Mitä koronapotilaan tehohoidossa käytännössä tapahtuu? Ylilääkäri: Ihminen ei kestä hengitysputkea selvin päin

Suurin osa koronapotilaista tarvitsee tehohoidossa hengityslaitetta. Potilas on itse yleensä tietämätön tilastaan.

koronavirus
Vastuualuejohtaja Sari Karlsson
Tehohoitoon tullaan yleensä siinä vaiheessa, kun potilas ei pysty enää itse hengittämään, kertoo TAYSin tehohoidon vastuujohtaja Sari Karlsson. Yle

Yli 80 suomalaista on tehohoidossa koronaviruksen takia. Otimme selvää, mitä tässä tehohoidossa käytännössä tapahtuu.

Tampereen yliopistollisen sairaalan tehohoidon vastuujohtaja, ylilääkäri Sari Karlsson sanoo, että koronapotilas saa samanlaista hoitoa kuin muusta syystä akuuttiin hengitysvajaukseen sairastunut.

Ainoa ero käytännössä on henkilökunnan suojavarustautuminen.

Tehohoitoon tullaan yleensä siinä vaiheessa, kun potilas ei pysty enää itse hengittämään riittävästi. Suurin osa koronapotilaista tarvitsee tehohoidossa hengityslaitetta. Potilaalle laitetaan hengitysputki henkitorveen ja tähän putkeen kytketään hengityslaite.

– Ihminen ei siedä putkea "selvin päin". Joudumme käyttämään rauhoittavaa lääkitystä ja osittain samoja lääkkeitä kuin anestesiassa, Karlsson sanoo.

Näin koronavirus voi vaikuttaa kehoosi

Ennen tehohoitoa potilasta voidaan yrittää auttaa happimaskilla tai korkeavirtauksellisella happihoidolla, jossa happiviiksillä annetaan happea nenän kautta. Tiiviillä kasvomaskilla voi toteuttaa kaksoispaineventilaatiota. Silloin potilas on vielä tajuissaan ja kone avustaa hengittämisessä.

Kaikilla nämä keinot eivät kuitenkaan riitä.

Potilas on tietämätön tilastaan

Tehohoidossa olevalla potilaalla on jo vaikea kaasujenvaihtohäiriö. Tämä tarkoittaa sitä, että happi ei siirry kunnolla keuhkoista eteenpäin verenkiertoon elimien käyttöön, eikä hiilidioksidia poistu riittävästi kehosta.

Yleensä happihäiriö on näistä kahdesta hankalampi hoitaa, mutta vaikeissa tilanteissa ongelmaksi tulee hiilidioksidin poistuminen.

Jotta varsinainen hengityslaite voisi auttaa, on usein parempi, ettei potilas hengitä itse ollenkaan etenkään hoidon alkuvaiheessa.

– Potilaan hengitystä ja tajuntaa voidaan vaimentaa opiaattilääkkeillä ja sedaatiolääkkeillä. Hän on tällöin itse tietämätön tilastaan.

Opiaatilla tarkoitetaan morfiinin kaltaisia huumaavia lääkkeitä. Sedaatiolääkkeet vaikuttavat keskushermostoon niin, että tajunnan taso laskee.

Sedaatiolääkkeet voivat laskea verenpainetta, joten tehohoidossa potilas tarvitsee usein tukea verenkiertoonsa lääkkeillä, vaikka varsinaista verenkiertovajausta ei olisikaan.

Nesteitä, antiobiootteja, verinäytteitä

Tehohoidossa potilaalle asetetaan myös nenä-mahaletku, jota pitkin mahalaukkuun menee ravintoaineita. Nesteytyksen kanssa pitää olla tarkkana.

– Koronapotilaat pidetään mieluummin niukoilla nesteillä, koska se on parempi keuhkoille.

Vaikeimmin sairaille koronapotilaille kehittyy keuhkokuume. Keuhkokuume voi olla viruksen tai bakteerin aiheuttama. Yleensä tehohoidossa annetaan anbiootteja, sillä viruksen aiheuttama keuhkovaurio altistaa myös bakteerin aiheuttamille tulehduksille.

Tehohoitopotilaalla on valtimossa kanyyli, josta mitataan verenpainetta jatkuvasti ja jota kautta saadaan otettua verinäytteet. Näytteitä otetaan tiuhaan.

– Tarkkailemme hengityslaitehoidon vaikutuksia eli happeuttumista ja hiilidioksidin poistumista sekä muiden elimien toimintaa.

Kuolema voi tulla äkkiä tai hitaasti

Jos tulehdus etenee keuhkoissa laajalle alueelle, potilas vaipuu vaikeaan hypoksiaan (siirryt toiseen palveluun), eli kudoksissa on vakavaa hapen puutetta. Kun hiilidioksidikaan ei poistu enää tarpeeksi elimistöstä, hän kuolee.

Kuolema voi tulla äkillisesti tai hitaasti. Sari Karlsson kertoo, että äkillisessä kuolemassa elimistön hapensaanti pysähtyy esimerkiksi sydänpysähdyksen takia. Jos taas keuhkot ovat lopussa, elimet kärsivät ja voi mennä päiviä, että ihminen ikään kuin hiipuu pois.

Sari Karlsson ei ole vielä itse nähnyt yhtään koronasta johtuvaa kuolemaa. Hän kertoo, että tehohoidossa olevan potilaan kuolema on yleensä rauhallinen, niin myös ulkomaisista koronapotilaista on kerrottu. Potilas kuolee useimmiten tajuihinsa tulematta.

Moni toipuu tehohoidosta takaisin normaaliin elämään. Toipuminen voi kestää kauan.

– Tehohoidossa ollaan koronan takia yleensä 1–3 viikkoa, Karlsson arvioi.

Tehohoidon vastuujohtaja Sari Karlsson
Tehohoidon vastuujohtaja Sari Karlsson sanoo, että henkilökuntaa tarvitaan lisää, koska tehohoidon paikkoja on lisätty koronan takia. Mari Vesanummi / Yle

Lisää henkilökuntaa koulutetaan pikavauhtia

Suomessa on oltu huolissaan siitä, miten hengityslaitteet riittävät kaikille. Tästä syystä karanteenilla on yritetty hidastaa taudin etenemistä, että tehohoitopaikat riittävät.

Yle selvitti huhtikuun alussa, että Suomessa on noin 400 tehohoitopaikkaa. Normaalisti tehohoitopaikkoja on noin 300, eli paikkojen määrä on noussut kolmanneksella.

Suomen kaikissa sairaaloissa on yhteensä joitakin tuhansia hengityslaitteita, joilla potilaan hengitystä voidaan avustaa. Arviot siitä, kuinka moni voi joutua tehohoitoon vaihtelevat. On puhuttu jopa kymmenestä tuhannesta ihmisestä.

Lisää hengityslaitteita saatetaan saada kriisin pahetessa eläinlääkäriasemilta. Ongelmaksi voi koitua silti osaavan henkilökunnan puute.

Hengityslaitteet ovat auton hintaisia monimutkaisia laitteita. Niitä täytyy osata säätää, että niistä on potilaalle hyötyä.

Perehtyminen tehohoitajaksi vie vähintään puoli vuotta, täysiveriseksi tehohoitajaksi tullaan Karlssonin mukaan noin kahdessa, kolmessa vuodessa. Nyt peruskoulutuksia on rutistettu viikkoon.

Anestesiahoitajia on koulutettu ensisijaisesti hoitajiksi, koska heille esimerkiksi tehohoidon lääkitys on tuttua. Myös muiden erikoisalojen lääkäreitä koulutetaan avuksi potilasruuhkiin.

Pikakouluttaminen on haastavaa. Tehohoitajat ovat kovilla, kun he kouluttavat työnsä ohella uusia ja muuntuvat samalla yhden potilaan hoitajista tiiminvetäjiksi.

– Toisaalta uudet hoitajat joutuvat vaihtamaan kokonaan toimintaympäristöään, joten tilanne on uusi kaikille.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tehohoidon vastuujohtaja Sari Karlsson kertoo toimittaja Mari Vesanummelle sekä kevyemmän että vaativamman hoidon kulun

Lue lisää:

Kertooko paine rinnassa infektiosta ja miten tauti kurittaa sisäelimiä? Näin koronavirus voi vaikuttaa kehoosi

Mitä pitää tapahtua ennen kuin Suomi voi alkaa purkaa koronan vuoksi määrättyjä rajoituksia? Tässä 6 kohdan lista asiantuntijoilta

Yle selvitti: Kunnissa tehdään nyt päätöksiä tehohoidon rajaamisesta epidemiahuipun lähestyessä – hoivakodeissa käydään läpi, ketä hoidetaan ja miten

Yle selvitti tehohoitopaikkojen määrän: Suomessa jo neljäsataa paikkaa, katso tilanne omalla alueellasi

Tehohoidon ylilääkäri Ylelle: Tehohoitoa joudutaan rajaamaan raskaasti, jos synkimmät ennusteet toteutuvat – 11 tärkeää kysymystä tehohoidosta

Jos tehohoito yhdellä alueella kuormittuu, koronapotilaita voidaan siirtää jopa eri puolelle Suomea – ambulanssikuljetukset ykkösvaihtoehto

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus