Koronavirus heitti kuoleman kasvoillemme – samaan aikaan moni läheinen ei ehkä pääse saattamaan kuolevaa rajan yli

Viimeinen mitä ihminen aistii, on ääni, lohduttaa sairaalapappi vanhuksista eristyksissä olevia läheisiä.

koronavirus
Työntekijät työntävät vanhuksia pyörätuolissa vanhustenkeskuksessa.
Olisin paljon rauhallisempi, jos vanhustenhuollon lähtötilanne olisi parempi, emeritaprofessori Anneli Anttonen sanoo. Kuvituskuva.Eleni Paspatis / Yle

Anneli Anttonen ei ole nähnyt 93-vuotiasta äitiään noin neljään viikkoon. Sosiaalipolitiikan emeritaprofessorin äiti on hoivakodissa Tampereella. Koronavirus on estänyt heitä tapaamasta toisiaan, koska vierailut ympärivuorokautisessa hoidossa on lähtökohtaisesti kielletty.

– Olemme pitäneet yhteyttä puhelimella, joka ei ole muistisairaalle äidilleni kovin toimiva väline. Toivoisin, että tarjolla olisi ollut jokin sovellus, jossa myös näkisimme toisemme. Olen varma, että yhteydenpito tällä tavoin olisi helpompaa.

Anttosen äiti alkoi tarvita ympärivuorokautista hoitoa nelisen vuotta sitten. Juuri ennen sitä geriatri eli vanhusten hoitoon erikoistunut lääkäri teki yhdessä äidin ja tyttären kanssa hoitosuunnitelman, johon kuului myös ei elvytetä -päätös (DNR-päätös).

– Oli tärkeää, että hoitolinjaukset käytiin kaikessa rauhassa lävitse. Minulle selvitettiin hyvin se, että DNR-päätös ei rajaa pois mitään muuta kuin elvytyksen. Eli se ei tarkoita sitä, ettei äitiäni hoidettaisi tai lääkittäisi.

Emeritaprofessori Anneli Anttonen.
Toivoisin, että hoivakodit kertoisivat mahdollisimman paljon läheisille siitä, mitä siellä nyt tapahtuu, Anneli Anntonen sanoo.Jorma Sipilä

Tampereen yliopistollisen sairaalan palliatiivisen keskuksen ylilääkäri, dosentti Juho Lehto sanoo, että hoitolinjaukset ja hoitorajaukset, kuten ei elvytetä -päätös liittyvät yhtenä osana elämän loppuvaiheen hoitosuunnitteluun.

Hän sanoo ymmärtävänsä, että ennakoivien hoitosuunnitelmien ja hoitorajausten tekeminen voi herättää pelkoa ja ahdistusta. Erityisesti, jos niitä joudutaan tekemään koronaviruksen kanssa kilpaa. Mutta vakavasti sairaan toiveita ja pelkoja on helpompi kirjata ennakkoon tutun lääkärin kanssa.

– Pahimmillaan akuuttitilanteessa lääkäri, joka ei tunne ihmisen toiveita ja sairauksia, joutuu tekemään nopeasti päätöksiä hyvin teknisiin asioihin perustuen. Välttämättä ne eivät ole parhaita päätöksiä, Juho Lehto sanoo.

Taysin palliatiivisen keskuksen ylilääkäri Juho Lehto
Pelastusvene on helpompi rakentaa silloin, kun laiva ei vielä uppoa, ylilääkäri Juho Lehto sanoo.Antti Eintola / Yle

Lehto muistuttaa myös, että hoitolinjauksia ei tehdä iän tai vammaisuuden perusteella. Sen sijaan niihin vaikuttavat, kuinka pitkälle krooniset sairaudet ovat edenneet ja mikä on ihmisen kyky toipua akuutista vakavasta sairaudesta. Esimerkiksi tehohoito edellyttää terveeltäkin ihmiseltä hyvää toipumiskykyä.

– Tehohoito ei ole hyvä hoitovalinta, jos suurella todennäköisyydellä haitat ovat suuret ja hyödyt pienet. Jos tehohoito pahentaa ihmisen heikon alkutilanteen niin, että potilas kuolee tehohoitoon tai kohta sen jälkeen, se ei ole hyvää hoitoa. Kuitenkin nämä ovat aina hoitavan lääkärin päätöksiä, ja ne tehdään potilaskohtaisesti, ylilääkäri Juho Lehto sanoo.

COVID-19 -tauti voi tehdä kuolemasta yksinäisen

Suomessa kuolee noin 54 000 ihmistä vuodessa, eli keskimäärin 150 päivässä. Nyt tuo todellisuus on heitetty suomalaisten kasvoille aivan toisella tavalla kuin pitkään aikaan. Media kertoo päivästä toiseen, moniko COVID-19 -tautiin on kuollut Suomessa, Euroopassa ja maailmassa.

Moni varmasti miettii, sairastunko ja kuolenko itse, ja mitä tapahtuu läheisilleni. Koronavirus on tehnyt konkreettiseksi sen, että elämä on hauras. Lääketiede pystyy paljoon, mutta kuolemaa se ei pysty poistamaan.

enkeli uurnahaudalla
Josko kaikki kokemamme loiventaisi ihmisen pohjatonta ahneutta ja osoittaisi meille elämän tärkeimmät arvot, Juho Lehto pohtii. Marja Väänänen / Yle

Korona-aikana poikkeukselliseksi kuoleman tekee se, että sairaaloissa ja ympärivuorokautisessa hoidossa vierailut on pääsääntöisesti kielletty. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan tapauskohtaisesti arvioiden voidaan sallia kriittisesti sairaiden tai saattohoidossa olevien oireettomien läheisten vierailu.

Emeritaprofessori Anneli Anttonen sanoo, että koronaviruksen leviäminen heikkokuntoisiin, jo valmiiksi ympärivuorokautista hoitoa tarvitseviin vanhoihin ihmisiin oli vain ajan kysymys. Silti se tuli yllättäen. Nyt pää on täynnä kysymyksiä: miten äiti selviää, jos hän joutuu eristyksiin, entä pääseekö katsomaan, jos hän kuolee.

– Tuntuu melkein mahdottomalta, etten voisi olla saattamassa häntä rajan yli. Ylipäänsä toivoisi, että hoivakodit kertoisivat mahdollisimman paljon läheisille siitä, mitä siellä nyt tapahtuu.

Ylilääkäri Juho Lehto sanoo, että saattohoitokulttuuriin kuuluu se, että läheiset ihmiset saavat tulla ja olla kuolevan ihmisen vieressä vaikka yötä päivää, jos kuoleva ihminen niin haluaa.

Kuitenkin, jos kaikki läheiset nyt pääsisivät vapaasti vierailemaan kuolevan luona, seurauksena voisi olla hoitoyksikön epidemia. Asukkaat ja hoitajat sairastuisivat ja henkilökuntaa olisi entistä vähemmän.

– Nyt on viisaasti tasapainoiltava. Henkilökunnan ja omaisten on tärkeää keskustella tilanteesta. Pitää miettiä milloin paikalla ei voi olla kukaan ja milloin vain lähimmät ja tullaanko vasta kuoleman ollessa lähellä, ylilääkäri Lehto sanoo.

Vanhusten hoivaa tutkinut emeritaprofessori Anttonen sanoo, että hän olisi paljon rauhallisempi, jos vanhustenhuollon lähtötilanne olisi Suomessa parempi.

– Paikoitellen hoitajia on ollut liian vähän ja nyt työtä on vielä enemmän. Mietin, mikä tilanne on silloin, kun vanhat ihmiset ja hoitajat joutuvat karanteeniin tai he sairastuvat.

Virpi Sipola
Sairaalapappina menen ihmisen ehdoilla. Jokaista ihmistä täytyy kunnioittaa yksilönä, Virpi Sipola kertoo. Petteri Sopanen / Yle

Kirkkohallituksen sielunhoidon johtava asiantuntija, sairaalapappi, terveystieteen maisteri ja tohtoriopiskelija Virpi Sipola oli Helsingissä sijaitsevan saattohoitokodin pappina kymmenisen vuotta.

– Terhokodin aika oli rakasta ja ammatillisesti kehittävää.

Sipola sanoo, että jos viimeisten hetkien yhdessäolo ei onnistu, se voi herättää pelkoa ja ahdistusta sekä kuolevassa että läheisissä.

– Useimmat meistä reagoivat niin, että haluaisimme jollakin tavalla helpottaa kuolevan oloa tai olla tukemassa lähdön vaiheessa. Jos se ei ole mahdollista, on hyvä muistaa, että viimeinen, mitä ihminen aistii, on ääni. Jäähyväiset voi hätätapauksessa välittää vaikka puhelimitse tai kirjeellä.

Sipola muistuttaa myös, että vaikka läheisten vierailuja joudutaan rajoittamaan, sairaalapapit työskentelevät edelleen sairaaloissa ja ympärivuorokautisessa hoidossa yksikön johtajan luvalla.

– He saavat kutsusta mennä kuolevan luokse, olla läsnä, viedä ehtoollisen, olla vierellä, niin, ettei ihmisen tarvitse lähteä yksin.

Kun Sipola itse teki sairaalapapin työtä, käytännössä se oli usein läsnäoloa kuolevan vierellä. Hän saattoi pitää kädestä kiinni tai silittää, lukea Raamattua tai Koraania, hyräillä virren tai laulun jos se tuki kuolevan vakaumusta.

– Sairaalapappina menen ihmisen ehdoilla. Teen vain sitä mitä ihminen toivoo, ja mistä on keskusteltu. Jos en tiedä, jätän tekemättä. Jokaista ihmistä täytyy kunnioittaa yksilönä.

Kuoleman pelkoon vaikuttaa se, että olemme nähneet kuolemaa niin vähän

Ylilääkäri Juho Lehto sanoo, että yleensä kuolemassa ei ole paljon dramatiikkaa. Ihminen nukkuu. Tajunnan taso vaihtelee, ihminen on hetkittäin läsnä, kunnes kiinnostus ulkomaailmaan hiipuu. Yleensä ihminen on loppuvaiheessa tajuton, tulee hengityskatkoksia, kädet tuntuvat kylmältä, verenkierto vähenee, ja lopulta ihminen menehtyy.

– Tietysti loppuvaihe riippuu siitä, mikä on tausta, sairaus ja tilanne, Lehto sanoo.

Monta ihmistä kuoleman rajan yli saattanut sairaalapappi Virpi Sipola sanoo, että hetki, jolloin ihminen kuolee, on hyvin selvä.

– Ihminen ei ole siinä enää. On se sitten henki tai sielu, miksi sitä halutaan kutsua, se on lähtenyt ja vain ruumis on jäljellä.

Kelopuita Keskuspuitossa
Joskus kuoleva on huolissaan läheisistään, on vaikea lähteä. Niissä hetkissä sanon, että läheiset saavat tukea, voit lähteä, Sipola sanoo.Petteri Sopanen / Yle

Sipola sanoo, että kuvamme kuolemasta muodostuu sen perusteella, millaisia kuolemia itse kukin on nähnyt. Monet meistä eivät ole nähneet oikeasti ainuttakaan. Silloin ihminen voi luoda mielikuvia, jotka eivät ole totta. Hänen mukaansa kuoleman pelko liittyy oman itsen ja elämän hallinnan menetykseen.

– Pohjimmainen ahdistus on, että minä lakkaan olemasta, se todellisuus, jonka jotenkin tiedän ja tunnistan, sitä ei enää ole. Olisikin tärkeää, että ihminen miettii tai keskustelee siitä, mihin hän menee kuollessaan. Meneekö hän tähdeksi taivaalle, läheisten sydämeen vai taivaan kotiin. Se auttaa myös läheisiä muodostamaan käsityksen siitä mihin kuoleva on menossa. Ajatus voi tuoda turvaa.

Olipa kuolemansyy koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tauti tai muu, joskus kuolema kohtaa meidät kaikki.

– Hyvin harvoin kuolema tulee oikeassa kohdassa. Siihen liittyy usein kokemus, että se on väärään aikaan, ihminen ei ole koskaan täysin valmistautunut, Sipola sanoo.

Onpa sairaus mikä tahansa, saattohoitoon pitää siirtyä oikeaan aikaan

Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaan ja hänen läheisensä oireita ja kärsimystä lievittävää hoitoa. Saattohoito taas on osa palliatiivista hoitoa, joka ajoittuu viimeisille elinviikoille tai -päiville.

Palliatiivisessa hoidossa siirrytään taudin hoidosta ihmisen hoitamiseen. Ylilääkäri Juho Lehto sanoo, että tuolloin kaikenlaisesta mittaamisesta pitää siirtyä kärsimyksen lievittämiseen sekä ihmisen ja hänen läheistensä tukemiseen.

Taysin palliatiivisen yksikön ylilääkäri Juho Lehto
Potilaan läheisten tukeminen on keskeistä. Taysin palliatiivisen keskuksen ylilääkäri Juho Lehto sanooAntti Eintola / Yle

Fyysisen kärsimyksen lievittäminen tarkoittaa esimerkiksi kivun tai hengenahdistuksen helpottamista. Psykososiaalinen tuki taas kohdistuu paljolti kuolevan ihmisen läheisiin. Samalla kun ihminen saattohoidetaan kuolemaan, läheiset hoidetaan tulevaan elämään.

– On tutkimusnäyttöä siitä, että mitä paremmin kuoleva saa apua ja läheisiä autetaan menetyksen ja surun kohtaamiseen, sitä paremmin läheiset selviävät, ylilääkäri Lehto sanoo.

Asiantuntijat puhuvat myös saattohoidon eksistentiaalisesta tukemisesta. Se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita.

– Jollekulle se voi olla sairaalapappi, joka pystyy tukemaan kuolevaa vakaumuksesta riippumatta. Toiselle se voi olla menneen elämän muistelua ja henkisen perinnön jättämistä, Lehto sanoo.

Koronavirus myös kirkastaa elämää

Sairaalapappi Virpi Sipola ajattelee, että koronavirus voi tuoda myös joitakin hyviä asioita. Monet joutuvat miettimään omaa elämäänsä ja sitä, elääkö arvojensa mukaista elämää. Myös sitä, että elämän merkitys tulee toisista ihmisistä ja ihminen tulee todeksi vain suhteessa toiseen ihmiseen.

– On hyvä myös huomata se, että suomalainen yhteiskunta toimii, meillä on varsin turvallista, hallitus on toimintakykyinen, kaiken epävarmuuden keskellä emme ole kaaoksessa, vaan yhteiskunnassa on rakenne ja järjestys.

Virpi Sipola
Kuolemaa liittyy usein kokemus, että se tulee väärään aikaan, Virpi Sipola sanoo. Petteri Sopanen / Yle

Sosiaalipolitiikan emeritaprofessori Anneli Anttonen sanoo, että nyt hyvinvointivaltio ja julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon merkitys näyttäytyvät kaikille suomalaisille.

– Nyt on kaikki syy rakastaa hyvinvointivaltiota ja veroja.

Ylilääkäri Juho Lehto sanoo, että ehkä tämä kaikki muistuttaa meitä siitä, mitä pystymme hallitsemaan ja mitä emme.

– Josko se loiventaisi ihmisen pohjatonta ahneutta ja osoittaisi meille elämän tärkeimmät arvot.

Voit keskustella aiheesta jutun lopussa 11.4. klo 23 asti.

Lue myös:

Vanhusten elvytyskieltopäätöksiä on ryhdytty tekemään puhelimitse koronaepidemian vuoksi – Valvira: Näin merkittävää hoitopäätöstä ei tulisi tehdä etänä

Yle selvitti: Kunnissa tehdään nyt päätöksiä tehohoidon rajaamisesta epidemiahuipun lähestyessä – hoivakodeissa käydään läpi, ketä hoidetaan ja miten

Koronan varjossa muhii hoitopommi – Pahin skenaario on, että riskiryhmien potilaat jäävät hoidotta pitkäksi aikaa

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus