Toiset ovat turvassa kotona, toiset uhraavat terveytensä työssä – mitä koronapandemia paljastaa yhteiskunnan jakolinjoista?

Tutkijat löytävät kriisistä muun muassa luokkaeron ja sukupuolten välisen eron.

koronavirus

Kaksi kuvaa rinnastettuna: toisessa sairaanhoitaja ottamassa koronavirusnäyettä, toisessa kuvassa etätyöläinen kotona tietokoneen ääressä
Pandemia näyttää jakavan yhteiskuntaa eriarvoisesti.Markku Rantala / Yle ja Elina Turtola / Yle

Tietotyöläinen viettää koko päivän kotisohvalla etäyhteyden päässä, tartuntataudilta turvassa.

Samaan aikaan toisaalla sairaanhoitajat, poliisit, bussikuskit ja kaupan kassat työskentelevät terveytensä uhalla, toiset suojamaski kasvoillaan ja toiset kokonaan ilman.

Osa yhteiskunnasta taas on jäänyt kokonaan työttömäksi. Kulttuurialan ja ravintoloiden työntekijät sekä yrittäjät kamppailevat paikoin pahimmassa taloudellisessa ahdingossa koskaan.

Syrjäytyneet jatkavat hiljaista elämäänsä sosiaalisten ympyröiden ulkopuolella, moni vain harvatkin tukikontaktinsa menettäneenä.

Koronavirus on kuorinut esiin asetelman, joka näyttää räikeän eriarvoiselta. Tarkoittaako se, että pandemia on jakanut osat uudelleen?

Ei, sanoo yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Mikko Jakonen Jyväskylän yliopistosta.Tilanne kertoo poikkeusoloja enemmän yhteiskunnan ja työelämän rakenteista.

– Tämä on kestänyt vielä niin vähän aikaa, että se ei ole kerennyt luomaan uusia muutoksia.

Jakosen mielestä kriisi paljastaa yhteiskunnan valmiit jakolinjat.

Etätyö ja fyysinen työ on paljastanut, että meillä on työväenluokka ja keskiluokka. Nyt näkyy, kuka sen raskaan ruumiillisen työn tekee.

Mikko Jakonen, yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori

Esiin on tullut erityisesti asia, jota ei nyky-Suomessa haluttaisi nähdä: luokkajako. Se näkyy Jakosen mukaan etätyön ja fyysisesti paikalla tehtävän työn välillä.

– Etätyö ja fyysinen työ on paljastanut, että meillä on työväenluokka ja keskiluokka. Nyt näkyy, kuka sen raskaan ruumiillisen työn tekee, Jakonen sanoo.

Raja ei toki ole yksioikoinen. Myös tietotyöläiset voivat kuulua työväenluokkaan ja koronaa uhmaavat työssään myös vankasti keskiluokkaan kuuluvat lääkärit.

Jakosen mukaan juuri peruspalveluita voi kuitenkin pitää nykyajan työväenluokan työnä. Niissä työskentelevillä ei juuri nyt ole valinnanvaraa.

– Henkilökohtaisen turvallisuuden kannalta voi ajatella, että etätyö on etuoikeus. Jos ajattelee ihmisiä sairaanhoidossa, rakennustyössä tai kaupan kassalla, kyllä heillä on samoja pelkoja, että sairastunko vaiko enkö, Jakonen sanoo.

Hänen mielestään koronakriisin suurimpiin yllätyksiin kuuluu lähinnä se, kuinka paljon etäyhteyksiin taipuvaa tietotyötä Suomesta löytyy.

Ylen kyselyn mukaan jopa miljoona ihmistä on jäänyt poikkeusolojen myötä etätöihin.

Hoitaja suojavarusteissa Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä.
Tutkijan mukaan peruspalvelut ovat nykyajan työväenluokan työtä.Tommi Anttonen / Lehtikuva

Eriarvoisuudesta tulee politiikkaa myöhemmin

Mikko Jakonen on tutkinut tuoreessa kirjassaan yhteiskunnan konflikteja. Ne ovat repeämiä, jotka paljastavat, miten yhteiskunta toimii.

Myös pandemian voi nähdä konfliktina. Se voi jättää jälkeensä epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen, jonka vaikutukset näkyvät myöhemmin.

– Nyt muodostuu hyvin vahvoja kokemuksia eriarvoisuuksista ja epätasa-arvoista. On seuraavien kuukausien ja vuosien asia, millaista poliittista käyttövoimaa näistä tulee.

Jakonen uskoo, että poliittiseen keskusteluun nousee kriisin jälkeen erityisesti julkinen sektori. Hänen mielestään keskustelun pitäisi koskea erityisesti palkkoja.

– Ne, jotka meidät tämän kriisin yli vievät, ovat sairaanhoidon ja koulutuksen ammattilaiset. Näillä aloilla argumentit siihen, että palkkoja tulisi tarkastella uudelleen, ovat varmasti aika vahvat tämän jälkeen.

Mikko Jakonen
Yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Mikko Jakonen tekee poikkeusoloissa etätöitä.Mikko Jakonen

Korona toi uuden jaon: julkinen sektori on yksityistä turvallisempi

Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentin Hanna Wassin mielestä pandemia kuorii esiin sen, mitkä ammatit ovat elintärkeitä yhteiskunnan toiminnan kannalta.

Kriisitilanteessa "huipulla surffaajat" ovat eri porukka kuin hyvinä aikoina.

– Työt, joita pidetään itsestäänselvyyksinä, ovat kohonneet yhteiskunnan ylläpitäjiksi ja arjen sankareiksi, Wass sanoo.

Wassin mielestä kriisi on synnyttänyt yhden uudenkin jakolinjan.

Pandemia on iskenyt paikoin myös hyvin toimeentulevaan keskiluokkaan; ihmisiin, jotka ovat ajattelleet olevansa etuoikeutetussa asemassa.

Yrittäjät ja vaikkapa viestintätoimistot ovat menettäneet toimeentuloaan. Yksi ensimmäisistä julkisuudessa konkurssistaan puhuneista yrityksistä oli mainostoimisto (siirryt toiseen palveluun).

Yksityiset yritykset ovat osoittautuneet pandemian aikana julkista sektoria turvattomammiksi työpaikoiksi. Julkinen sektori saattaa jatkossa näyttää aiempaa vanhvemmin säilyttämisen arvoiselta.

– Hyvinä aikoina se saattaa tuntua taakalta, mutta nyt se kannattelee, ettei luisuta henkilökohtaisiin tragedioihin.

Kriisin myötä hyvinvointivaltion kritiikki vaimenee, uskoo Wass. Kritiikin taustalla on ajatus, että yhteiskunnassa menestyminen ja pärjääminen johtuisivat vain yksilöiden omista valinnoista ja ominaisuuksista.

Wass tutki hiljattain kollegoineen tulojen vaikutusta asenteisiin yhteiskunnan maksamia etuuksia kohtaan.

Tutkimuksessa verrattiin ylintä tulokymmenystä eli esimerkiksi toimitusjohtajia ja yrittäjiä koko väestöön.

Rikkaimpien ajattelu oli Wassin mukaan karskia. Yhteiskunnan heikoimpiin liitettiin epäily tietoisesta työnteon välttelystä. Hyvätuloiset myös kokivat vastenmielisyyttä yhteiskunnan palvelujen rahoittamista kohtaan.

Wass uskoo, että pandemian jälkeen tällaista puhetta ei ainakaan hetkeen kuulla.

– Se on hyvien aikojen ja pärjääjien puhetta. Nyt on syntynyt tietoisuus siitä, että korkealta voi pudota ja kovaa, kun tulee shokki, jolle itse ei voi mitään.

Mies nauraa tietokoneen ääressä kotonaan.
Etätyö on ollut koronakriisin aikana henkilökohtaisen turvallisuuden kannalta etuoikeus.Tiina Jutila / Yle

Kriisistä seuraa solidaarisuutta yhteiskuntaan

Hanna Wass ajattelee, että yhteiskuntaan voikin kriisin myötä syntyä uudenlaista solidaarisuutta.

– Nyt ehkä ymmärretään, että olosuhteillakin voi olla merkitystä pärjäämisessä.

Wass pohtii, mitä kriisin jälkipyykki voisi tarkoittaa sosiaaliturvan kannalta. Sitä ollaan Suomessa parhaillaan uudistamassa.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa pandemian aiheuttamaan talousromahdusta on lääkitty tavalla, joka muistuttaa perustuloa. Kaikille kansalalaisille (siirryt toiseen palveluun) on päätetty jakaa suoraa tukea ylimpiä tuloluokkia lukuunottamatta. Systeemi takaa, että isku pehmenee lähes kaikilta.

Todellinen solidaarisuus punnitaan vasta, kun pandemia on kukistettu.

Silloin nähdään, kenelle lasku kirjoitetaan.

– Leikataanko julkiselta sektorilta sen jälkeen, kun se on pelastanut meidät, pohtii Mikko Jakonen.

Jakosen mielestä kriisin akuutissa vaiheessa äänessä ovat olleet ennen kaikkea keskiluokka ja etätyöläiset. Pian pitäisi pystyä katsomaan myös yhteiskunnan marginaaleihin.

Syrjäytyneet, päihdeongelmaiset ja pitkäaikaistyöttömät voivat olla tavallisessakin elämässä pitkälti neljän seinän sisällä.

– Kaikki tämä puhe, hyväosaisten voivottelu, että kun ei näe kavereita, pääse baariin ja lomalle Eurooppaan, on voinut tuntua heistä aika irvokkaalta, Jakonen sanoo.

Graffitti.
Jyväskyläläisen, purkutuomion saaneen kirkon seinään on hiljattain ilmestynyt graffiti, jonka tekijä on käsitellyt aiemminkin syrjäytymiseen liittyviä teemoja.Mikko Jakonen

Ottaako tasa-arvo takapakkia?

Mikko Jakonen ja Hanna Wass nostavat molemmat esiin yhden jakolinjan, josta ei ole vielä ehditty käydä julkista keskustelua: sukupuolen.

Heidän mielestään vastuu koronakriisin hoidossa on kasaantunut naisten harteille.

Illasta toiseen viisi naisministeriä on kertonut kansalle, miten seuraavaksi toimitaan. Sairaaloissa taas virusta vastaan taistelee naisenemmistöinen hoito-ala.

Sukupuolittuneisuus näkyy myös poikkeusoloissa kotona. Siellä kotitöitä, pieniä lapsia ja etäkoulua hoitavat ennen kaikkea naiset – niin kertovat aiemmat tutkimukset, vaikka työt monessa nykykodissa jaetaankin tasan.

– Kriisi paljastaa myös kotien rakenteet. Kyse on ihan siitä, että osaavatko miehet tehdä niitä kotitöitä. Rattiin ei voi yhtäkkiä hypätä, jos ei ole aiemmin ajanut, Jakonen sanoo.

Wass pohtii, miten kriisi vaikuttaa tasa-arvoon myöhemmin.

Vahvat naiset valtion johdossa ja taistelun etulinjassa luovat yhtäältä kirkkaan kuvan siitä, että yhteiskunta on muuttunut.

Kuva voi olla joillekin liikaa. Tutkimuksessa ilmiötä kuvaa termi gender backlash, eräänlainen sukupuolten väliseen tasa-arvoon väsyminen.

Pandemia on nimittäin teljennyt koteihin vanhat yhteiskunnan tukipilarit, keskiluokkaiset suurten ikäluokkien miehet. Sama porukka on tottunut kertomaan, miten maailma makaa.

Wassin mukaan seurauksena voi syntyä jopa vastareaktio. Tasa-arvo voi ottaa takapakkia.

– Voi tulla tunne, että on menty ikäänkuin liian pitkälle, hän sanoo.

Wass ei halua ennustaa, mihin suuntaan yhteiskunta kriisin jälkeen lähtee.

Sotien jälkeisessä jälleenrakennuksessa naiset tulivat aiempaa voimakkaammin mukaan yhteiskuntaan.

Toisaalta tiedetään myös, että kriisit saavat usein esiin konservatiivisia arvoja.

Nyt tilanne on kuitenkin ihan uusi.

– On tasa-arvon kannalta ratkaisevaa, kuinka perheet tästä selviävät, Hanna Wass sanoo.

Aiheesta voi keskustella maanantaihin 13.4. klo 23 saakka.

Ti 14.4. klo 12.25: Graffitia esittävän kuvan tekstiä muutettu.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Ylen kysely: Yli miljoona suomalaista siirtynyt etätöihin koronakriisin aikana – heistä noin puolet haluaa jatkaa etätöissä koronan jälkeenkin

Heikki Valkama: ”Etätyö on paremman väen optio” – puolitoista miljoonaa suomalaista ei voi siirtyä etätöihin, oli korona tai ei

Robert Sundman: Koronavirus voi jakaa meidät leireihin, mutta se saattaa tehdä myös vihollisesta ystävän

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus