Loppuvatko pandemiat, jos ryhdymme vegaaneiksi, entä voisiko tartuntatauti lähteä liikkeelle Suomesta? Valtaosa viruksistamme on peräisin eläimistä

Voisiko eläimistä tarttuva tauti lähteä laukalle Suomesta?

ruokatottumukset
Sianlihaa teurastamossa Belgiassa.
Pandemia nosti myös keskustelua ruokatottumuksista. Kuvassa sianlihaa belgialaisessa teurastamossa.Julien Warnand / EPA

Koronaviruksen lähtöpiste: mahdollisesti ruokatori. Sarsin lähtöpiste: todennäköisesti ruokatori. Ebolan lähtöpiste: mahdollisesti villisimpanssin teurastaminen ja syöminen (siirryt toiseen palveluun) (The Guardian).

Arvioiden mukaan jopa 75 prosenttia hiljattain ilmaantuneista tartuntataudeista on peräisin eläimistä. Lihansyönti ja eläinperäinen ruokakulttuuri on vain yksi tapa (siirryt toiseen palveluun) (CDC) näiden tartuntatautien leviämiseen, mutta eläintensyönnistä on jo eri tavoin etsitty syyllistä vallitsevaan tilanteeseen.

Ilmiselvä kritiikin kohde on ollut Kiinan villieläintorit, kun taas The Guardianissa hiljattain julkaistussa mielipidekirjoituksessa (siirryt toiseen palveluun)vaadittiin lihansyömisen lopettamista yksilötasolla sekä eläinmaatalouden lopettamista.

Onko asia kuitenkaan näin yksinkertainen?

Lyhyt vastaus on: ei. Syvällisemmän vastauksen voit lukea tästä artikkelista.

Eläimet ovat aina olleet tautien lähde

Eläimestä ihmiseen tarttuvia tauteja kutsutaan zoonooseiksi. Koronavirus on siis alkujaan zoonoosi, joskaan nyt se ei enää tarvitse eläintä tartuttaakseen ihmistä, vaan se on muuttunut ihmisten välillä tarttuvaksi virukseksi.

Harva tietää, että Suomessa on oma zoonoosikeskus. Se on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Ruokaviraston yhteinen elin. Zoonoosikeskuksen johtaja Saara Raulo kertoo, että keskus yhdistää sekä eläinten että ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijat samaan pakettiin.

– Teemana on yhteinen terveys, Raulo toteaa.

Suomi on Raulon mukaan yksi ainoita maita maailmassa, jolla on eri ministeriöiden zoonoosistrategia. Se laadittiin jo 2000-luvun alkupuolella. Strategiassa on otettu huomioon Suomessa ja Suomen lähialueilla yleisesti esiintyvät tunnetut taudinaiheuttajat, kuten ruokamyrkytysten aiheuttajat. Niiden varalle on kirjattu toimenpiteitä, joilla pyritään hallitsemaan tartuntoja.

Salmonellan testausta.
Erilaisia ruokamyrkytyksien aiheuttajia pidetään silmällä. Kuvassa salmonellan testausta.Yle

Tässä jutussa käsitellään enimmäkseen viruksia, mutta niiden lisäksi zoonoosin voi aiheuttaa vaikkapa bakteeri, kuten salmonella, loiset tai prioniproteiinit. Viimeksi mainittu loi paniikkia vuonna 1996 aiheuttamalla ihmisissä Creutzfeldt–Jakobin taudin (siirryt toiseen palveluun) uutta varianttia (Terveyskirjasto), tutummin ilmaistuna hullun lehmän tautia.

Raulo muistuttaa, että mikrobeja ja tauteja on tarttunut eläimistä ihmisiin kautta historian. Siinä ei ole sinänsä mitään uutta eikä ihmeellistä. Kysymys onkin, milloin nuo lajien välillä liikkuvat taudinaiheuttajat tuottavat niin vakavia pandemioita, että puoli maailmaa laitetaan säppiin niiden kuriin saamiseksi.

Voisiko suomalainen villieläimen liha aiheuttaa pandemian?

Yksi eläinperäisten tautien alkuperä on siis kontakti villieläimiin. Suomessakin metsästetään. Voiko joku villieläimistämme aiheuttaa täälläkin tartuttavan taudin?

No toki, mutta ei siitä kovin eksoottista tarinaa saa.

– Meillähän esiintyy useita taudinaiheuttajia, joihin sairastutaan vuosittain. Viruksia ovat esimerkiksi myyräkuume ja puutiaisaivokuume. Bakteeritaudeista taas esimerkiksi salmonella ja jänisrutto, Raulo listaa.

Niistä ei kuitenkaan ole koronaviruksen tai ebolan kaltaisiksi kuolettaviksi tautiepidemioiksi.

Kuollut hirvi.
Suomessa villieläimet suolistetaan usein suoraan metsään.Elisa Kinnunen/Yle

Koronan kaltaisten tappavien tautien liikkeellelähtöön on monia tekijöitä. On kuitenkin yksi suuri syy siihen, että juuri Suomen villieläimistä ei vastaavaa tautia ole lähtenyt liikenteeseen: meillä ei ole villieläintoreja.

Raulo kertoo, että esimerkiksi Aasiassa villieläintorien ongelma on, että pieneen tilaan kootaan hyvin lähekkäin iso kirjo eläinlajeja, jotka eivät luontaisesti ole tekemisissä toistensa kanssa. Kun soppaan sekoitetaan niiden kontakti ihmisiin, viruksien sekoittumisen ja muuntautumisen kannalta otolliset olosuhteet ovat valmiina.

Ilman Suomen ja EU:n säädöksiä tilanne voisi olla toinen. Mielikuvitelkaamme: jos villieläintorit olisivat sallittuja Suomessa, voisi metsästäjä käydä ensin pyytämässä muutaman jäniksen ja sorsan, tainnuttamassa hirvenvasan ja vaikka villeimmissä kuvitelmissa häkittämässä karhunkin, ja toisi ne kaikki jollekin torille myyntiin elävinä. Silloin oltaisiin jokseenkin sen reseptin äärellä, joita viruslinkoihin tarvitaan.

Lihakauppias odotti asiakkaita torilla Pekingissä maaliskuun alussa.
Lihakauppias odotti asiakkaita torilla Pekingissä maaliskuun alussa.Roman Pilipey / EPA

Mutta sekään ei ihan riittäisi. Raulon mukaan Suomen lajisto ei ole esimerkiksi Aasian elänlajikirjon veroinen, joten kotoisat jänikset ja sorsat eivät lähekkäin ollessaankaan välttämättä aiheuttaisi sellaista viruscocktailia, josta olisi uhkaa ihmisille. Kaiken kukkuraksi suomalaisia on vähän ja asumme harvassa, mikä estää viruksen tehokkaan leviämisen.

Se villieläimistä. Entä tuotantoeläimet ja niiden sisältämät tautiriskit?

Läheltä piti, mutta ei sittenkään

Vuonna 2011 Saksassa havahduttiin virukseen, joka aiheutti naudoille muun muassa sikiövaurioita ja ennenaikaista poikimista. Schmallenberg-virukseksi kutsuttu tauti levisi lopulta Suomenkin märehtijöihin.

Raulo kertoo, että aluksi Schmallenberg-viruksen perimässä havaittiin ominaisuuksia, jotka olisivat teoriassa mahdollistaneet viruksen tarttumisen ihmiseenkin. Tuota mahdollisuutta pohdittiin aikanaan. Lopulta kuitenkin selvittiin korkeintaan säikähdyksellä: on todettu, että virus ei todennäköisesti tartu ihmisiin (siirryt toiseen palveluun) (Ruokavirasto).

Lehmä syö heinää kukkaniityllä
Ruokaviraston mukaan nautatuberkuloosi oli menneinä aikoina ongelma ihmisillekin. Nykyään se on erittäin harvinainen tiukan kontrollin ansiosta. Kuvituskuva.Yle/Houman Taleghani

Raulon mukaan koronaviruspandemiaan verrattuna Schmallenberg-virukselta puuttui yksi merkittävä ominaisuus: se ei tartu suoraan kotieläinten välillä, vaan tartunnat välittää hyttynen.

– Siitä olisi voinut syntyä ihmisille uusi hyttysvälitteinen tauti, joita jo toki on monta, Raulo toteaa.

Ja hyttysiin siirryttäessä ollaankin jo siirrytty kauas ruokakysymyksistä.

Virusopin professori Ilkka Julkunen huomauttaa, että zoonoottiset virustaudit tarttuvat monella eri tavalla. Ruokavaliolla ei ole merkitystä, jos tauti tarttuu eläimestä ihmiseen väli-isännän, kuten hyttysen välityksellä.

Julkunen arvioi, että ravinnoksi tuotettujen eläinten – esimerkiksi kanojen ja sikojen – tautiriski ihmisille on äärimmäisen pieni.

Saara Raulo puolestaan toteaa, ettei Suomessa ole sellaista massiivista eläintentuotantoa ja kotieläinten kanssa rinnakkaiseloa kuin maissa, joissa maatalouden kasvu on suurta ja väestöä paljon. Yksinkertaistettuna, olosuhteet eivät ole täällä kaikista otollisimmat eläinperäisen virustaudin puhkeamiselle.

Levitäkseen ja muuntuakseen viruksien pitäisi nimittäin päästä kohtaamaan toisiaan ja vaihtamaan geneettistä materiaalia. Lisäksi ne tarvitsevat erilaisia kohde-eläimiä, joista ihminen on niille yksi muiden joukossa. Raulo korostaa, että esimerkiksi koronaviruksen syntyminen ja siten myös leviäminen oli ainutlaatuisen tapahtumaketjun tulos.

– Tällaisia suotuisia tapahtumia tai olosuhteita ei Suomessa ensisijaisesti löydy. Mutta ei voi sanoa etteikö milloinkaan yksittäisessä tilanteessa vastaavaa yhdistelmää voisi syntyä, Raulo sanoo.

Tekeekö lihattomuus autuaaksi?

Laajennetaan vielä kuvaa hetkeksi: kuinka iso ongelma eläinperäinen ruokakulttuurimme ja ruokateollisuus kokonaisuudessaan on tautien leviämisen kannalta?

Arvioiden mukaan pandemiat tulevat yleistymään siksi, että ihmiset valtaavat yhä enemmän maa-alaa asumiseen ja teollisuuden käyttöön. Eläinlajien elinympäristön kaventuessa niiden kontakti ihmisiin kasvaa luoden otollisia olosuhteita tartunnoille. Lisäksi väestönkasvu edistää yhä syrjäisemmile seuduille levittäytymistä ja siten uusien, tuntemattomien taudinaiheuttajen kanssa kosketuksiin päätymistä.

Luonnollisesti tämä tapahtumaketju on kiinteästi kytköksissä ilmastonmuutoksen etenemiseen.

Ruokateollisuuden, ja nimenomaan eläinperäisen ruokakulttuurin siivu pandemioiden levittämisessä onkin kiperämpi kysymys. Raulo ei muista nähneensä suoranaista arvioita siitä, miten iso osa tartuntataudeista olisi nimenomaan kytköksissä ruokatuotantoon ja ruokakulttuuriin.

Heitetään kysymys virusopin professori Ilkka Julkuselle. Julkusen mukaan kysymys eläinperäisen ruokakulttuuriimme liittymisestä tauteihin on monimutkainen, mutta yksinkertainen vastaus on tässä:

– Pelkän kasvisravinnon syöminen ei poissulje viruksen leviämis- ja sairastumisriskiä.

Julkunen kertoo, että iso osa zoonooseista ei liity millään tavalla ihmisen syömään ravintoon, eikä vegaaniksi heittäytyminen ole siten ratkaisu tauteihin.

On totta että eläinten elinympäristöä raivataan viljelmien tieltä. Julkunen kuitenkin pohtii, että toisaalta hakatut metsäalueet voivat köyhdyttää alueen eläinlajistoa, ja se taas voi tarkoittaa tauteja levittävien väli-isäntien populaation pienenemistä. Kyseessä on moninainen ihmisten ja luonnon välinen kokonaistasapaino.

Sitä paitsi tauteja voi saada kasviksienkin välityksellä. Saara Raulo kertoo eräästä tapauksesta Suomessa, jossa yersinia-bakteeriepidemia liittyi juuri kasvisten viljelyyn.

– Peuroista lähtöisin oleva bakteeri oli päätynyt samalle pellolle ja siten saastuttanut kasvikset, Raulo toteaa.

Eläimiltä lähtöisin olevista taudeista ei siis pääse eroon edes kasvissyönnillä.

Onko tämä Suomen ongelma?

Raulo muistuttaa, että tuotantoeläinten mahdolliset tautiriskit liittyvät koko ruokaketjun hygieniaan. Hän korostaa, että Suomessa tuo järjestelmä on hyvin kehittynyt. Kotieläinten tautisuojaukseen kiinnitetään huomiota ja koko elintarvikeketjun turvallisuus on suunniteltua.

– Olemme eri lähtötilanteessa kuin maat, jossa näitä toimenpiteitä ei ole, Raulo toteaa.

Kysymystä kasvissyönnistä ja eläinperäisen ruoan turvallisuudesta on kuitenkin alettu miettimään eri puolilla maailmaa. Financial Times uutisoi vastikään, että kasviperäisten proteiinien myynti on ponkaissut kasvuun Yhdysvalloissa (siirryt toiseen palveluun).

Vegaaninakki.
Esimerkki kasviperäisestä ruoasta, joka voi hämätä ulkonäöllään: vegaaninen nakki.Antti Eintola / Yle

Helsingin yliopiston yliopistonlehtori, kestävän kehityksen dosentti Markus Vinnari esitti jo 10 vuotta sitten väitöskirjassaan, että ihmiskunta tulee ennemmin tai myöhemmin luopumaan lihankulutuksesta kokonaan. Samalla hän esitti eri tekijöitä, jotka tulevat asiaan vaikuttamaan.

– Yhtenä tekijänä olivat eläinperäiset taudit. Jo 10 vuotta sitten oli selvää, että ne eivät tule ainakaan vähenemään pitkällä aikavälillä, Vinnari toteaa.

Vinnari on itse vegaani ja viittaa muiden tutkijoiden kanssa tekemiinsä laskelmiin, joiden mukaan eläimiä teurastetaan maailmanlaajuisesti ihmisravinnoksi noin 70 miljardia kappaletta vuosittain. Olisi helppo ajatella, että Suomen osuus eläintuotantokysymyksestä ja sen mahdollisista ongelmista on pieni, mutta Vinnari kehottaa olemaan tuudittatumatta sellaiseen ajatukseen.

– Olisi huono vaikuttamista sanoa, että meillä on täällä kaikki hyvin, toimikaa te muut muualla eri lailla. Ajatus siitä, että kotimainen tuotanto on parasta on globaalisti hyvin yleinen ajatusmalli, Vinnari huomauttaa.

Vinnari toteaa, että Suomella on etuja, kuten Raulonkin mainitsema harva asutus ja kohtuullisen pienet tuotantomuodot. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että syyttävä sormi ei voi osoittaa vain rajojen ulkopuolelle esimerkiksi mahdollisten epidemioiden ratkaisemisessa.

– Mielestäni tämä on muutos, jossa kaikkien maiden pitää olla hyvin aktiivisia ja totuttaa väestö siihen, että tulevaisuudessa lihaa syödään vähemmän kuin tähän asti.

Hjortar står på en åker omgiven av gula blommor, det är en rapsodling. Det är fyra hjortar - tre av dem har horn. En hoppar bort och dess vita svans syns.
Eläimistä ei aina pääse eroon kasvissyönnilläkään. Kuvituskuvassa valkohäntäpeuroja rapsipellolla.Anna Björkqvist / Yle

Mitä kaikesta tästä jää käteen?

Ainakin se, ettemme taida saada pandemioita historiaan taikasauvan heilautuksella, vaikka tuo taikasauva olisi tehty kasviksista.

Professori Julkunen muistuttaa, että viime kädessä koronankin alkuperä on osittain selvittämättä. Eläintorin antimia epäillään, mutta Julkusen mukaan virus voi yhtä hyvin olla peräisin eläintorin myyjältä, joka taas on saanut sen jostain ihan muualta.

Siispä Julkunen toivoo kriittistä suhtautumista keskusteluun ruokavaliosta ja taudeista.

– Yksinkertaiset tulkinnat eivät välttämättä ole totta.

Onko pandemia saanut sinut miettimään maailmanlaajuisia ruokailutottumuksia? Voit keskustella asiasta 2.5.2020 klo 10:30 saakka.

Korjaus 7.5.2020 10:31 korjattu kuvatekstin virheellinen ilmaisu "Suomessa villieläimet teurastetaan usein suoraan metsään" oikeaan muotoon " Suomessa villieläimet suolistetaan usein suoraan metsään".

Lue lisää:

Lepakoita, käärmeitä, ihmisiä ja siipikarjaa vieri vieressä – Koronaviruksen epäilty lähtöpaikka oli riskialtis ruokatori, ja niiden saaminen kuriin on Aasiassa iso urakka

Jos ilmastonmuutos jatkaa kiihtymistään, vakavat taudit ja epidemiat voivat yleistyä – viitteitä näkyy jo Suomessakin

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus