Vanhusten elvytyskieltopäätöksiä on ryhdytty tekemään puhelimitse koronaepidemian vuoksi – Valvira: Näin merkittävää hoitopäätöstä ei tulisi tehdä etänä

Lääkäreiden yhteydenotot ovat aiheuttaneet hämmennystä Keski-Uudellamaalla.

koronavirus
Lähikuva vanhuksesta takaapäin. Vanhuksella happimaski.
Keski-Uudellamaalla useat sadat vanhukset ovat saaneet lääkäriltä puhelinsoiton hoitosuunnitelman päivittämisestä.Eleni Paspatis / Yle

91-vuotias tuusulalainen vanhus sai yllättäen tiistaina puhelun lääkäriltä. Lääkäri halusi keskustella vanhuksen hoitosuunnitelmasta. Keskustelun lopputuloksena lääkäri asetti vanhuksen elvytyskieltoon.

Tapahtuneesta kertoo Ylelle vanhuksen lapsenlapsi. Yle on nähnyt potilasasiakirjat, joissa vahvistetaan, että asiasta on keskusteltu puhelimessa. Syynä oli se, että potilaan eloonjäämisen ennuste olisi elvytystilanteessa ollut erittäin huono.

Tuusulalaisvanhuksen tapauksessa potilasasiakirjaan on kirjattu, että puhelinkeskustelussa on “Sovittu DNR”. DNR tulee englanninkielen sanoista do not resuscitate. Suomeksi se tarkoittaa “älkää elvyttäkö”.

Tyttärentytär kertoo, että yllättäen tullut puhelu järkytti vanhusta.

– Minulle tulee vähän mieleen puhelinmyynti, että laitettaisko teillekin tämmöinen elvytyskielto tästä. Miltäs kuulostais, laitetaanko rasti ruutuun?

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymästä (Keusote) vahvistetaan, että kevään aikana satojen vanhusten hoitosuunnitelmia on käyty läpi etäyhteyksin.

Yle kertoi viime viikolla, että eri puolella Suomea on koronaepidemian vuoksi ryhdytty käymään läpi hoivakodeissa ja muissa palveluyksiköissä asuvien ikäihmisten hoitosuunnitelmia ja hoidon rajauksia.

Osassa kuntia selvitystyö koskee myös kotihoitoa ja vammaispalveluyksiköitä.

Vanhuspalvelujohtaja: Kauhuskenaario

Puhelun jälkeen tuusulalaisvanhus oli jäänyt murehtimaan tilannetta. Hän pelkäsi myös muistavansa keskustelun huonosti. Omaisten kuultua asiasta he ottivat yhteyttä Keusoten kotihoitoon.

Keusoten vanhuspalvelujohtaja Erja Pentti kuulee tuusulalaisvanhuksen tapauksesta Yleltä. Hän pitää tilannetta kammottavana.

– Tuo on nimenomaan se kauhuskenaario. Kuulostaa ihan hirveältä. Tuommoista ei saa käydä. Ei missään nimessä. Ei edes riitä, että sanon että minua hävettää, Pentti sanoo.

Pentin mukaan Keusoten tarkoituksena on käydä läpi alueensa ikäihmisten hoitosuunnitelmat ja tarkistaa, että suunnitelmat ja niissä olevat hoidon rajaukset ovat ajan tasalla. Ajatuksena on varautua koronaepidemian leviämiseen Suomessa.

Puhelut pitäisi kuitenkin tehdä niin, että ikäihmisten omaiset olisivat keskustelussa mukana. Asia ei saisi tulla puun takaa tai omaisten tietoon jälkikäteen. Jos vanhuksella on ongelmia muistinsa kanssa, hoitosuunnitelmia ei Pentin mukaan pitäisi käydä pelkästään lääkärin ja vanhuksen kesken.

– Eihän tuollaista asiaa lähtökohtaisesti hoideta puhelimitse. Näin ei nytkään tehtäisi, ellei tilanne olisi tällainen kuin nyt on, Pentti sanoo viitaten koronaepidemiaan.

Kuntayhtymän johtajan Pirjo Laitinen-Parkkosen mukaan hoitosuunnitelmien tarkistuksia on tehty kotihoidon asiakkaiden lisäksi myös lääkärinvastaanottojen potilaille etävastaanotoilla.

Hän arvioi, että puhelimitse hoitosuunnitelmia on läpikäyty kevään aikana yhteensä useita satoja. Kaikissa tapauksissa suunnitelmiin ei kuitenkaan ole tehty uusia hoidon rajauksia, vaan tavallisimmin on tarkistettu potilaan tilannetta ja olemassa olevien kirjausten ajantasaisuutta.

Vanhus rollaattorin kanssa
Tärkeät elämän loppuvaihetta koskevat hoitopäätökset tulisi tehdä kasvokkain, valvontaviranomaiset painottavat.Henrietta Hassinen / Yle

Hoitosuunnitelmien tehostettu läpikäynti alkoi alkuvuodesta, kun selvisi että koronaepidemia rantautuu myös Suomeen. Maaliskuun puolessa välissä kuntayhtymä siirtyi etäpalveluihin, kun tautiriski kasvoi.

Hoitosuunnitelmia koskevia keskusteluja on käyty aiemminkin etäyhteyksien välityksellä Keusoten alueella.

– Korostan sitä, että siinä on hyvin tärkeää, että tuntee potilaan. Se on hyvin tärkeä lähtökohta, Laitinen-Parkkonen sanoo.

Valvira: Potilas pitää tavata

Valviran ylijohtajan Markus Henrikssonin mukaan elvytyskieltopäätöksiä tai tehohoidon rajoittamispäätöksiä tehdessä potilas on lähtökohtaisesti aina tavattava kasvotusten.

Hän ei voi ottaa kantaa Ylen kertomaan tapaukseen, mutta puhuu asiasta yleisellä tasolla.

– Kun on kysymys näin merkittävästä hoitopäätöksestä, lääkärin tulisi tavata potilas muutenkin kuin etänä, ellei ole jotain aivan erityisiä pakottavia perusteita muuhun. Tämä pätee sekä normaalioloissa että poikkeusoloissa, Henriksson kertoo.

Henrikssonin mukaan on sinänsä hyvä, että hoitosuunnitelmia käydään läpi. Hoitosuunnitelmia päivitettäessä on kuitenkin tärkeä antaa keskustelulle aikaa. Tavoitteena on potilaan hyvä kohtaaminen tilanteessa.

– Näiden tulisi perustua kasvotusten tapaamiseen, jotta potilaalla on aidosti tilaisuus kysyä lisäkysymyksiä, ja jotta lääkäri voi nähdä potilaan reaktion, sen perusteella antaa lisätietoa ja kannustaa potilasta mahdollisiin lisäkysymyksiin.

Markus Henriksson
Valviran ylijohtaja Markus Henriksson.Petteri Sopanen / Yle

Samaa mieltä on hallintoylilääkäri Mikko Valkonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Hän painottaa, että hoidonrajaus on niin tärkeä päätös, että se on tehtävä henkilökohtaisesti.

– Suosittelen vahvasti, että päätöstä tekevä lääkäri myös oman oikeusturvansa takaamisen vuoksi käy paikan päällä.

Omaisten tulisi olla mukana

Loppukädessä elvytyskiellosta tai hoidonrajauksesta päättää aina hoitava lääkäri. Lääkärin tulisi kuitenkin kuulla potilasta itseään tai hänen omaisiaan ennen päätöstä.

Valviran antamissa ohjeissa neuvotaan, että elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelmaa laatiessa tulisi järjestää hoitoneuvottelu. Valviran mukaan hoitoneuvotteluun osallistuu vointinsa mukaan potilas itse, lääkäri, omahoitaja sekä potilaan suostumuksella hänen läheisensä. Hoitopäätökset tulisi tehdä yhteisymmärryksessä ja keskustellen.

Tuusulan tapauksessa puhelinkeskustelussa ovat olleet läsnä ainoastaan lääkäri ja potilas.

Ylen tiedossa on myös tapaus, jossa omaisten mukaan hoitaja ilmoitti heille jälkikäteen puhelimitse lääkärin tekemän elvytyskielto- ja tehohoidonrajaamispäätöksen.

Valviran Henrikssonin mukaan tällainen menettely ei ole suositeltava.

Vanhuspalvelujohtaja Erja Pentti myöntää, että joissain tilanteissa hoitaja on voinut tehdä asiakkaalle ennakkosoiton asiasta sen vuoksi, että hoitaja on asiakkaalle tutumpi. Tarkoituksena kuitenkin on, että lääkäri keskustelee itse asiasta.

– Lääkäri voi olla tilanteesta riippuen hyvinkin harvoin asiakkaaseen yhteydessä. Se että ei tule olo, että lääkäri on jotenkin outo tai jos ei muistakaan kukahan lääkäri se nyt oli. Tässä on haluttu käyttää tuttua hoitajaa ja herättää luottamusta ikäihmiseen, Pentti kertoo.

Pentti ja Laitinen-Parkkonen ovat yhtä mieltä, että elämän loppuvaiheen hoidonrajaamista koskevat keskustelut tulisi käydä kolmikantakeskusteluina, joissa omainen on mukana.

Två händer håller i sjukhsets sänggavel.
Valvira suosittaa, että omaiset ovat mukana keskustelemassa vanhuksen elämän loppuvaiheen hoidostaMarcus Rosenlund / Yle

Toimintapa aiheutti mielipahaa

Sekä tuusulalaisvanhus että hänen omaisensa ovat samaa mieltä lääkärin kanssa elvytyskieltopäätöksestä. He eivät pidä kuitenkaan hyvänä tapaa, jolla asia hoidettiin.

Vanhuksella on perussairauksia, mutta hän asuu edelleen kotona miehensä kanssa. Omaisten mukaan kotihoito käy kahdesti päivässä antamassa lääkkeet.

– Mummilla oli toissapäivänä syntymäpäivä ja vaarilla eilen. Kiva synttäriyllätys. Lääkäri soittelee, että mitäs jos tehtäisiin tämmöinen pieni diili, tyttärentytär kommentoi.

Omaiset haluavat painottaa, että he eivät moiti Tuusulan kotihoitoa, joka on toiminut erinomaisesti. Myös tässä tilanteessa omaiset saivat nopeasti lääkäriin yhteyden kotihoidon kautta.

– Lääkäri pahoitteli sitä, että olisi pitänyt ottaa omaisiin yhteyttä ehkä jopa ensin ennen kuin soitetaan iäkkäille ihmisille. Toimintatapa olisi voinut olla toisensuuntainen.

Onko sinulla uutisvinkki koronaan liittyen? Laita viestiä tämän jutun toimittajille jaakko.mantymaa@yle.fi, johanna.mattinen@yle.fi ja riku.roslund@yle.fi.

Lue lisää:

Koronavirus heitti kuoleman kasvoillemme – samaan aikaan moni läheinen ei ehkä pääse saattamaan kuolevaa rajan yli

Koronatartunnat levisivät hoivakoteihin – kerro meille, mitä hoivakodeissa nyt tapahtuu?

Lääkärit päättivät rajata 8-vuotiaalta monivammaiselta pojalta hengityskonehoidon epidemian keskellä – TAYS kieltää koronan vaikuttaneen päätökseen

Yle selvitti: Kunnissa tehdään nyt päätöksiä tehohoidon rajaamisesta epidemiahuipun lähestyessä – hoivakodeissa käydään läpi, ketä hoidetaan ja miten

"En saanut tarttua hänen käteensä, en kertoa rakastavani häntä" – madridilainen Susana Álvarez joutuu pohtimaan, mitä koronaan kuolleen äidin viimeisinä hetkinä sairaalassa tapahtui

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus