Suomalaisyrittäjä kiinalaisessa hengityssuojainten hullunmyllyssä: "Kannattaa epäillä, jos luvataan nopeasti laatua"

Suomen Huoltovarmuuskeskuksen mukaan riskejä on pakko ottaa, jotta suojatarvikkeita saadaan maahan.

koronavirus
Hengityssuojissakin käytettyä kuitukangasta valmistava tehdas Zoupingin maakunnassa.
Hengityssuojissakin käytettyä kuitukangasta valmistava tehdas Zoupingin maakunnassa.Dong Naide /EPA

Nopeasti ei saa hyvää.

Tämä on Pekingissä asuvan terveysalan yrittäjän Ulla Nurmenniemen näkemys suojatarvikkeiden hankinnasta Kiinasta koronaviruksen torjuntaan.

Asian on kokenut myös Suomen Huoltovarmuuskeskus, jonka Kiinasta tilaama lentokoneellinen suojavarusteita todettiin VTT:n tutkimuksessa laadultaan liian kehnoksi sairaalakäyttöön. Tiistaina Suomeen saapui kaksi miljoonaa kasvosuojainta ja 230 000 hengityssuojainta.

Nurmenniemi on jäljittänyt viime viikot suojatarvikkeita suomalaisille ja ulkomaisille tilaajille. Asiakkaana on yrityksiä ja valtioita. Jopa miljoonan kappaleen eriä lähtee eri puolille maailmaa. Hän on nyt tehnyt pyynnöstä tarjouksen myös Suomen valtiolle.

Koko maailma ostaa Kiinasta

Kaikilla on huutava pula varusteista, ja jono on pitkä.

– Koko maailma tilaa tällä hetkellä Kiinasta. Tällä hetkellä se lienee ainoa paikka maailmassa, missä tuotanto on lähtenyt käyntiin sataprosenttisesti. Ja jos välittäjä lupaa, että hän saa nopeasti kasaan edullisella hinnalla sairaalatason tuotteita, kannattaa epäillä, onkohan kaikki kohdallaan, Nurmenniemi pohtii.

Ulla Nurmenniemi seisoo lumisella kadulla toppatakki päällä ja hengityksensuojain kasvoillaan.
Ulla Nurmenniemi etsii Kiinan kaoottisen ruuhkaisilta suojatarvikemarkkinoilta hengityssuojaimia, testejä ja muita tarvikkeita Suomeen ja maailmalle.Kirsi Crowley / YLE

Nurmenniemi on myös Pekingin suomalaisen kauppayhdistyksen toiminnanjohtaja. Hän sanoo ajautuneensa hankkimaan suojatarvikkeita, kun kyselyjä tuli joka päivä. Hän on terveysalan yrittäjä ja tuntee työnsä kautta alan toimijat Kiinassa.

– Yritykset pyytävät, että auta meitä nopeasti. Meillä ei ole suojavarusteita, Ulla Nurmenniemi kertoo Pekingistä.

Nurmenniemi on ehtinyt tuskin nukkua pariin viikkoon. Yhteydenotot alkavat heti herättyä. Ajantaju menee ja syöminenkin tahtoo unohtua. Hän ei halua leimata kaikkea tuotantoa sekundaksi.

– Ei kannata heittää lasta pesuveden mukana. Kiinassa on myös paljon laadukasta. Se pitää vain löytää, Nurmenniemi sanoo.

Mutta se vie aikaa, joka epidemian aikana on vähissä. Suomen valtio tulee mukaan ostosryntäykseen aikana, jolloin kysynnän ja tarjonnan lait ovat raadollisimmillaan.

"Villi länsi" on yleinen arvio

Hinnat nousevat nopeasti, jopa päivittäin.

SERGEY DOLZHENKO
Hengityssuojaimista on pulaa kaikkialla maailmassa. Kiova 7.4.2020.Sergey Dolzhenko / EPA

– Kyllä tämä on aikamoinen villi länsi. Jos saan tänään neuvoteltua tavarantoimittajan kanssa hinnan, huomenna se on todennäköisesti jo noussut, hän kuvaa.

Ostajan työ on nyt kuin elokuvien kuvaukset kiihkeistä Wall Streetin pörssimeklareiden työpäivistä. Tehtaat vaativat usein koko erän hinnan ennakkoon. Pelkkä ennakkomaksu ei enää riitä.

Niinpä rahan tullessa Kiinaan sovittu erä on saatettu jo myydä jollekin toiselle. Silloin Nurmenniemen täytyy alkaa etsiä kuumeisesti uusia tuotteita.

– Onneksi uutta tavaraa tulee koko ajan. Kun rahat on kädessä, neuvottelu on helpompaa, hän sanoo.

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Tomi Louneman tviittaama kuva Finnairin lentokoneesta, joka toi kirurgisia maskeja (2 milj. kpl) ja hengityksensuojaimia (230 000 kpl) Kiinan Quangzhousta, Helsinki-Vantaan lentokentällä 7. huhtikuuta 2020.
Finnairin kone toi 7. huhtikuuta kaksi miljoonaa kirurgista maskia Suomeen. Kuvan koneesta twiittasi Huoltovarmuuskeskuksen silloinen johtaja Tomi Lounema.Huoltovarmuuskeskus

Väärennettyjä sertifikaatteja liikkeellä

Sertifikaatit ja luvat ovat toinen viidakko. Euroopan unioni on nyt höllentänyt vaatimuksia CE-sertifikaateista, jotka kertovat tuotteen vastaavan EU:n laatustandardeja.

Nurmenniemi sanoo, että hengityssuojainten laadun selvityksessä pitää olla tarkkana. Tarkastaminen ennakkoon on mahdollista, mutta se vie aikaa.

– Juuri äsken käytin kolme tuntia tarkistaakseni kolmen valmistajan sertifikaattien aitouden. Lopputuloksena oli, että ne kaikki olivat väärennettyjä, hän kertoo.

Suomi ei paini yksin virheellisten suojavarusteiden kanssa. Muun muassa Espanja, Turkki ja Hollanti ovat valittaneet, että niiden tilaamat hengityssuojaimet ja virustestit olivat kelvottomia.

Nurmenniemen mukaan väärennettyjä sertifikaatteja ja huijarimyyjiä riittää.

Hengityssuojaimet ovat loppu apteekeista.
Apteekit ovat säännöstelleet suusuojusten myyntiä. Jenni Joensuu / Yle

– Liikkeellä on paljon välittäjiä, jotka esiintyvät valheellisesti tehtaan edustajina, koska vääriä dokumentteja on helppo saada. Suhteiden käyttäminen onkin entistä tärkeämpää. Tilauksia kannattaa tehdä vain entuudestaan tuntemiltaan, luotettavilta lähteiltä, hän kuvaa.

Kiinakin yrittää valvoa vientiä

Kiinan valtio yritti karsia huijareita kentältä huhtikuun alussa vientiasetuksella.

Nyt maasta pääsevät vain valtion hyväksymien valmistajien tuotteet, mutta sekään ei takaa laatua. Monilla hallituksen hyväksymillä viejilläkään ei ole välttämättä eurooppalaisia tai amerikkalaisia sertifikaatteja. Nurmenniemen mukaan tämä ei taas aina tarkoita sitä, että tuote olisi huono.

– Kiinasta viedään tavaraa ympäri maailmaa. Joka puolella ei vaadita samoja sertifikaatteja. Vientilistalle pääsy merkitsee, että tuotteet ovat Kiinan näkökulmasta hyviä, Nurmenniemi selittää.

Vientiasetus on vaikeuttanut entisestään tilauksen jo muutoin vaikeaa osuutta. Huolintaliikkeet ovat varovaisia ottamaan tavaraa kyytiin. Jos tehdas ei ole päässyt Kiinan vientilistalle, se ei välttämättä pääse maasta ulos.

Vielä pari viikkoa sitten tavaran saattoi saada Suomeen nopeimmillaan jopa viidessä päivässä. Nyt yhä useammin kuluu vähintään 10–15 päivää.

Myyjän markkinat

Suomen Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema ei torstaina vastannut Ylen tiedusteluun, mistä Suomeen tilatun suojatarvikelastin huono laatu johtui.

Tomi Lounema
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema . Markku Ulander / Lehtikuva

Tiistaina hän arvioi, että Suomen varustetilanne näyttää ainakin lähiviikkojen osalta "ihan hyvältä".

– Materiaalitilanne paranee ja kotimaan tuotannon käynnistäminen tuo myös turvaa ja vakautta, Lounema sanoo.

Suomelta puuttuu tällä hetkellä miljoonia hengityssuojaimia sekä muun muassa kirurgisia suu- ja nenäsuojaimia.

Apua on kuitenkin tulossa, sillä tänne on tilattu 12 lentokoneellista avustustarvikkeita.

Lounema arvioi, että kuluu viikkoja ennen kuin suomalainen oma tuotanto pääsee kunnolla vauhtiin. Myös hän kertoo kuulleensa, että suomalaisilla yrityksillä olisi ollut kiinnostusta ostaa Kiinasta kokonaan valmis tuotantolinja tarvikkeiden kiireiseen valmistukseen.

– Kun (kansainväliset) markkinat ovat ylikuumentuneessa tilassa, siinä voi tienata hyvinkin nopeasti tuollaisen laitteiston hinnan takaisin.

Testaustarvikkeita maailmalta

Huoltovarmuuskeskus alkoi tiistaina kartoittaa, mistä päin maailmaa koronaviruksen testaamiseen tarvittavia välineitä olisi saatavilla parhailla ehdoilla. Osoite ei välttämättä ole Kiina.

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Tomi Louneman tviittaama kuva Finnairin lentokoneesta, joka toi kirurgisia maskeja (2 milj. kpl) ja hengityksensuojaimia (230 000 kpl) Kiinan Quangzhousta, Helsinki-Vantaan lentokentällä 7. huhtikuuta 2020.
Finnairin kone toi 7. huhtikuuta kaksi miljoonaa kirurgista maskia Suomeen. Kuvan koneesta twiittasi Huoltovarmuuskeskuksen silloinen johtaja Tomi Lounema.Huoltovarmuuskeskus

Myyjän markkinat tarkoittavat sitä, että ostaja käytännössä maksaa sen mitä myyjä pyytää ja myös sekundatavaraa on tarjolla.

– Me olemme varautuneet siihenkin, että tuotteet voivat olla sellaisia, mitä niiden ei pitäisi olla. Riskit ovat suuria, mutta ne on pakko ottaa, jotta saadaan tavaraa hankittua maahan.

Epävarmuustekijöitä on niin paljon, ettei Lounema lähde arvioimaan, koska testausvälineitä saadaan Suomen maaperälle asti.

"Katastrofi katastrofissa"

Kilpailu suojavarusteista on äitynyt sellaisiin mittasuhteisiin, että se koettelee jo valtioiden keskinäisiä suhteita. Ainakin Saksa, Ranska ja Kanada syyttävät Yhdysvaltoja välistävedoista.

Berliinin Freie Universitätin katastrofintutkimuksen professori Martin Voss tutkii työkseen katastrofeja ja ratkaisuja niihin. Hän näkee yhden olennaisen eron koronan ja tavanomaisempien luonnonkatastrofien välillä.

Professori Martin Voss tutkii työkseen katastrofien syntyä Berliinin Freie Universität:issä.
Professori Martin Voss tutkii työkseen katastrofien syntyä Berliinin Freie Universität:issä.

– Koska tämä kriisi koskee kaikkia, nyt mikään järjestelmän osa ei pysty ponnistamaan ylös ja auttamaan muita.

Se, että yritykset ja valtiot kilpailevat keskenään kaikkien kipeästi tarvitsemista suojatarvikkeista, johtaa saksalaisprofessorin mukaan kaottiseen tilanteeseen.

– Se on katastrofi katastrofissa, Voss sanoo suojavarusteiden hamstrauksesta.

Anteeksiantamatonta toimintaa

Kukaan ei osannut ennustaa koronaviruksen syntyä ja leviämistä, mutta katastrofitutkija Voss sanoo, että hän ei ole yllättynyt sen synnyttämästä sekasorrosta.

– Tämä johtuu vuosikymmenien saatossa omaksutuista toimintamalleista. Tässä on kyse on valtioiden epäonnistumisesta.

Vossin mukaan valtioiden toiminta, niin sanottu reaalipolitiikka, jossa kaikki ajavat omaa etuaan, suorastaan estää varautumisen globaaleihin kriiseihin.

– Se on anteeksiantamatonta. Nyt olisi luotava sellainen järjestelmä, jossa tällaiset kriisit pystyttäisiin ottamaan huomioon.

Uusimmat tiedot koronapandemiasta.

Suomi kieltäytyi lääkealan yrityksen avusta hankkia suojaimia Kiinasta ja päätyi ostamaan kelvottomia maskeja – Vastuuministeri oli kuviosta tietämätön

Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus