Pandemia nostaa sosiaaliset jaot pintaan: Intiassa kartellaan kastittomien koskemista, mutta sekään ei pelasta köyhimpiä koronavirukselta

Pandemia paljastaa yhteiskuntien epätasa-arvon kipukohtia. Intiassa kastijärjestelmä vaikuttaa yhä asenteissa.

koronavirus
Riksakuski odottaa asiakkaita autiolla kadulla Intian pääkaupungissa New Delhissä.
Vajaan 1,3 miljardin asukkaan Intiassa hengityssuojaimia ei riitä alkuunkaan kaikille. Viranomaiset rohkaisevat kansalaisia käyttämään kotitekoisia maskeja. Riksakuskin asiakkaat ovat kadonneet Intian pääkaupungissa New Delhissä. Jewel Samad / AFP

Intian pääkaupungissa ilma on raikkaampaa, megapolin liikenne on väljempää kolmen viikon poikkeustilan hiljentämässä maassa.

Hiljaista on myös toimittaja Sanjay Jhan perheen asuinalueella New Delhissä. Ylemmän keskiluokan asujaimisto on linnoittautunut kotiinsa. Hallinnon ja yritysten palveluksessa olevat työntekijät ovat etätöissä. Niin myös Sanjay Jha puolisoineen. Vuoden vanha Adyant-poika pyörii kotosalla.

– Omalla asuinalueellani korona ei ole vielä vaikuttanut kovin suuresti. Huvitusta saadaan televisiosta, ruokaa kotiin toimitettuna tai noudettuna. Apteekitkin ovat auki, kuvailee Sanjay Jha.

Intialaistoimittaja pesee käsiään, lotraa desinfiointiainetta ja ikävystyy hieman. Pesee taas käsiään. Niin tekevät muutkin, tavanomainen vilkas kanssakäyminen on nyt jäänyt.

Sanjay Jha kertoo, että kukaan ei ole hänen tuttavapiirissään sairastunut.

Sanjay Cha on hyväosainen ja tietää sen itsekin. Etätöissä on hetki aikaa pohdiskella Intian tilannetta, ennen kaikkea yhteiskunnan vähäosaisia, heihin koronakin iskee rajuimmin.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma (11.4.) pohtii, millaisia yhteiskunnallisia jakolinjoja kriisi nostaa pintaan. Kuulemme tilanteesta Intiassa, Etelä-Amerikassa ja Baltiassa.

Kastittomien asema pahenee entisestään

Vajaan 1,3 miljardin asukkaan Intia on tiheään asuttu alueensa voimavaltio. Joka kuudes maailman asukas on intialainen. Heistä yli 70 miljoonaa asuu slummeissa.

Intialainen poliisi pukeutuneena koronavirusta mallintavaan kypärään.
Intiassa poliisit on varustettu valistustyöhön. Käsienpesun tärkeydestä tiedotetaan kaduilla. Arun Sankar / AFP

Erityisen hankalassa asemassa (siirryt toiseen palveluun) ovat kastittomat eli dalitit.

Kaupustelijat, kotiapulaiset ja jätekuskit saavat palkkansa päivittäin, vakuutuksia tai pankkitilejä ei ole. Kotiiin jääminen ja yksityisyys ovat keskiluokan etuoikeuksia. Lähes kuukauden palkaton eristys on slummien asukkaille ikuisuus.

– Yhdessä pienessä huoneessa voi asua kymmenenkin ihmistä. Tavallisesti he tulevat kotiinsa yöksi. Nyt samaan tilaan pitäisi ahtautua vuorokausiksi, selvittää Sanjay Jha.

Hindulaisuuteen perustuvan sosiaalisen järjestelmän mukaan kastittomat ovat epäpuhtaita. Heihin koskemista tulee välttää ja säilyttää fyysistä etäisyyttä. Intian monimutkaisen sosiaalisen hierarkian perusteella kastittomat voisivat näin periaatteessa säästyä koronalta.

Nyt heitä eristetään ja syrjitään kaksin verroin (siirryt toiseen palveluun), kotiseuduilla syntyperänsä, kaupungeissa koronapelon vuoksi.

Siirtotyöläiset ovat kuitenkin tärkeää työvoimaa Intian perusinfrastruktuurin pyörittämisessä. Kastijärjestelmä on perustuslain mukaan lakkautettu, mutta käytännössä se elää vahvana.

Vuoden 1994 rutosta opittiin

Intiassa todetttin pääsiäisviikolla (siirryt toiseen palveluun) vajaat 6000 tartuntaa ja 166 kuolemantapausta.

Toimittaja Sanjay Jha kiittelee pääministeri Narendra Modin toimia. Kolmen viikon sulku on poikkeuksellinen, vaikka Intiaa riivaavat normaalioloissakin lukuisat virukset.

Suratin kaupungin ruttoepidemia 1994 antoi hallinnolle oppia viruksen leviämisestä (siirryt toiseen palveluun). Tuolloin uhriluku jäi kymmeniin.

Intiassa aloitettiin rajoitustoimet ajoissa. Täällä on seurattu erityisesti rajoituksiin myöhemmin havahtuneita Singaporea, Japania ja myös eteläistä Eurooppaa.

– Jos Yhdysvallat ja länsimaat eivät pysty hallitsemaan ongelmaa, voitte kuvitella millaisia haasteet ovat täällä, vertaa toimittaja Sanjay Jha.

Pandemiat paljastavat jakolinjoja

Kriisioloissa korostetaan kansallista yhtenäisyyttä ja puhutaan samassa veneessä olemisesta, mutta pandemiat paljastavat myös yhteiskunnallisia eroja ja jakolinjoja.

Tämä ei suinkaan koske vain Intiaa.

Useisiin Afrikan ja Etelä-Amerikan maihin koronavirus saapui Euroopan kautta (siirryt toiseen palveluun). Niinpä esimerkiksi Etelä-Amerikan maissa pandemia korostaa jo lähtökohtaisesti luokkaristiriitoja: Koronaviruksen toivat maahan yläluokan ja ylemmän keskiluokan jäsenet, joilla on varaa lomailla Euroopassa, mutta epidemian vaikutuksille haavoittuvaisimpia ovat slummeissa asuvat köyhät.

Hengityssuojaan pukeutunut mies lakaisee katua Rio de Janeirossa.
Etätyö ei koske kaikkia. Jätehuolto ja muut peruspalvelut ovat poikkeusoloissa entistä tärkeämpiä. Kadunlakaisija työssään Rio de Janeirossa. Carl de Souza / AFP

Historiallisesti pandemiat ovat iskeneet kovimmin köyhimpään väestönosaan.

Tutkimusprofessori Svenn-Erik Mamelund Oslon metropolialueen yliopistosta OsloMetista on perehtynyt pandemioihin.

Hän on tutkinut väestötieteen näkökulmasta muun muassa sadan vuoden takaista espanjantautina tunnettua influenssapandemiaa.

– Olen hyvin huolissani, että näemme vielä suuria eroja erityisesti kuolleisuudessa korkean tulotason ja matalan tulotason maiden välillä, Mamelund sanoo.

Esimerkiksi Yhdysvalloista on jo tullut raportteja, että musta väestönosa on kärsinyt suhteettoman paljon pandemiasta.

– Tämä ei ole yllätys mutta se on kauheaa, Mamelund sanoo.

Häntä huolettaa, että Yhdysvalloissa ja muissa maissa, joissa on suurta epätasa-arvoa sairausvakuutusten kattavuudessa, kuolleisuudessa esiintyy suuria vaihteluja sosioekonomisen aseman mukaan.

Riskejä on myös Norjan kaltaisessa pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa.

Suojavaruseisiin pukeutunut hoitaja puhuu puhelimeen koronatestejä varten pystytetyssä teltassa Tukholmassa.
COVID-19-testausta Tukholmassa. Ruotsi on valinnut koronan suhteen naapureitaan suvaitsevamman linjan. Jonathan Nackstrand / AFP

OsloMetin työelämän tutkimuksen insituutin AFI:n kyselytutkimuksessa luodattiin pandemiaa suhteessa sosioekonomiseen asemaan Norjassa. Alustavien tulosten mukaan sosioekonominen asema ei näytä vaikuttavan koronaviruspandemian sairastavuuteen.

Mamelund on kuitenkin huolissaan, että sosiaaliset erot nousevat esiin pidemmällä aikavälillä.

– Ihmisillä, joilla on lyhempi koulutus ja matalammat tulot, on enemmän vaikeuksia noudattaa toimia kuten töiden tekemistä kotoa tai sosiaalisen etäisyyden pitämistä välttämällä julkisia liikennevälineitä, Mamelund kertoo.

Valkokaulustyöläisen on helpompi siirtyä etätöihin kuin esimerkiksi supermarketin työntekijän. Asuinpaikka voi pakottaa turvautumaan julkiseen liikenteeseen. Välttämättä ihmisillä ei ole yhtä hyvää informaatiota.

– Tiedämme muista tutkimuksista, että on olemassa sosiaalista epätasa-arvoa terveystietämyksessä.

Epätasa-arvo huomioon valmistautumisessa

Professori Mamelund katsoo, että sosiaalinen epätasa-arvo pitäisi ottaa huomioon pandemioihin varautumisessa.

– Ensinnäkin on mietittävä, kuinka vähentää sosiaalista epätasa-arvoisuutta ja köyhyyttä ennen pandemiaa, Mamelund sanoo.

Niin pandemian aikana ei ole niin paljon sosiaalisesti haavoittuvaista väestöä.

Mamelundin mielestä valmistautumisessa kannattaisi pohtia lääketieteellisten riskiryhmien lisäksi sosiaalisia: esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä, alentuneesti työkykyisiä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevia.

On syytä miettiä, onko väestöryhmiä, joita hallinnon tiedotus ei saavuta.

Esimerkiksi Tukholmassa pandemian ensimmäisten kuolonuhrien joukossa oli useita somalitaustaisia, mihin ruotsinsomalialaisten lääkäriyhdistys kiinnitti huomiota (siirryt toiseen palveluun).

– Media spekuloi, että tämän saattoivat aiheuttaa ahtaat asuinolot mutta ehkä myös informaation puute, sillä osa somaleista ei osaa ruotsia kovin hyvin, Mamelund sanoo. Tiedottamisessa onkin otettava huomioon informaation saanti eri kielillä.

Käsienpesuun kehottava katumainos Tukholmassa.
Ruotsin somaliyhteisöissä kärsittiin aluksi asiallisen tiedon puutteesta. Tukholmassa juliste kehottaa perusteelliseen käsienpesuun. Fredrik Sandberg / EPA

Kriisi paljasti Intian terveydenhuollon puutteet

Delhissä toimittaja Sanjay Jha ruiskauttaa käsiinsä jälleen yhden desilorauksen.

Intialaiset ovat erittäin innokkaita televisionkatsojia. Tietoa koronasta seurataan ja jaetaan tuhansilla tv-asemilla.

– Me emme sentään ole tapelleet vessapaperista, eurooppalaisten korona-ajan alun paniikkia seurannut Sanjay Jha kertoo.

Hän sanoo, että on vaikeaa arvioida, miten korona muuttaa Intiaa. Jotain on jo nähtävissä.

– Käsihygieniasta ja puhtaudesta puhutaan nyt todella paljon. Viranomaiset ja ministerit korostavat asiaa. Jos desiä ei ole tai siihen ei ole varaa, saippuakin auttaa. Käsienpesuun ei ole ollut vahvaa perinnettä.

Sanjay Jhan mukaan korona on nostanut esiin myös terveydenhuoltojärjestelmän puutteita, joihin on kiinnitettävä huomiota. Talousvaikutuksilta yli 5,5 prosentin talouskasvun Intiakaan ei välty.

Ulkona paistaa varovaisen arka huhtikuun aurinko, sisällä Sanjay Jha on varovaisen toiveikas. Lämpötila on alkanut nousta päivisin lähes 25 asteeseen. Tukahduttavan kuumat kesäkuukaudet ja vesipula ovat vielä edessä.

– Sanotaan, ettei koronavirus pidä kesästä eikä lämmöstä. Sovitaan, että nän tapahtuu. Yleensä flunssat katoavat talven mukana.

Kuuntele lisää:

Maailmanpolitiikan arkipäivää: Koronavirus paljastaa globaalin epätasa-arvon 11.4.2020

Aiheesta aiemmin:

Köyhyys maailmassa uhkaa kasvaa rajusti koronaviruksen takia – kymmenien vuosien hyvä kehitys katoamassa 9.4.2020

Yhdysvalloissa mustia kuolee koronavirukseen suhteessa paljon enemmän kuin valkoihoisia, taustalla monta syytä etätöiden vähyydestä terveysvakuutuksen puutteisiin8.4.2020

Ihmisten eristämisestä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä Etelä-Afrikassa – nuoret kertovat Ylelle, miten työt menivät eikä ruokaan ole varaa8.4.2020

Koronavirus pani globalisaation tauolle – Historiassa pandemiat ovat aina seuranneet ihmiskunnan kehitystä24.3.2020

Aiheesta muualla:

The New York Times: As Coronavirus Deepens Inequality, Inequality Worsens Its Spread (siirryt toiseen palveluun) 15.3.2020

BBC: Coronavirus in South America: How it became a class issue (siirryt toiseen palveluun) 24.3.2020

The Guardian: As the wealthy quaff wine in comfort, India’s poor are thrown to the wolves (siirryt toiseen palveluun) 30.3.2020

Quartz India: India’s coronavirus response needs to address the question of social inequity (siirryt toiseen palveluun) 30.3.2020

The Financial Times: Coronavirus stokes class friction in Europe (siirryt toiseen palveluun) 1.4.2020

The Conversation: India’s stark inequalities make social distancing much easier for some than others (siirryt toiseen palveluun) 2.4.2020

The Guardian: Brazil's super-rich and the exclusive club at the heart of a coronavirus hotspot (siirryt toiseen palveluun) 4.4.2020

Der Spiegel: What the Death of a Maid Means for Brazil (siirryt toiseen palveluun) 7.4.2020

Tidskriftet: Social inequality – a forgotten factor in pandemic influenza preparedness (siirryt toiseen palveluun) 26.6.2017

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus