Työriidan etäsovittelua makuuhuoneesta, kapellimestari pääsi hakkaamaan halkoja – näin eri alojen ammattilaiset selviävät eristyksissä

Etätyö on korona-aikana etuoikeus, mutta vaatii myös säätöä. Neljä vaikuttajaa kertoo, miten oma työ muuttui.

etätyö
Kollaasikuva
Millariikka Rytkönen neuvottelee hoitajien työehdoista makuuhuoneen työpisteeltä, Juha Helle johtaa kadettikoulun opetusta, Santtu-Matias Rouvali suunnittelee maaseudulla Lontoon filharmonikkojen ohjelmistoa ja Leena Meri kuulee lakivaliokunnan asiantuntijoita etänä.Kuvankäsittely: Ilkka Kemppinen / Yle

Koronakriisi on eristänyt yli miljoona suomalaista etätöihin. Kapellimestari Santtu-Matias Rouvali, kadettikoulun johtaja Juha Helle, kansanedustaja Leena Meri (ps.) ja Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ovat ammateissa, joissa läsnäololla on erityinen merkitys.

Kapellimestarin kädet karaistuvat – katoaako herkkyys?

Santtu-Matias Rouvali
Kevään ja kesän konsertit on peruttu, joten kapellimestari Santtu-Matias Rouvali on paiskinut Ylöjärven-kodissaan pihatöitä. Samalla lyötiin lukkoon Lontoon filharmonian vuoden 2021 ohjelmistoa. "Pakollinen pysähtyminen ja vauhdin hidastaminen on oikeastaan hieno asia."Santtu-Matias Rouvali

Göteborgin sinfoniaorkesterin ja Tampere Filharmonian ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali: Koronaepidemian vakavuus valkeni toden teolla helmikuussa. Olimme jo ehtineet matkustaa Göteborgin filharmonikoiden kanssa Japaniin kahden viikon konserttikiertueelle, kun pääministeri Shinzo Abe ilmoitti, että kaikki isot yleisötapahtumat keskeytetään.

Se oli hirveä shokki. Takana oli viikkojen valmistelu ja harjoittelu. Monen ihmisen työ meni hukkaan, mutta vaihtoehtoja ei ollut. Palasin Japanista suoraan Suomeen, ja nyt olen Ylöjärven kotona maaseudulla etätöissä.

Pakollinen pysähtyminen ja vauhdin hidastaminen on oikeastaan hienoa. Ilma puhdistuu, kun lentoliikennettä rajoitetaan.

Vierailevana kapellimestarina menin itsekin välillä niin kovaa vauhtia paikasta toiseen, että siihen sokaistui. Nyt teen kevättöitä, nostelen tukkeja, sahaan, hakkaan halkoja, haravoin, ajan traktoria. Kuljen metsurin housuissa ja rönttövaatteissa, joissa en tavallisesti näyttäytyisi edes epämuodollisemmissa kokouksissa.

Kun tekee päivittäin ulkotöitä, huomaa että voimistuu. Toisaalta kädet karaistuvat ja herkkyys katoaa. Ennen kuin palaan johtamaan orkesteria, pitää varmaankin mennä johonkin höyrysaunaan palauttamaan kädet entiselleen.

Aloitan Lontoon Philharmonian ylikapellimestarina 2021. Löimme juuri keittiön pöydän ääressä etäpalaverissa lukkoon ensimmäisen kauteni ohjelmiston. Kävimme Lontoon Royal Festival Hallin orkesteri-intendentin sekä kolmen agentin kanssa konsertti konsertilta läpi solistit, jousien koon, harjoitusten määrää ja niin edelleen. Kaikki osallistuivat kodeistaan, koska muun muassa Royal Festival Hall on koronan takia kiinni.

Yleensä olen huono aikatauluttamaan isoja kokonaisuuksia, koska työajastani noin 90 prosenttia menee orkesterin johtamiseen, ja suunnitteluun jää kymmenesosa. Nyt on ollut rauha valmistella, ja olin ohjelmiston kanssa kerrankin täysin ajoissa.

Torstaina aloitimme Tampere Filharmoniassa kahdeksanosaisen kamarimusiikkisarjan verkossa. Kamarimusiikissa orkesterin koko on helppo rajata kymmeneen henkilöön. Konsertit näytetään verkkosivuillamme ja YouTubessa.

Koronakriisi on paljastanut sen, kuinka tärkeitä videot ja striimattavat konsertit ovat ihmisille. Nyt niitä tekevät ne, joilla on materiaalit ja tekniikka eli jotka ovat ajoissa satsanneet klassisen musiikin teknologian kehitykseen.

Esimerkiksi Göteborgin sinfoniaorkesterilla on omat laitteet, jotka taltioivat soittoa, ja jokainen konsertti voidaan seurata netistä.

Tampere Filharmonialla on vahva asema, enkä usko, että se on koronakriisin takia ihan heti taloudellisessa vaarassa, mutta freelance-muusikot ovat pahassa tilanteessa.

Se arveluttaa, mitä tapahtuu, kun koronan laskut pitää maksaa. Ettei käy niin, että rahat otetaan rankalla kädellä kulttuurista tai urheilusta.

Tiukat pelisäännöt – kun sovittelu on käynnissä, ovi pysyy kiinni

Millariikka Rytkönen
Etenkin tokaluokkalaista Aake Rytköstä houkuttaisi joskus tulla katsomaan, miltä valtakunnansovittelu näyttää, mutta etätyöpisteen ovi pysyy neuvottelujen ajan tiukasti kiinni, kertoo Millariikka Rytkönen. Millariikka Rytkönen

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen: Asumme Porvoossa, ja meitä on saman katon alla neljä: yksi tokaluokkalainen, yksi abiturientti, yksi yrittäjä sekä minä. Lapset ovat olleet koronan takia viikkoja eristyksessä. Itse vein aprillipäivänä auton huoltoon, enkä olisi uskonut, millaista juhlaa auton huoltorutiineista pihan poikki huuteleminen voi olla!

Neuvottelen Tehyn puheenjohtajana juuri nyt yli 400 000:aa työntekijää koskevan kunta-alan virkaehtosopimuksista. Sen sijaan, että olisimme Bulevardilla valtakunnansovittelijan toimistolla, neuvottelemme etäyhteydellä kodeistamme.

Minulle on tehty työpiste makuuhuoneeseen.

Koska meitä on kotona monta, tarvitaan tiukat pelisäännöt. Kun sovittelu on käynnissä, ovesta saa astua sisään vain, jos on jotain vakavaa. Lapset ovat muutenkin tottuneet siihen, että kun teen töitä, ei voi tulla keskeyttämään, saako pakastimesta ottaa jätskin, vaan se pitää osata päättää itse.

Myös etäopetuksen raja menee Rytkösen ovessa. En suostu opettajaksi. Emmehän me ole koulussakaan vahtimassa, miten lapset selviävät. Aamulla kun Wilmaan tulee koulutehtävät, mies tulostaa ne ja sitten ruvetaan hommiin.

Koska työpiste on sama huone kuin se jossa nukun, on ammattirooliin pääsemiseksi pidettävä yllä joitakin rutiineja. Herään joka aamu samaan aikaan kuin muutenkin, käyn Pyry-koiran kanssa lenkillä, vedän ripsivärit silmään ja harjaan hiukset.

Jokin siinä on, että jakkuun en voi pukeutua kotona. Vedän aamulla jalkaan nämä joogahousut ja joogapaidan, ne ovat päälläni jo kolmatta päivää. Aluksi pidin pinkkiä kerrastoa, mutta lapset kysyivät, aionko tosissani olla valtakunnansovittelussa se päällä, joten vaihdoin.

Tunnelmat hoitotyössä kentällä ovat todella sekavat.

Neuvotteluja jatketaan pääsiäisen jälkeen tiistaina, mutta mielestäni saattaa olla mahdollista, että niitä voidaan kunnolla jatkaa vasta koronan jälkeen.

Näitä työehtoneuvotteluja on odotettu pitkään, ja nyt hoitajat ovatkin tulilinjassa hoitamassa koronaepidemiaa 15 tunnin työvuoroissa harvennetuilla vessatauoilla. Moni kysyy, onko meidän palkankorotusten aika koskaan. Parvekkeella taputtamisia ja Finlandia-talon valaisemisia ei osa ymmärrä ollenkaan.

Meitä on valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla tavallista pienempi ryhmä neuvottelemassa eli kahdeksan palkansaaja- ja työnantajapuolen ihmistä.

Etäneuvotteluissa sattuu välillä tilannekomiikkaa, kun jonkun mikrofoni tai kamera unohtuu päälle ja taustalta alkaa kuulua puhetta, josta huomaa heti, ettei se ole tarkoitettu kaikkien korville. Silloin kohteliaasti huomautetaan, että kröhöm, laitapa mikki pois.

Myös neuvottelujen dynamiikka muuttuu, kun ei olla samassa tilassa, koska valtaosa viestinnästä on muuta kuin sanoja. Olen alkanut kuunnella äänenpainoja tarkemmin, ja kiinnittää omiinkin enemmän huomiota.

Itse viihdyn etähärpäkkeiden kanssa ja olen iloinen, että jouduttiin ottamaan digiloikka pakolla. En kuitenkaan usko, että se muuttaisi neuvottelun lopputulemaa tai antaisi vaikka minulle etulyöntiaseman. Kyse on kuitenkin aina kompromissien hakemisesta.

Kadetin etätyöpulma – Johtajaksi ei voi valmistua etänä

Juha Helle
Etätyössä hyötyliikunta vähentyy melkein väkisin, joten lupasin itselleni, että käyn päivittäin lenkillä tai teen lihaskuntoharjoituksia, kertoo kadettikoulun johtaja, eversti Juha Helle.Juha Helle

Kadettikoulun johtaja, eversti Juha Helle: Johdan sotatieteen kandidaatin tutkintoon johtavaa opetusta. Normaalisti olen viikot Helsingin Santahaminan saarella töissä ja viikonloput kotona Tampereella. Nyt olen huhtikuun loppuun asti pääosin etätöissä.

Vaimo on opettaja ja vetää etäopetusta verkossa. Perheen molemmat lapset ovat luonnollisesti myös etäopetuksessa ysillä ja lukion toisella. Arjen havainto on, että ruokaa kuluu paljon enemmän, kun kaikki ovat kotona.

Etätyössä en ole armeijan harmaissa, kokouksissa kun harvemmin käytetään kameraa. Itse asiassa verkkarit kuuluisivatkin olla päivittäin päällä, koska fyysinen kunto on osa upseerin ammattia. Lupasin itselleni, että etätyön vastapainoksi käyn päivittäin lenkillä tai teen lihaskuntotreeniä.

Isoimpia etätyöhön liittyviä havaintoja on ollut se, kuinka ryhmää ja yhteistä tekemistä alkaa kaivata, kun ei olla itse läsnä.

Tätä tyhjiötä paikkaamaan pidämme neljän hengen lähitiimini kanssa lähes päivittäin Skype-kahvihetkiä. Keskustelemme ajankohtaiset työasiat ja vaihdamme kuulumiset. Tästä on muodostunut tärkeä tapa.

Koronaepidemia on saanut meillä aikaan radikaalin muutoksen verkkopalavareiden hyödyntämisessä. Uskon, että muutos on pysyvä, ja virkamatkustaminen vähenee.

Viruksen vaikutusta kadettikoulun opetukseen voi kuvailla valtaisaksi. Olemme pystyneet kohtuullisen hyvin viemään tutkimuskoulutuksen ja sotatekniikan opetuksen verkkoon.

Johtamistaitoa ei kuitenkaan opita vain verkosta ja kirjoista. Kadettikoulun keskeisin opetusmenetelmä on 241 vuotta perustunut lähiopetukseen: siihen, että joukkoon kasvaa hyvä henki, totutaan luottamaan toisiin ja opitaan, että yhdessä saadaan enemmän aikaan kuin yksin.

Nyt tämä lähiopetus ja yhdessä tekeminen loistavat poissaolollaan.

Myöskään upseerikasvatusta, jonka tavoitteena on henkinen ryhti, moitteeton käytös ja terveiden arvojen omaksuminen, ei ole mahdollista toteuttaa kovinkaan intensiivisesti etänä. Tässä etäopetus ei mitenkään korvaa lähiopetusta.

Se tiedetään jo, että kolmannen vuosikurssin oppilaat valmistuvat suunnitellusti 28. elokuuta. Vielä on liian aikaista sanoa, miten se tapahtuu.

Vuodesta 1920 jokainen kadettikurssi on marssinut Esplanadia pitkin presidentinlinnaan, jossa kadetit ylennetään luutnanteiksi ja nimitetään upseereiksi.

Yritän katsoa tätä poikkeustilaa koko ajan pari kuukautta eteenpäin, ja löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Toisia eduskunnassa käyminen hirvittää enemmän, toisia vähemmän

Leena Meri
Etäkokouksissa on myös riskinsä. Eduskunnan valiokuntien kokoukset ovat ei-julkisia, ja on vaara, että joku kulkee huomamatta ohi, kertoo lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri.Leena Meri

Perussuomalaisten kansanedustaja, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri: Olen sosiaalinen ihminen, joten koronaeristys on haaste. Nyt ei voi mennä kahville, eikä halata ihmisiä, kun tavataan.

Onneksi on Mese, Skype ja puhelin, jotka ovat nyt kovassa käytössä sekä työssä että vapaa-ajalla. Puhelin on melkein koko ajan varattu. Eduskunta-avustajan kanssa hoidamme kaikki asiat nyt etänä.

Koska puhelin soi paljon, eikä ihmisten ilmoille voi mennä puhumaan, autosta on tullut yksi etätyöpiste. Nytkin annan tätä haastattelua autossa, Hyvinkään Prisman parkkihallissa.

Vaikka eduskunnassa pukeudun jakkuun, kotona olen etäpäivät verkkareissa. Lounaaksi teen itse ruokaa tai lämmitän mikrossa eineksen. Kauppareissuilla pidän kertakäyttöisiä kasvomaskeja, jotka ovat jääneet autotalliin remontin jäljiltä. Ne eivät suojaa tartunnalta, mutta estävät minua tartuttamasta muita

Kansanedustajana ja lakivaliokunnan puheenjohtajana pääsen tai joudun kuitenkin myös korona-aikaan ihmisten ilmoille, koska lainsäädäntö ei tunne mahdollisuutta, että eduskunnan täysistunnoissa äänestettäisiin etänä. Tätäkin voidaan joutua miettimään uudelleen, jos epidemia pahenee. Ainakin siihen täytyy varautua, koska yhtäkkiä ei lakia voida muuttaa.

Myös eduskunnan ruokala on auki, ja valiokuntien välttämättömät päätökset tehdään paikan päällä.

Toisia eduskunnassa käyminen hirvittää enemmän, toisia vähemmän. Tietääkseni eduskunnassa ei ole yhtään koronatapausta, enkä saisi edes kommentoida, vaikka tietäisin. Uskoisin, että olemme aika tottelevaisia sääntöjen noudattamisessa.

Suurin muutos eduskuntatyössä on se, että valiokunnat kokoontuvat ja kuulevat asiantuntijoita mahdollisimman paljon etänä. Se on hidasta, 12–15 jäsentä langoilla ja asiantuntijat päälle. Välillä ihmetellään, mihin joku katosi, ja asioita joudutaan kertaamaan.

Etäkokouksissa on myös riskinsä. Valiokuntien kokoukset ovat ei-julkisia ja kun joudutaan kiireellisellä aikataululla pitämään kokous, on aina vaara, että joku kulkee huomamatta ohi. Kaikkien tulee olla äärimmäisen huolellisia, ettei tietoa mene vääriin käsiin.

Koronan vaikutuksia ei voi kukaan ennustaa, mutta arvelen, että nykyinen hallitusohjelma menee roskakoriin, se ei voi olla enää pöydässä epidemian jälkeen. Nyt unohdetaan ylimitoitetut tavoitteet sähköautoista ja sähkötolpista.

Mielestäni hallituksen linjauksessa, että tänne otetaan tuhansia vierastyöntekijöitä maataloustöihin vaikka Ukrainasta, ei ole järkeä. Kuinka paljon 14 päivää karanteenikin maksaa?

Antaisin mieluummin suomalaisille töitä. Kyllä me perunat, juurekset ja mansikat osataan maasta nostaa.

13.4. klo 11:05 Muutettu Meren osuudesta kohta "satojatuhansia vierastyöntekijöitä" muotoon "tuhansia vierastyöntekijöitä".

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus