1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

Analyysi: Euroryhmän riitely jättää rumat jäljet EU:n yhteistyöhön juuri kun sitä eniten tarvitaan

Euromaat pääsivät lopulta sopuun jäsenmaiden 540 miljardin euron kriisiluototuksesta, mutta pahempaa on luvassa, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen.

Euroopan unioni
Wopke Hoekstra
Hollannin valtiovarainministeri Wopke Hoekstra osallistui euroministerien kokoukseen Haagissa.Bart Maat / AFP

Euroministerit taputtivat toisilleen torstai-iltana puolen tunnin mittaisen kokouksen jälkeen. Tukipaketti koronan riivaamien talouksien tueksi oli valmis.

Kaikki lähtivät kotiin tyytyväisinä, ja voittajina. Suomesta Italiaan jokainen ministeri voi kertoa kansalaisilleen ja äänestäjilleen, kuinka hyvin hän piti omiensa puolta. Näissä karmeissa koronan riivaamissa olosuhteissa saatiin kuitenkin tehtyä se mikä piti, oltiin vastuullisia ja solidaarisia.

Euromaat takaavat yhteistä velkaa jäsenmaiden käyttöön tarvittaessa 540 miljardin euron edestä. Sillä turvataan työpaikkoja, yrityksiä ja jäsenmaiden talouksia.

240 miljardia otetaan käyttöön kriisirahastosta eli Euroopan vakausmekanismista (EVM), komissio kokoaa 100 miljardin euron työllisyysturvarahaston ja Euroopan investointipankki EIB laske liikkeelle 200 miljardia euroa lainaa pienten ja keskisuurten yritysten avuksi.

Kokous sujui eripuraisesti

Todellisuudessa tehtiin niin vähän kuin oli mahdollista. Kokous kesti huomattavasti kauemmin, jos lasketaan mukaan kahden ja neljän väliset puhelut ennen kuin kuin kokous varsinaisesti pääsi alkamaan.

Sitä ennen oli istuttu jo 16 tuntia yhteen pötköön tiistain ja keskiviikon välisenä yönä riidellen ja välissä käyty julkista keskustelua lähes solvaten toisen maan tekemisiä ja tekemättä jättämisiä.

Mikään ei olennaisesti muuttunut keskiviikosta, paitsi, että Hollanti loppupelissä ainoana maana vaatimalla vaati kriisirahaston käyttöön kirjauksen, että jäsenmaa saa siitä ehdoitta lainaa ainoastaan terveyskustannuksiin. Talouden muihin tarpeisiin rahaston tiukat ehdot ovat voimassa.

Hollannin valtiovarainministeri Wopke Hoekstra ajoi raivoisasti läpi tuen rajaamisen ainoastaan terveyskustannuksiin ja meni niin pitkälle, että Italian pääministeri Giuseppe Conte uhkasi maan jättävän koko euron, jos apua ei löydy.

Giuseppe Conte
Italian pääministeri Giuseppe Conte Palazzo Chigi / EPA

Jossain kohtaa iltaa Saksa ja Ranska kutsuivat taistelukoiransa irti, normaaliajan pienen ryhmän neuvotteluja käytiin nimittäin juuri näiden neljän maan kesken.

Saksalla eikä Ranskalla ole mitään aikomusta päästää euroa tai EU:ta kaatumaan, tuskin Hollannillakaan.

Hoekstra on jo saanut kritiikkiä kotimaassaa maineen mustaamisesta ja oman edun ajamisesta. Ministeri edustaa keskustaliberaalin Mark Rutten johtaman koalitiohallituksen kristillistä oikeistosiipeä ja vaalit on tulossa alle vuoden kuluttua.

– Suomi on tyytyväinen, sanoi valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kokouksen päätyttyä.

Tosin Suomi oli jo aiemmin vetäytynyt tiukimmasta linjastaan ja osoitti solidaarisuutta ja halua yhteistyöhön.

Suomessa herännee vastustusta

Suomi kuittaa lisätakauksia eduskunnan luvalla yhteensä 700 miljoonan euron edestä. 400 miljoonaa euroa tarvitaan työllisyysturvarahastolle ja 300 miljoonaa investointipankin luottoihin yrityksille.

Päätös herättää varmasti Suomessa vastustusta, mutta tuet ovat yhtälailla suomalaisia varten kuin italialaisiakin.

540 miljardia euroa on loppujen lopuksi vielä pieni summa koronan aiheuttamassa taloudellisessa katastrofissa. Suurin mittelö on vasta edessä kun ryhdytään tukemaan ja rahoittamaan kriisin jälkeistä aikaa.

Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire sanoi kokouksen jälkeen, että talouden elvytyssuunnitelma olisi noin biljoona euroa yhteensä.

Bruno Le Maire
Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le MaireLudovic Marin / AFP

Luvassa kovempi riita

Kriisihetken rahoitussopu siirtyy seuraavaksi EU-johtajien hyväksyttäväksi. Kokous pidetään todennäköisesti heti pääsiäisen jälkeen.

EU-maiden pitää myös pikimmiten aloittaa neuvottelut tulevasta rahoituksesta. EU:lla ei ole uutta budjettia. Ne neuvottelut kariutuivat desimaaliriitelyyn viime vuoden lopulla ja sitten tuli korona.

Budjettikaavailut seuraaville seitsemälle vuodelle menevät uusiksi, jos tarkoitus on budjetin kautta elvyttää taloutta.

Satsaukset ilmastopolitiikkaan, tutkimukseen ja digitalisaatioon nousevat todennäköisesti nykyistä rahoituskaavailua vahvempaan rooliin.

Mutta EU:n noin 1 000 miljardin euron budjetti ei elvytä vaan rahoittaa nykyiset menot painotuksia vaihdellen.

Eurooppalaisten ekonomistien ja tutkijoiden laaja näkemys on se, että tarvitaan uusia toimia ja uutta rahaa. Se tarkoittaa paluuta euro/koronabondi-keskusteluun eli velkojen yhteisvastuullistamiseen.

Tämän viikkoista riitaa voi pitää lämmittelykierroksena. Tulossa on EU:n historian vaikein ja rumin ottelu.

Lisää aiheesta:

"Tämä on suurin testi sille, säilyykö EU vai ei – Suomen pitää lopettaa eurobondien vastustaminen", sanoo valtion talouspolitiikan vahtikoira

Suomi ei aio olla euroryhmän änkyrä – kaikki kelpaa paitsi yhteinen velka

Lue seuraavaksi