olisi tärkeää saada erityisesti muilta miehiltä hyväksyntä siitä, että herkätkin asiat kuuluvat miehisyyteen. Tärkeintä on, ettei lasta pakoteta mihinkään rooliin.

Mitä poikien äidin tulisi ottaa huomioon?

Äideillä on oma historiansa miesten kanssa ja sillä voi olla alitajuinen vaikutus myös äidin ja pojan suhteeseen. Vaikka äidillä olisi huonoja tai epäonnisia kokemuksia miehistä, hänen tulisi muistaa, ettei hänen pojallaan ole mitään tekemistä menneisyyden kokemusten kanssa. Omaa lasta ei pidä samastaa tiettyyn miesryhmään pelkän sukupuolen perusteella.

Äidin olisi hyvä myös olla tarkkana, miten hän puhuu miehistä poikansa kuullen. Äitiporukassa voi helposti käydä niin, että stereotyyppiset vitsit lentävät ja miehiä mollataan, vaikka oma pieni poika seisoo vieressä kuuntelemassa.

Myös se, millainen suhde äidillä on lasten isään, vaikuttaa tutkitusti äidin ja pojan suhteeseen.

Pojan kasvaessa tulee eri ikävaiheita, jolloin poika tekee irtiottoja äidistään. Äidin on tärkeää myös päästää pojastaan irti, sillä eriytymisellä on tarkoituksensa pojan oman identiteetin kannalta. Suurin irtiotto pojasta tapahtuu viimeistään siinä vaiheessa, kun mahdolliset tyttöystävät tai tulevat puolisot astuvat kuvioon. Irtipäästämiseen kuuluu myös pojan kumppanin hyväksyminen.

– Kautta aikojenhan äiti on ollut pojalle spesiaalissa roolissa, tähänhän miniöiden ja anoppien kliseiset riidatkin perustuvat, Helne toteaa.

Asiantuntijoiden mukaan anopissa ja miniässä on melko usein jotain yhteneväisyyksiä. Tämä perustuu siihen, että pojan varhainen kiintymyssuhde äitiin määrittää niitä asioita, joihin hän ihmisissä tykästyy. Siinäkin mielessä äidillä on pojan elämässä valtavan tärkeä rooli.

Pitääkö siis olla huolissaan, jos tulevaisuuden miniä onkin aivan toisenlainen?

– Se onkin kolikon toinen puoli. Jos poika hakeekin jotain aivan muuta, onko äidillä siinä vaiheessa peiliin katsomista, Helne kysyy ja nauraa.

Henna Helne
Poikien äitiydestä on tullut eräänlainen ilmiö, ja syyksi Helne arvelee jonkinlaista vastaiskua "tyttöhehkutukselle". Pojista annetaan julkisuudessa kovin ongelmallinen ja negatiivinenkin kuva ja siksi positiiviselle poikakeskustelulle on Helneen mukaan tarvetta.Mika Moksu / Yle

Mitä pojat äideiltään tarvitsevat?

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 Suomessa oli 69 015 perhettä, joiden lapset ovat pelkästään 0–17-vuotiaita poikia.

Facebookista löytyy jo yli 100 000 seuraajaa kerännyt Poikien äidit -sivusto, jonka perustajien Pojan käyttöopas äidille -niminen kirja julkaistiin viime vuonna.

Poikien äitiydestä on tullut eräänlainen ilmiö, ja syyksi Helne arvelee jonkinlaista vastaiskua "tyttöhehkutukselle". Se oli yksi syy, miksi Helnekin kirjoitti oman kirjansa.

Julkisuudessa ollaan usein huolissaan esimerkiksi poikien lukemattomuudesta, tyttöjä heikommasta koulumenestyksestä ja syrjäytymisestä.

– Länsimaisessa yhteiskunnassa ja varsinkin koulumaailmassa ihaillaan tyttömäisinä pidettyjä piirteitä, kuten pitkäjänteisyyttä, rauhallisuutta ja keskittymiskykyä. Pojista annetaan julkisuudessa kovin ongelmallinen ja negatiivinenkin kuva ja siksi positiiviselle poikakeskustelulle on tarvetta, Helne sanoo.

"Tuntuu, että se mustavalkoinen maailma tulee vastaan, kun lähdetään kotiovesta ulos."

Henna Helne

Toisaalta Helne muistuttaa, että vaikka hänkin kirjassaan puhuu pojista ja poikien äitiydestä, häntä häiritsee lasten vahva jaottelu sukupuolen mukaan tietynlaisiksi pojiksi ja tietynlaisiksi tytöiksi.

Helne on huomannut, että esimerkiksi netin keskustelupalstoilla ihmiset identifioivat itsensä vahvasti tyttöjen tai poikien äideiksi ja puolustavat omaa perhetyyppiään, jos perheen lapset ovat vain jompaa kumpaa sukupuolta.

– Pointtini on se, että näen omat poikani omina ihanina lapsinani, joilla on omat persoonansa. He ovat todella erilaisia. En ajattele heitä täällä kotona jatkuvasti poikina. Tuntuu, että se mustavalkoinen maailma tulee vastaan, kun lähdetään kotiovesta ulos. Että tulisi ajatella ja toimia kuten pojan kuuluu ja näyttää poikamaiselta.

Vaikka kotioven ulkopuolella vallitsisivat vielä vanhat ja vahvat roolit, jotka vaikuttavat väkisin myös lapseen, on Helneen mukaan kotikasvatuksellakin vaikutusta. Tärkein oppi, jonka Henna Helne sai kirjaa kirjoittaessaan, on olla oma itsensä ja toimia omien arvojen mukaisesti.

– Pelkäsin pitäisikö minun äitinä jotenkin kovettaa itseni tai opettaa pojilleni kovempia arvoja, että he pärjäisivät elämässä. Ei missään nimessä. Tutkimustenkin mukaan äidin lempeys ja pehmeys ovat juuri sitä, mitä pojat äideiltään tarvitsevat.

Henna Helne ja lapset kävelevät tiellä.
Poikien äitiydessä Henna Helne nauttii siitä, että elämä on kivaa ja mutkatonta. – Minulla ei ole kokemusta tytöistä, mutta pojat ovat ihanan suoria ja vilpittömiä, asioita ei jäädä puimaan. Jos kysyn illalla, mitä päiväkodissa tapahtui, sitä ei edes muisteta, Helne nauraa.Mika Moksu / Yle

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 17.4. klo 23.00 saakka. Tervetuloa mukaan!

Korjaus 16.4.2020 klo 15.18. Poikien äidit -ryhmä muutettu Poikien äidit -sivustoksi ja sivuston perustajien kirjan nimi kirjoitettu oikeaan muotoon.

Lisää aiheesta:

Ahtaat sukupuoliroolit kaventavat yhä monien poikien elämää – Poikien Puhelin haluaa moninaistaa miehen mallia: "Itsekin välillä hämmästyn, miten paljon erilaisuus vielä häiritsee osaa pojista"

"Poikien pitäisi pystyä ottamaan haltuun tyttömäisinä pidettyjä ominaisuuksia, koska niitä tarvitaan elämässä" – Poikatutkimus pyrkii purkamaan sukupuolistuneita käytäntöjä, joita on kaikkialla

"Poikien nokittelukulttuurissa on vaikea olla oma itsensä" – Käytännön vinkkejä kasvattajille siitä, miten "poikakoodi" puretaan

Lue myös:

Ylen kysely: Nuoret miehet ovat kaikkein tyytyväisimpiä elämäänsä – "Mitä vähemmän omaa päätä vaivaa, sitä helpommin itsellään menee"

Istuva elämäntapa ja älylaitteilla olo näkyvät erityisesti poikien liikkuvuudessa

Isä! Ota kirja käteesi, niin poikasikin innostuu lukemisesta – Säännöllisen iltasadun lukeminen voi vaikuttaa merkittävästi lapsen tulevaisuuteen