Pitääkö pääsiäisenä lenkkeillä suojamaski kasvoilla? Suojautumistasoja on viisi ja niistä vain kaksi koskee tavallisia kansalaisia

Maski tai ei, ulkoilijan täytyy silti muistaa turvaväli muihin ihmisiin.

koronavirus
Ulkoilijoita Vanhankaupunginlahdella Helsingissä.
Pääsiäispyhinä moni ulkoilee paljon, kun muut vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat koronan takia vähissä.Markku Ulander / Lehtikuva

Koronavirusepidemiasta huolimatta Suomessa ei ole suosituksia tai määräyksiä hengityssuojainten käyttämisestä julkisilla paikoilla. Asiantuntijatkin ovat eri mieltä siitä, onko erilaisista maskeista arkielämässä hyötyä viruksen leviämisen estämisessä.

Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula on hyvin perillä erilaisista suojamaskeista ja niiden suojaustasosta. Hän korostaa, että koronavirusta vastaan taistellessa kaikkein tärkeintä on pitää turvavälit myös ulkoillessa.

Jos kokee haluavansa tehdä vähän enemmän, on siihenkin mahdollisuus:

– Halutessaan voi vaikka laittaa huivin suun ja nenän eteen, se on parempi kuin ei mitään. Ei se anna kattavaa suojaa, mutta jotain hyötyä siitä voi olla, Koivula sanoo.

Työterveyslaitos antoi eilen ohjeet kasvomaskin tekemiseen itse (siirryt toiseen palveluun). Ohjeen antaminen ei ole kehotus maskien käyttöön vaan vastaus ihmisten Ttl:lle esittämiin kysymyksiin aiheesta.

Kasvomaskit taviksille, hengityksensuojaimet ammattilaisille

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. Joissakin maissa, kuten Itävallassa ja Saksassa maskien käyttämistä julkisilla paikoilla suositellaan ainakin jossain määrin.

Taustalla on ajatus, että kasvomaski estäisi viruksen mahdollisia kantajia levittämästä virusta eteenpäin. Kevyimmät kuluttajille myytävät maskit, itse tehdyt suojat tai huivit eivät kuitenkaan suojaa käyttäjäänsä virustartunnalta.

Keskustelu kasvomaskeista ja hengityssuojaimista on vellonut kiivaana viime päivinä. Puheissa erilaiset suojavarusteet ovat menneet usein iloisesti sekaisin.

– Kirurgisista suu- ja nenäsuojuksista lähtien suojaimet on lääketieteellisesti testattu. Mitä ylemmälle tasolle mennään, sitä tiukemmat ovat suojausvaatimukset, sanoo Antti Koivula Työterveyslaitokselta.

Informaatiotulvassa ja keskustelun tuoksinassa monelta on saattanut hämärtyä se, että suojaimia on hyvin eri tasoisia. Selventääkseen asiaa Työterveyslaitos on luonut viisiportaisen mallin, jolla kuvataan erilaisia suojautumiskeinoja koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi ja ehkäisemiseksi.

Näistä kaksi ensimmäistä koskee tavallista ulkoilijaa ja kaupassakäyjää, loput kolme sairaanhoidon ja muun muassa vanhustenhoidon ammattilaisia. Suu-nenäsuojusta tai hengityksensuojainta ei sielläkään tarvita kuin tietyissä tehtävissä.

1. Etäisyys ja hygienia

Kaikkein yksinkertaisin ja samalla kuitenkin arkielämässä kaikkein tärkein asia on etäisyyden ottaminen ja ylläpitäminen toisiin ihmisiin. Ei juosta lenkkipolulla aivan toisen kintereillä, eikä istuta puistonpenkillä kylki kyljessä vierustoverin kanssa.

Jos aivastuttaa tai yskittää kesken ulkoilun, suunnataan pärskiminen omaan hihaan, ei vastaantulijaan. Jos on kuumetta, lihaskipua tai muita flunssaoireita, pysytään kotona.

Ja muistetaan edelleen, että huolellinen ja usein toistuva käsien pesu saippualla on parhaita tapoja estää viruksen leviäminen.

2. Kasvomaskit ja huivit

Osa ihmisistä on innostunut tekemään kankaisia maskeja itse. Itse tehty maski saattaa estää maskin kantajan hengitystie-eritteiden leviämistä ympäristöön.

Tämän teho riippuu kuitenkin muun muassa maskin materiaalista ja siitä, miten hyvin se istuu kantajansa kasvoilla. Se ei suojaa kantajaansa pisaroilta, eli virustartunnalta.

Itse tehdyksi kasvomaskiksi voidaan luokitella myös suun ja nenän eteen vedetty huivi tai poolopaidan korkea kaulus.

Työterveyslaitoksen mukaan huivin tai itse tehdyn kasvomaskin avulla voidaan vähentää yskimisen ja aivastelun aiheuttamaa pisaroiden leviämistä ja siten suojata muita. Toisaalta likainen kasvomaski voi olla terveysriski ja levittää virustartuntaa.

3. Kirurgiset suu- ja nenäsuojukset

Terveydenhoidossa yleisesti käytössä oleva kirurginen suu- ja nenäsuojus on marketeissa myytäviä suojia astetta tehokkaampi. Se vähentää riskiä pisaratartunnasta.

Sen sijaan ilmassa leijuvilta pieniltä hiukkasilta eli aerosoleilta se ei suojaa. Tällainen maski saatetaan laittaa myös sairastuneen kasvoille, jotta hän ei yskiessään tai aivastellessaan tartuttaisi virusta muihin.

Kirurgisia suu- ja nenäsuojuksia käytetään terveydenhuollon perussuojautumisen lisäksi nyt muun muassa vanhusten kotihoidossa. Näin pyritään estämään, ettei hoitajan mahdollisesti kantama virus tarttuisi kotihoidon asiakkaaseen.

Vasemmalla Kirurginen suu-nenäsuojus  ja oikealla Kirurginen suu-nenäsuojus IIR
Vasemmalla kirurginen suu-nenäsuojus ja oikealla kirurginen suu-nenäsuojus IIRTTL

4. Hengityksensuojaimet

Vielä järeämpi hengityssuojaintyyppi on suodattava puolinaamari, joita valmistetaan sekä uloshengitysventtiilillä että ilman. Tällaisia hengityksensuojaimia käytetään muun muassa tehohoidossa. Ne estävät käyttäjäänsä sekä tartuttamasta että saamasta virustartuntaa.

Venttilillä varustettuja hengityssuojaimia on erityyppisiä. Mallista riippuu, päästääkö suojain käyttäjän pisarat ympäristöön vai ei. Joissakin malleissa ventiilin voi myös sulkea.

Vasemmalla puolinaamari ilman venttiiliä ja oikealla venttiilillä varustettuna.
Vasemmalla puolinaamari ilman venttiiliä ja oikealla venttiilillä varustettuna.TTL

5. Erityissuojaimet

Kaikkein vahvimman suojan virustartuntaa vastaan antavat erityissuojaimet, joita käytetään vain harvoissa tilanteissa. Kokonaan ihmisen peittäviä "avaruuspukuja" käytetään muun muassa rokotetutkimusta tehtäessä.

Lenkkipolulla pärjää järki päässä

Pääsiäisen pyhinä suosituimmilla ulkoilualueilla liikkuu paljon ihmisiä. Ruuhkia on odotettavissa varsinkin Uudellamaalla, josta ei nyt pääse mökille, sukuloimaan tai muuten matkailemaan muihin maakuntiin.

On ymmärrettävää, ettei neljän päivän sisällä istuminenkaan innosta. Lenkkipoluilla ja merenrannoilla on syytä liikkua hyvillä mielin mutta järki päässä. Ehkä ulos voisi mennä vilkkaimman keskipäivän ja alkuiltapäivän sijaan aamulla tai illalla.

Vaikka kasvomaskeista on nyt puhuttu paljon, ei ulkoilijan kannata ottaa niistä stressiä. Mahdollisuuksien mukaan 1-2 metrin turvavälit muihin ulkoilijoihin ovat hyvä varotoimi.

– Riski tartuntaan pienenee kun ollaan ulkona. Aika huono tuuri saa olla, jos koronavirus ilmaa myöten ulkona kantautuu, Antti Koivula arvioi.

Juttuun täydennetty 11.4.2020 klo 10.10 seuraavat tiedot: "Venttilillä varustettuja hengityssuojaimia on erityyppisiä. Mallista riippuu, päästääkö suojain käyttäjän pisarat ympäristöön vai ei. Joissakin malleissa ventiilin voi myös sulkea."

Lue seuraavaksi:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Pula kasvomaskeista synnytti yllättävän bisneksen Vuokko Hartikaiselle ja monelle muulle pienyrittäjälle: "Aloin käännellä kangaspaloja ja siitä se lähti"

Kertakäyttöisen kasvosuojuksen voi tehdä itse vaikka talouspaperista – Asiantuntija: "Maskin läpi pitää pystyä hengittämään"

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus