"Tämä on suurin testi sille, säilyykö EU vai ei – Suomen pitää lopettaa eurobondien vastustaminen", sanoo valtion talouspolitiikan vahtikoira

Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Jouko Vilmunen ennustaa myös isoja rakenneuudistuksia työmarkkinoille.

koronavirus
Professori Jouko Vilmunen
Hanna Oksanen / Turun yliopisto

Euromaiden valtiovarainministerit jatkavat kriisikokoustaan torstaina illalla. Ministerit yrittävät ratkaista vaikeimmassa tautiasemassa olevien maiden, Italian ja Espanjan auttamista taloudellisesti.

Keskeinen riidan aihe ovat niin sanotut eurobondit eli yhteisvastuulliset joukkovelkakirjalainat, joilla koronakriisistä kärsivät maat saisivat hätärahoitusta.

Yhteisvastuu merkitsisi sitä, että lainanottajan maksuvaikeudet voisivat kaatua kokonaan tai osittain kaikkien muiden euromaiden maksettaviksi.

Suomen pitää suostua eurobondeihin

Suomi on sitkeästi vastustanut yhteisvastuuta euromaiden lainajärjestelyissä ja korostanut kunkin maan omaa vastuuta taloutensa hoitamisessa.

Toisaalta mediassa on kirjoitettu (siirryt toiseen palveluun) Suomen hallituksen suorastaan riidelleen siitä, miten eurobondeihin pitäisi suhtautua.

– Vastustus pitää nyt unohtaa. Tämä ei ole maakohtainen sokki, tämä on yhteinen häiriö, Turun yliopiston taloustieteen professori Jouko Vilmunen sanoo painokkaasti.

Jouko Vilmunen nimitettiin alkuvuodesta valtioneuvoston talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajaksi seuraavalle nelivuotiskaudelle. Viiden asiantuntijan muodostama arviointineuvosto pyrkii näkemyksillään parantamaan talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua.

Vilmunen sanoo suoraan, että juuri nyt käsillä oleva koronaviruksen aiheuttama globaali talouskriisi ei ole oikea aika olla vanhojen ja toisena aikana tehtyjen sopimusten kirjaimellinen noudattaja.

– Nyt on unohdettava Maastrichtin sopimuksen [velkaantumista rajoittavat] säännöt. Valtiovarainministereillä on meneillään vaikea kokous, koska heidän on päätettävä, miten tämän sokin vaikutukset jaetaan. Tämän pandemian saaminen hallintaan vaatii sitä, että torjumme sitä yhteisvastuullisesti. Tukitoimille ei ole syytä asettaa mitään ylärajaa.

Käsillä on koko EU:n tulevaisuus

Professori Vilmusen mukaan meneillään on koko Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta ratkaisevat hetket. Euromaiden kyky tai kyvyttömyys tehdä yhteistyötä voi heijastua laajasti koko muuhun unioniin.

– Tämä on kaikkein suurin testi sille, että säilyykö Euroopan unioni vai ei, Vilmunen toteaa lyhyesti.

Vilmunen on tyytyväinen siihen, että taloustieteilijät ympäri maailman ovat nopeasti kyenneet analysoimaan koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin vaikutuksia ja seurauksia. Raportteja on päättäjien käytettävissä jo sadoittain.

Lisävelka tulee tarpeeseen

Suomen hallitukselle Vilmunen jakaa kiitosta siitä, että täällä ryhdyttiin nopeisiin toimiin viruksen leviämisen rajoittamiseksi.

Niillä on ikävät talousseuraamuksensa, ja nyt onkin tehtävä kaikki mahdollinen niiden lieventämiseksi. Siksi Vilmunen on valmis hyväksymään sen, että valtio velkaantuu lisää ja rajusti lähivuodet.

– Puheena ollutta 20 miljardin euron lisävelkaa voisi pitää ylimitoitettuna, jos oletetaan että viruksen aiheuttama talouskriisi jää kestoltaan lyhyeksi. Itse oletan, että 20 miljardiakaan ei riitä. Pienenä avoimena taloutena Suomen pitää varautua siihen, että vaikutukset ovat paljon isommat kuin nyt on nähtävissä.

Vilmusen mukaan on aivan oikein, että yrityksiä tuetaan nyt ikään kuin kaksin käsin, että vältetään konkurssien aalto.

Työmarkkinoilla ei ole enää paluuta vanhaan

Aikanaan kriisin pahin vaihe hellittää ja taloustilanne vakaantuu. Silloinkaan professori Vilmusen mukaan ei ole syytä palata vanhoihin käytäntöihin kuin mikään ei olisi muuttunut miksikään.

Hallituksen talouslinjauksiin tulee varmasti muutoksia, ja työmarkkinoilla voimistuu entisestään vaatimukset joustavuuden ja paikallisen sopimisen lisäämisestä.

– Tämän kriisin jatkohoidon kannalta hallituksen kädet talouspolitiikan osalta ovat entistä tiukemmin sidotut. Ennustan myös todella kovia paineita työmarkkinoille. Perinteinen sopimisjärjestelmä joutuu kovalle koetukselle tämän ja aiemman finanssikriisin yrityksille aiheuttamien vahinkojen takia.

Professori Jouko Vilmusen johtama talouspolitiikan arviointineuvosto pyrkii kokoontumaan touko-kesäkuussa keskustellakseen Suomen valtion talouspolitiikan linjauksisista ja päivittääkseen alkuvuodesta tekemäänsä raporttia.

Arviointineuvoston muut jäsenet ovat professorit Martin Ellison, Johanna Niemi, Jukka Pirttilä ja Jari Vainiomäki.

Lue myös:

Suomi ei aio olla euroryhmän änkyrä – kaikki kelpaa paitsi yhteinen velka

Euromaat ovat perimmäisten kysymysten äärellä – onko parempi taistella yksin vai yhdessä koronaa vastaan?

Saksa on vihdoin valmis avaamaan kukkaron nyörit, euroryhmältä odotetaan isoja päätöksiä – mutta ei koronabondeja

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus