Elinkeinoelämä vetoaa valtioon: Yritykset ovat vajaakäytössä koronakriisin ratkaisussa, valmiutta on enempään

"Meillä on valtavasti lahjakkaita ihmisiä, jotka voivat tuottaa ideoita", sanooo EK:n Pekka Lundmark.

koronavirus
Mika Mäkeläinen
Yrityselämä on valmiina talkoisiin, sanoo yrittäjä Mika Mäkeläinen.Antti Haanpää / Yle

Yhteiskunta auttaa yrityksiä koronakriisissä, mutta myös yritykset ovat halukkaita ojentamaan kätensä yhteiskunnan avuksi.

Näin sanoo yrittäjä Mika Mäkeläinen.

Mäkeläinen on koonnut talousvaikuttajista, yrittäjistä, elinkeinoelämän edustajista ja huolestuneista vaikuttajista koostuvan Talouskriisi.fi-verkoston, jossa pohditaan ratkaisuja koronapandemian aiheuttamiin ongelmiin.

Mika Mäkeläinen on kokenut kasvuyrittäjä, joka on ollut perustamassa uransa aikana toistakymmentä pääasiassa teknologiaan keskittynyttä yritystä.

Kriisin aikana talouselämän ja politiikan vaikuttajien pitäisi olla paremmin yhteydessä toisiinsa. Myös pienten yritysten ääni pitää saada kuuluviin, Mäkeläinen painottaa.

– Tämä koskettaa kaikenlaisia yrityksiä. Mutta suurin suruni on yksinyrittäjien kohdalla. Heihin iskut tulevat pahiten.

Viime kädessä kyse on työpaikoista ja koko yhteiskunnan taloudellisesta hyvinvoinnista.

– Haluamme sillan päättäjien ja yritysten välille, hän sanoo.

– Nyt pitää toimia ilman tausta-agendoja. Nyt pitäisi siirtää kaikki ideologiset väittelyt sivuun ja rakentaa yhteiskuntaa kriisin yli yhdessä.

Valtion ja kuntien koneisto on hidas. Kriisiin pitäisi puuttua kuitenkin tavallista nopeammin. Yhteistyö ei voi mennä perinteisiä väyliä pitkin, Mäkeläinen arvioi.

– Se vaatisi normaalia nopeatempoisempaa yhteistyötä. Nyt on rauhanajan syvin kriisi. Siksi voitaisiin yhdistää näkemys, osaaminen ja resurssit.

Mäkeläisen kanssa samoilla linjoilla on Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja ja Nokian toimitusjohtajana syyskuussa aloittava Pekka Lundmark. Sen lisäksi, että hallitus tekee töitä erilaisten pelastuspakettien eteen, myös elinkeinoelämä on valmis.

Mikä on siis elinkeinoelämän viesti hallitukselle?

– Ottakaa elinkeinoelämä mukaan kriisistä ulospääsemisen suunnitteluun. Meillä on paljon resursseja ja osaamista. Tähän mennessä olemme vielä olleet alihyödynnettyjä, Lundmark sanoo.

Myös Lundmark lähti mukaan talouskriisi.fi -verkostoon. Hän sanoo, että verkoston idea on koota erilaisia ideoita ja ratkaisuja hallituksen tueksi.

– Meillä on valtavasti lahjakkaista ihmisiä, jotka voivat tuottaa ideoita.

Hallituksen avuksi Lundmark tarjoaa muun muassa yksityisiä terveydenhoitoyrityksiä ja työterveyshuoltoa. Niiden rerussit voidaan valjastaa yhteiskunnan käyttöön.

Myös moni teollisuusyritys voi muokata toimintaansa, esimerkiksi terveydenhuolloin kaipaamia laitteita valmistamaan.

– Osa tuottaa jo nyt suojavarusteita. Pystytään varmasti tekemään paljon enemmänkin, Lundmark sanoo.

Apua testaukseen, hengityslaitteiden rakentamiseen

Missä yritykset voisivat auttaa?

Mika Mäkeläinen nostaa esiin muun muassa testauskapasiteetin lisäämisen ja vasta-ainetestit.

Suomi pitäisi saada liikkeelle taas nopeasti. Tässä yritykset ja valtiovalta voisivat tehdä yhteistyötä. Toisaalta myös osaamista hengityskoneiden rakentamiseen löytyy.

– Yritykset antaisivat mielellään laajasti resursseja valtiovallan ja viranomaisten käyttöön, jotta me saisimme ratkaistua koronakriisin.

Monissa yrityksissä on osaamista ja resursseja, Mäkeläinen muistuttaa. Maailmalla on ollut erilaisia yritysten ja valtion välisiä malleja tarttua kriisiin.

– Ensin voisi selvittää maailmalta, mitä siellä on tehty. Ja miten yritykset voisivat järjestäytyä.

10 kohdan vetoomus hallitukselle poiki talousvaikuttajien verkoston

Maaliskuun puolivälissä julkaistiin yritysvaikuttajien 10 kohdan vetoomus Suomen hallitukselle.

Taustalla oli juuri Mikä Mäkeläinen. Hän keräsi joukon vaikuttajia. Ajatuksena oli, että jotain pitäisi tehdä.

Mäkeläinen keräsi nimiä. Yhdessä päivässä kasassa oli 250 vaikuttajaa Risto Siilasmaasta Timo Ritakallioon. Ote listasta näyttää tältä:

Lauri Ratia

Risto Siilasmaa

Alf Rehn

Maija-Liisa Friman

Osmo Soininvaara

Jorma Eloranta

Arto Hiltunen

Petri Niemisvirta

Marjo Miettinen

JT Bergqvist

– Asiat etenivät niin nopeasti, tuli tunne, että miten voisin osallistua omalta osaltani yhteiskunnalliseen keskusteluun, Mika Mäkeläinen sanoo.

Koronakriisi vaikuttaa yrityksiin kokoon katsomatta. Moni yrittäjä ja elinkeinoelämän vaikuttaja mietti tahollaan, mitä koronakriisille voisi tehdä. Mäkeläinen sai yhdistettyä ison joukon saman virtuaalisen pöydän ääreen.

Kyse on verkostomaisesta joukosta, joka toimii talouskriisi.fi-sivuston kautta.

Se taas syntyi niin, että Mäkeläinen löi hynttyyt yhteen Atte Jääskeläisen ja Terho Puustisen kanssa. Atte Jääskeläinen tunnetaan Ylen entisenä päätoimittajana. Nyt hän on LUT-yliopiston työelämäprofessori ja median strategiaa ja kulttuurimuutoksia Euroopassa konsultoiva yrittäjä.

Terho Puustinen taas on viestinnän yrittäjä ja journalisti. Hän toteutti Taivas+helvetin ensimmäisen kirjan yhdessä Mika Mäkeläisen kanssa.

Talouskriisi.fi on saanut lyhyessä ajassa yli 2 000 yhteydenottoa. Niiden avulla mietitään, miten koronakriisi saataisiin ratkaistua.

– Olemme yrittäneet rakentaa poikkeuksellisen talouden ja yhteiskunnan vaikuttajia yhdistävän verkoston, Mäkeläinen sanoo.

Vaikuttajia on todella monenlaisia. Talouskriisi.fi sivuilla on niin oopperalaulaja Karita Mattilan kuin kiinteistöyrittäjä Timo Metsolan ajatuksia.

– Tilannehuoneeseen tuli yritykseltä viesti, että joukko lääkäreitä miettii, miten saataisiin rakennettua vielä hengityslaitteita ja miten saataisiin niihin osia, Mäkeläinen kertoo.

Yritykset haluavat myös lisätoimia valtiolta

Kuten moneen otteeseen on tullut esiin, yrityksissä on todettu, että nyt tarvitaan valtiota apuun. Toisaalta moni haluaa myös itse olla mukana selättämässä koronakriisiä.

Mäkeläinen toivookin, että valittamisen sijaan talouskriisi.fi-verkosto onnistuisi keksimään myös ratkaisuja.

– Koronan jälkeistä maailmaa varten tarvitaan isoa ryhtiliikettä sekä tulevaisuus- ja ennakointitietoa, Mäkeläinen sanoo. Nyt katse on kansanterveydessä, mutta pitäisi myös pystyä katsomaan tulevaisuuteen.

Mäkeläinen sanoo, että tarkoitus on myös tuottaa ajankohtaista tietoa ja tilannekuvaa siitä, mikä kriisin vaikutus on yrityksille, talouselämälle ja yhteiskunnalle.

– Viime kädessä on kyse siitä, miten ylisukupolvinen vastuu toteutuisi niin, että samat mahdollisuudet, joita itselleni olen yhteiskunnasta saanut, jäisivät lapsillekin

1990-luvulla tehtiin inhimillisestä näkökulmasta paljon vääriäkin ratkaisuja, Mäkeläinen sanoo.

“Nyt pitäisi päästä takaisin normaaliin”

Edessä on joka tapauksessa konkursseja ja tragedioita. Mäkeläisen mukaan nyt pitää pelastaa se, mikä pelastettavissa on.

– Meillä on valtava, valtava epäjatkuvuuskohta, jonka yli on vaikea rakentaa edes riippusiltaa, koska ei ole tietoa, kuinka kauan se jatkuu. Kenelläkään ei ole best practicea (parasta käytäntöä), koska tilanne on ennennäkemätön.

Talouden uudelleenkäynnistämistä varten hänen mielestään nyt voisivat toimia vasta-ainetestit. Kun tiedettäisiin, ketkä ovat jo sairastaneet ja keillä on immuniteetti, he voisivat palata töihin.

Nyt pitäisi siis Mäkeläisen mukaan aloittaa massiiviset testaukset.

Meidän pitää vakavasti miettiä poikkeuksellista järjestelyä, jossa olisi paljon resursseja.

– Jos taloutta ei pian saada pyörimään, voidaan peruuttamattomasti menettää sellaista, mitä on vaikea saada vuosikymmenen aikanakaan takaisin. Jos tämä jatkuu pitkään, jos esimerkiksi konkursseja tulee tai liiketoimintaa supistetaan, silloin työpaikkoja ei ole. Meillä ei ole ollut työllistävistä ja kasvavista yrityksistä ennenkään ylitarjontaa.

Samaa sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton Pekka Lundmark.

– Meillä on 500 000 lomautettua. On suuri vaara, että osa niistä muuttuu irtisanomiksiksi, hän sanoo. Siksi yrityksiä tulee tukea. Nyt on pakko olla varaa. Velkojen maksusta puhutaan myöhemmin.

Hän korostaa myös, että nyt on yhteistyön aika. Kaikki erimielisyydet on hyvä unohtaa, koska kriisistä pitää päästä ulos.

– Nyt ei pidä etsiä vanhoja virheitä tai syyllisiä, Lundmark korostaa.

Pekka Lundmark
EK:n puheenjohtaja Pekka Lundmark sanoo, että elinkeinoelämällä on rerursseja auttaa koronakriisin ratkaisussa.Jouni immonen / Yle

10 kohdan listasta osa jo toteutunut

Tältä näytti suomalaisten yritysmaailman vaikuttajien vetoomus hallitukselle ja eduskunnalle. Se julkaisiin lähes kuukausi sitten. Osa toimista on toteutunut.

1. Hallitus antaa välittömästi lausunnon: Suomi tekee kaiken mahdollisen terveiden yritysten pelastamiseksi. Kun pelastamme yritykset, pelastamme myös työpaikat.

2. Hallitus avaa mahdollisuuden oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen Teollisuussijoituksen uusille asiakkaille, siten ettei tämän rahoituksen rinnalle vaadita yksityistä rahaa. Omaa pääomaa vahvistava rahoitus avaa tien myös Finnveran rahoituksen hyödyntämiseen.

3. Hallitus muuttaa työlainsäädäntöä väliaikaisesti siten, että yritykset voivat lomauttaa 3 päivän varoitusajalla. Nykyinen käytäntö 2+6 viikkoa aivan liian pitkä. Se johtaa lukuisissa tapauksissa irtisanomisiin ja konkursseihin. Tilanne on niin kriittinen, että se vaatii yhtä nopeita ja päättäväisiä toimia kuin terveydenhuollossa.

4. Hallitus muuttaa väliaikaisesti verotusta: Arvonlisäverot pitää hyvittää takautuvasti yritysten käyttöön tämän vuoden ajalta, kuten Ruotsi tekee. Alvit palautetaan valtiolle, kun kriisi on ohi. Helppo toteuttaa, koska verottaja toimii Suomessa poikkeuksellisen tehokkaasti.

5. Yritysten vuokrat: Hallitus tukee yritysten vuokrien maksua tai laatii määräajaksi lain, joka estää vuokrasopimusten irtisanomisen maksamattomien vuokrien avuksi. Nämä keinot ovat ratkaisevan tärkeitä varsinkin palvelualojen pienille yrityksille.

6. Hallitus tiedottaa yksiselitteisesti sallivansa veroille, veroluonteisille ja työeläkemaksuille korottoman myöhästymisen. Tämä keino on jo käytössä, mutta viesti ja ohjeet eivät ole olleet yksiselitteisiä myöhästymisen kustannusten osalta.

7. Valtio selvittää tärkeimpien kilpailijamaiden käyttöön ottamat keinot palkkojen ja työnantajien sivukulujen kustannusten jakamiseen.

8. Hallitus valmistelee laajamittaisen valtion vakausmekanismin, jonka tavoitteena on yritysten ja kansalaisten omaisuuden pakkomyyntien hillitseminen. Valtion omistuksessa oleva instituutio tai tätä varten erikseen perustettava yhtiö sitoutuisi ostamaan varallisuutta markkinahintaan. Tällä mekanismilla turvataan tärkeimpien omaisuuserien, erityisesti kiinteistömassojen arvojen vakaus.

9. Hallitus vahvistaa Business Finlandin resursseja. Aiemmin varattu ja 19.3. avautuva määräraha pitää moninkertaistaa. Sen lisäksi tarvitaan selkeä viesti: raha ei lopu kesken.

10. Julkiset hankinnat. Valtion ja kuntien tulevia hankintoja tulisi mieluummin aikaistaa kuin lykätä.

Lue lisää:

Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus