1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Lastensuojeluilmoituksia ja punaisia Wilma-merkintöjä – monet erityislapset jääneet ilman tukitoimia etäkoulun vuoksi

Erityislasten etäkouluvaikeudet ovat johtaneet jopa lastensuojeluilmoituksiin. Vanhemmat pitävät tilannetta kohtuuttomana.

koronavirus
Kuvituskuva: tyttö piirtää pöydän ääressä, taustalla tabletti, jossa applikaatioita.
Riikka Kurki / Yle

– Ymmärrän, jos koululla olisi huolta väkivallasta tai siitä, että lapsi ei saa ruokaa. Nyt tällaiset lapset, jotka ei vastaa Whatsapp-puheluun, nousee yhtä ongelmaiseksi kuin ne lapset, joilla on huumeongelma.

Etäkouluun siirtyminen asetti monet erityislasten perheet vaikeaan tilanteeseen, kun koulun tukitoimet katosivat. Vanhemmat kokevat, että vastuu lasten koulunkäynnistä on siirretty kouluilta lapsille ja vanhemmille.

– Monelta perheeltä tukitoimet loppuivat kuin seinään. Olemme saaneet lukuisia yhteydenottoja vanhemmilta, jotka eivät yksinkertaisesti tiedä, miten toimia, Pia Lemmetty erityislasten vanhempien vertaistukiyhdistys Leijonaemot ry:stä sanoo.

Suomessa yli 45 000 oppilasta saa erityistä tukea opiskeluun. Syitä erityisen tuen tarpeeseen on lukuisia. Hallitus on linjannut, että erityisen tuen saajilla on korona-aikanakin oikeus lähiopetukseen. Suositus on kuitenkin, että nämäkin lapset osallistuisivat etäopetukseen. Monet vanhemmat eivät halua lastensa osallistuvan lähiopetukseen esimerkiksi infektioyliherkkyyden vuoksi.

– Kun nelosluokkalainen lapseni kuuli koulun sulkemisesta, hän itki. Hän tiesi itsekin, ettei tule selviämään etäkoulusta.

Ylen MOT-toimitus on haastatellut seitsemää eri puolilla Suomea asuvaa vanhempaa, joiden lapsi tai lapset ovat erityisen tuen piirissä. Jutussa kuultavien vanhempien lapset ovat 3–9-luokkalaisia. Päätöksen erityisestä tuesta he ovat saaneet esimerkiksi tarkkaavaisuuteen liittyvien häiriöiden, kuten ADHD- tai ADD-diagnoosien vuoksi.

”Kävimme koulun kanssa hyvin kiivasta keskustelua siitä, että eihän oppilas, joka ei koulussakaan ole pystynyt keskittymään itsenäisesti, pysty siihen ilman erillistä tukea.”

Jutun sitaatit ovat vanhempien haastatteluista. Lasten yksityisyyden suojelemiseksi Yle ei julkaise vanhempien nimiä tai asuinpaikkakuntia. Kertomusten todentamiseksi Yle on käynyt läpi vanhempien ja koulun sekä viranomaisten välillä käytyjä Wilma- ja muita viestittelyjä sekä muita dokumentteja, kuten lastensuojelun tarpeen selvityksiä.

Lasten erityistarpeet jätetty huomiotta

Ylen haastattelemat vanhemmat kertovat, että monissa tapauksissa etäkoulun vaatimukset ovat olleet erityislapsille samat kuin yleisopetuksessa oleville. Kertomuksissa toistuu kokemus siitä, että erityislasten tarpeet on unohdettu.

– Yhtäkkiä oletettiin, että lapsi tai nuori, joka on tarvinnut koulussa kouluohjaajan viereensä tai ollut eriytetyssä tilassa erityisopettajan kanssa, opiskelee ihan normaalisti muun ryhmän mukana etäopetuksessa. Kävimme koulun kanssa hyvin kiivasta keskustelua siitä, että eihän oppilas, joka ei koulussakaan ole pystynyt keskittymään itsenäisesti, pysty siihen ilman erillistä tukea.

Kritiikkiä koulut saavat sekavista ohjeista sekä opetuksesta, joka ei huomioi erilaisia oppimistapoja. Vanhempien pyynnöistä huolimatta joissakin kouluissa ei ole huomioitu esimerkiksi oppilaan kuulovammaa tai vaikeuksia kuullun ymmärtämisessä.

– Selkeitä kirjallisia ohjeita ei saa pyynnöistä huolimatta.

Useampi Ylen haastattelema vanhempi kertoo, että yksilölliset opetussuunnitelmat vaikeiden aineiden osalta on etäkoulun myötä unohdettu täysin. Lapsen oppiminen on vanhempien opetuksen varassa.

Epäonnistumiset ahdistavat lapsia

Vanhempia huolestuttaa, millaisen vaikutuksen etäkoulun aiheuttamat toistuvat epäonnistumisen kokemukset jättävät lapsiin.

– Ei hänelle ole esitetty kuin maksimisuoritus. Eihän tällainen lapsi pysty hahmottamaan, millä tavalla hän sen voisi tehdä. Hän vaan näkee, että on tosi vaikea, iso tehtävä, mikä pitäisi tehdä. Sitten se jää tekemättä, kun se tuntuu liian vaikealta.

”Hän sanoi viime viikolla, että ihan sama, ei hänen kannata edes yrittää enää. Ihan sama, vaikka hän jäisi luokalle. Ei hän kuitenkaan pärjää tässä, että tää oli tässä, ei väliä.”

Erityisesti tarkkaavaisuushäiriöisille lapsille on haastavaa, kun tehtäviä tulee palauttaa moniin eri paikkoihin. Pahimmillaan ohjeet voivat olla ristiriitaisia keskenään.

– Opettaja ei ymmärrä, että lapsi ei yksinkertaisesti ole niin itseohjautuva kuin muut. “Katso video, opiskele ja tee.” Hän ei yksinkertaisesti pysty siihen. Sitten tulee huonoja Wilma-merkintöjä.

– Kaksi ensimmäistä viikkoa koulusta tuli älyttömät sivumäärät tehtäviä, mutta ei mitään muuta kontaktia opettajilta. Sitten alkoi tulla palautetta, että tehtävät eivät palaudu eikä oppilas lähetä tietoa oikeaan aikaan.

Kuvituskuva: Poika potkaisee reppua
Riikka Kurki / Yle

Negatiivinen palaute ja poissaolomerkinnät alkavat helposti vaikuttaa lasten koulunkäyntimotivaatioon. Vanhemmille lasten pahoinvointia on tuskallista seurata.

– Hän sanoi viime viikolla, että ihan sama, ei hänen kannata edes yrittää enää. Joku opettajista oli maininnut yleisesti tunnilla, että jos ei saa suoritettua tehtäviä tunnilla, voi joutua jäämään luokalleen. Hän totesi, että ihan sama, vaikka hän jäisi luokalle. Ei hän kuitenkaan pärjää tässä, että tää oli tässä, ei väliä.

Vanhemmista tuli etäkoulun myötä opettajia oman työn ohella

Normaalitilanteessa erityislasten koulunkäyntiä tuetaan esimerkiksi erityisopetuksella, koulunkäyntiavustajan avulla tai helpotetulla työmäärällä. Nyt avustajia on monissa kunnissa lomautettu tai siirretty muihin töihin.

Ylen haastattelemat vanhemmat kokevat suurta painetta lapsen koulunkäynnin järjestämisestä. Haastavin tilanne on perheissä, joissa vanhemmat eivät voi jäädä kotiin etätöihin. Tuolloin koulupäivästä suoriutuminen on lapsen oman toiminnan varassa.

Leijonaemot ry:n Pia Lemmetty on huolestunut myös vanhempien uupumisesta.

– Riittämättömyyden tunne, joka seuraa, kun ei pysty tuottamaan riittävän hyvää koulupäivää lapselle, on hirveän raskas.

Koulut tehneet lastensuojeluilmoituksia oppilaista

Tähän juttuun haastateltujen vanhempien lapsista koulu on tehnyt lastensuojeluilmoituksen neljän oppilaan osalta. Näissä perheissä vanhempi tai vanhemmat ovat töiden vuoksi joko kokonaan tai osittain päivät poissa kotoa. Valtakunnallisesti kattavaa tilastotietoa etäkoulun vuoksi tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrästä ei ole saatavilla.

Ylen tiedossa olevien lastensuojeluilmoitusten syinä ovat olleet poissaolot opetuksesta ja tekemättömät tehtävät. Kaikissa tapauksissa sosiaaliviranomaiset ovat jo todenneet, että lastensuojelun asiakkuudelle ei ole tarvetta.

– Katsottiin, että on koulun asia tehdä opiskelu niin selkeäksi, että lapsi pystyy siitä omatoimisesti suoriutumaan.

”Kerran oli tavoiteltu lasta, kerran minulle soitettiin, että lapsi ei vastaa puhelimeen. Seuraava yhteydenotto oli tehty lastensuojeluilmoitus.”

Vanhemmat pitävät ilmoituksia pöyristyttävinä. He kokevat, että koulusta ei ole edes yritetty saada etäkoulua toimimaan ennen lastensuojeluilmoituksen tekoa.

– Etäkoulun alkamisesta meni puolitoista viikkoa, kun tuli lastensuojeluilmoitus. Kerran oli tavoiteltu lasta, kerran minulle soitettiin, että lapsi ei vastaa puhelimeen. Seuraava yhteydenotto oli tehty lastensuojeluilmoitus.

Lastensuojeluilmoituksen perusteena oli huoli siitä, että lapsi ei osallistu opetukseen.

– Vasta lastensuojeluilmoituksen jälkeen alkoi keskustelu siitä, mitä koulu voisi tehdä, jotta lapsi pystyisi osallistumaan opetukseen. Sen jälkeen vasta muutettiin toimintaa siten, että erityisopettaja soittelee päivittäin lapselle ja auttaa.

Ylen haastattelemat vanhemmat ovat pettyneitä koulujen ratkaisuun tehdä lastensuojeluilmoitus sen sijaan, että koulunkäynnin ongelmia olisi yritetty ratkaista yhteistyössä kodin kanssa. Vanhemmat pitävät ilmoituksia lastensuojeluresurssien tuhlaamisena.

– Monihan luulee, että sillä perhettä jotenkin autetaan, mutta mitään apua siitä ei ole ollut.

– Se tuntuu vaan siltä, että meitä kontrolloidaan lisää ja kukaan ei oo riittävän hyvä.

Koulujen toiminta koetaan uhkaavana

Sana erityislapsista tehdyistä lastensuojeluilmoituksista on kiirinyt vanhempien keskuudessa. Ylen haastattelemat vanhemmat pelkäävät ilmoitusten yleistyvän. Tilanne koetaan uhkaavana ja vanhemmat kertovat jopa tekevänsä oppilaiden läksyjä lastensuojeluilmoitusten pelossa.

– Se pahentaa oloa, kun on koko ajan uhkaava tunne, että kiristetään. Sen sijaan että annettaisiin tukea.

– Kaikista ahdistavinta on tällä hetkellä tuo koulun paine. Sitten tuntuu pahalta lukea jotain lehtijuttua, jossa ministeri sanoo, että vanhemmat, olkaa armollisia itsellenne. Samaan aikaan on ukaasi päällä.

Haastatteluissa korostuvat opettaja- ja koulukohtaiset erot. Myös positiivisia kokemuksia löytyy.

– Kolmosluokkalaisen opettaja on mahtava ja ymmärtäväinen. Hän tuntee perheemme tilanteen. Yläkoululaisen osalta ollaan oltu tosi vaikeita meitä kohtaan. Koen, että meitä on kiusattu sieltä.

– Osa tuntuu ymmärtävän. Yhdeltä aineenopettajalta saatiin viestiä, että ihan varmasti selviydytte näistä sillä tavalla, että tämä menee ihan hyvin. Saatiin kannustusta, että yrität nyt vaan parhaasi. Myös aineessa, jossa on eniten haasteita, tuli opettajalta viesti, että ymmärrän hyvin. Kuitenkin heti seuraavana päivänä tuli merkintä, että ei ole kaikki tehtävät tehtynä, vaikka lapsi oli tehnyt kaikki, mitkä oli osannut.

Mokkapalat eivät voi olla syy lastensuojeluilmoitukseen

Osalla perheistä vaikea tilanne on helpottanut alkukankeuksien jälkeen, ja kommunikaatio koulun kanssa sujunut paremmin. Vanhemmat toivovat opettajilta armollisuutta.

– Sehän on ihan älytöntä, jos me puoli yhdeksältä taistellaan jotain origameja, että saadaan kuviksen opettajalle todistus, että niitä tehdään. Eihän se ole olennaista ihmisen elämässä pitkällä tähtäimellä.

Vanhemmat odottavat opettajilta myös kohtuullisuutta.

– Aamulla voi tulla viesti, että pitää tehdä mokkapaloja. Missä perheessä on niiden ainekset joka hetki saatavilla? Jos tekemisessä ei onnistuta, on sitten “huoli lapsen selviämisestä”.

Opetushallitus korostaa yhteistyön merkitystä poikkeusolojen aikana

Leijonaemot ry:n Lemmetyn mielestä Opetushallituksen olisi varmistettava, että tasa-arvo toteutuu kaikkien lapsien kohdalla.

– Erityislasten koko tilanteeseen peräänkuuluttaisin selkeämpiä linjoja, joissa lähdetään lapsen oppimisen ja vanhemman jaksamisen ehdoilla niin, että niihin ei jäisi hirveästi tulkinnanvaraa, joita kuntapäättäjät voivat rahapulassaan tulkita väärällä tavalla. Suositukset poikivat porsaanreikiä, Lemmetty sanoo.

Valmiuslain nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen ja Opetushallituksen ohjeistuksen mukaan oppilaalle on tarjottava tämän tarvitsemaa tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, ohjausta ja muuta tukea siinä laajuudessa kuin se poikkeusoloissa on mahdollista.

Jos on tehty lastensuojeluilmoitus, eihän siitä pitäisi ajatella, että siinä on jotain hävettävää. Se kertoo siitä, että lapsen asioista ollaan kiinnostuneita.

Marjo Rissanen, Opetushallitus

Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksikön päällikön Marjo Rissasen mukaan etäopetusjärjestelyt ovat onnistuneet pääosin hyvin, eikä Opetushallitukseen ole kantautunut viestiä erityislasten ongelmista.

Rissanen painottaa, että vastuu lapsen koulunkäynnistä ja opetuksen järjestämisestä ei ole vanhemmilla.

– Vastuu on ihan selvästi koululla. Ilman muuta. Kun tämä on etäopetusta, opetuksen järjestämisen vastuu on koululla ja opettajalla.

Opetushallituksesta on annettu ohjeistuksia erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden etäopetuksen järjestämiseen.

– Näissä poikkeusoloissa korostuu kodin ja koulun yhteistyö. Jos vanhemmat huomaavat, että lapsi ei suoriudu annetuista tehtävistä, heidän tulee olla yhteydessä kouluun. Myös opettajien yhteydenpito koteihin on tärkeää etäopetuksen onnistumiseksi.

Erityisen tuen oppilailla on henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, johon on kirjattu, miten lapsen ajatellaan opiskelevan ja oppivan. Rissanen sanoo, että suunnitelma on voimassa myös etäopetusaikana.

– Kyllähän tässäkin tilanteessa oppilaalla on oikeus saada tukea opintoihinsa. Tukitoimia on tarjottava. Erityisesti lapsia, joilla on erityisen tuen päätös, on tuettava. Se on koulun tehtävä.

Lastensuojeluilmoitusten osalta Rissanen kommentoi tilannetta yleisellä tasolla.

– Opettajalla on virkavastuu tehdä ilmoitus, jos huoli herää. Oman kokemukseni mukaan lastensuojeluilmoituksia ei tehdä herkästi. Ensin kokeillaan kaikki muut keinot.

Rissanen uskoo, että lähtökohtaisesti niin vanhemmat kuin koulukin ajattelevat lapsen parasta.

– Jos on tehty lastensuojeluilmoitus, eihän siitä pitäisi ajatella, että siinä on jotain hävettävää. Se kertoo siitä, että lapsen asioista ollaan kiinnostuneita ja eri toimijat haluavat, että lapsella on asiat hyvin.

Lue myös:

Lue tästä kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Ylivilkkaille lapsille etäkoulusta voi olla myös hyötyä, huomasi kahta lastaan kotona opettava Miira Väänänen – hälinä ja koronapelot vähenivät

Lue seuraavaksi