Jos tehohoito yhdellä alueella kuormittuu, koronapotilaita voidaan siirtää jopa eri puolelle Suomea – ambulanssikuljetukset ykkösvaihtoehto

Tehohoitopaikkojen määrää nostetaan parhaillaan koko Suomessa. Tällä hetkellä niitä on yhteensä noin 480.

koronavirus
Ambulanssi HUS:n Meilahden sairaalan alueella Haartmanin sairaalan edessä.
Suomessa varaudutaan tehohoitopotilaiden poikkeukselliseen siirtämiseen. Jos yhden alueen tehohoitokapasiteetti uhkaa loppua, potilaita voidaan kuljettaa hoitoon muille alueille.Timo Jaakonaho / Lehtikuva

Tehohoitopaikkojen määrää nostetaan parhaillaan koronapandemian vuoksi joka puolella Suomea. Samaan aikaan sairaalat varautuvat myös siihen tilanteeseen, että jollakin alueella tehohoidon kapasiteetin rajat tulevat siitä huolimatta vastaan.

Koronapotilaita varaudutaan tarvittaessa siirtämään Suomen sisällä tavallisesta poikkeavasti, myös naapurisairaaloita kauemmaksi.

– Periaatteessa minne tahansa, missä potilaita on valmius hoitaa. Mutta tottakai tässä käytetään arkijärkeä. Mikäli vapaata kapasiteettia löytyy läheltä, mennään mieluiten lähelle, sanoo KYSin ja Itä-Suomen yliopiston anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen.

Esimerkiksi Kiinassa, Italiassa, Espanjassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa on nähty, että jonkin alueen tehohoito voi koronapotilaiden vuoksi kuormittua erittäin nopeasti. Samaan aikaan hoitoa tarvitsevat myös muut potilaat. Toistaiseksi tehohoitopaikat ovat kaikkialla Suomessa riittäneet hyvin, mutta koronaepidemian etenemistä seurataan tarkasti.

Koronatilanteen vuoksi koottu yhteistyöverkosto seuraa tehohoidon tilannetta koko Suomessa. Sen osana Kuopion yliopistolliseen sairaalaan (KYS) perustettu koordinoiva toimisto seuraa tehohoidon tilannekuvaa ja koordinoi tarvittaessa potilaiden siirtämistä eri alueiden välillä. Siirtoja voidaan tehdä, jos jonkun alueen kapasiteetti uhkaa loppua.

– Nähtäväksi jää, tuleeko potilaiden siirtämisen tarvetta suuressa mittakaavassa. Jos tulee, olemme siihen varautuneita, Matti Reinikainen sanoo.

Potilaat siirretään ensisijaisesti ambulansseilla

Suomen sairaanhoitopiirit jakautuvat viiteen ERVA-alueeseen eli erityisvastuualueeseen, joiden keskuksina toimivat yliopistolliset sairaalat. Yliopistosairaaloiden lisäksi tehohoitoa annetaan keskussairaaloissa. Jos tehohoito kuormittuu, koronapotilaita varaudutaan nyt siirtämään poikkeuksellisesti myös erityisvastuualueiden rajojen yli.

Normaalioloissa tehohoitopotilas siirretään toisen erityisvastuualueen sairaalaan vain harvoin. Niin tehdään lähinnä silloin, kun kyseessä on erikoishoito, jota kaikissa yliopistosairaaloissakaan ei ole tarjolla. Esimerkiksi elinsiirrot ja lasten sydänkirurgia tehdään Helsingissä. Erityisvastuualueiden sisällä potilassiirrot ovat normaalitilanteessakin tavallisempia.

Matti Reinikaisen mukaan tehohoitoa tarvitsevien koronapotilaiden siirtämisessä ambulanssi on ehdottomasti ykkösvaihtoehto.

– Ehdottomasti ensisijainen kuljetusväline on ambulanssi. Kriittisesti sairaiden, vaikeassa hengitysvajauksessa olevien potilaiden osalta tehohoitotasoinen hoito täytyy pystyä turvaamaan myös siirtokuljetuksen aikana, Reinikainen sanoo.

Ambulanssikuljetuksissakin on haasteensa, mutta tehohoito onnistuu niissä Matti Reinikaisen mukaan olennaisesti paremmin kuin esimerkiksi helikopterikuljetuksissa. Ranskassa koronapotilaita on siirretty hoitoon alueelta toiselle myös junalla. Yksi mahdollisuus ovat ambulanssilennot lentokoneella. Näitä tapoja voidaan Suomessa harkita.

– Pyrimme ennakoiden toimimaan ambulanssikalustolla, mutta riippuen epidemiatilanteen etenemisestä muutkin optiot pidetään toki mielessä, Matti Reinikainen sanoo.

Tehohoitopaikkoja on nyt 480

Kuopion yliopistollisen sairaalan koordinaatioryhmän kokoamien tietojen mukaan tehohoidon paikkoja on tällä hetkellä koko Suomessa noin 480. Normaalisti niitä on noin 300.

Nämä ovat raskaan tehohoidon paikkoja, joissa on valmius esimerkiksi vaikean hengitysvajauksen hengityskonehoitoon. Niissä potilaalle voidaan antaa invasiivista eli kajoavaa hengityslaitehoitoa. Se tarkoittaa henkitorveen viedyn hengitysputken kautta toteutettavaa hengityskonehoitoa.

Varsinaisten tehohoitopaikkojen lisäksi hengitystä voidaan sairaaloissa tukea kevyemmin erilaisten happimaskien ja muiden hengityksen tukilaitteiden avulla.

Tehohoitopaikat jakautuvat alueittain niin, että Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella tehohoitopaikkoja on tällä hetkellä noin 150. Muilla neljällä erityisvastuualueella eli Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistosairaaloiden vastuualueilla tehohoitopaikkoja on tällä hetkellä kullakin noin 70–100. Samaan aikaan kun uusia paikkoja rakennetaan, henkilöstölle annetaan ripeästi täydennyskoulutusta.

– Tavoitteemme on sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaisesti kaksinkertaistaa tehohoidon kapasiteetti. Monin paikoin fyysisiä tehohoitopaikkoja on jo tuplasti valmiina, mutta mahdollisuutta niiden kaikkien henkilöstömiehitykseen ei vielä ole, Matti Reinikainen sanoo.

Yle Uutiset kysyi 30.3.–31.3. sairaanhoitopiireiltä niiden tehohoitopaikkojen määrää. Ylen jutusta voit katsoa, miten paikat tuolloin jakautuivat Suomen 21 sairaanhoitopiirin kesken: Yle selvitti tehohoitopaikkojen määrän: Suomessa jo neljäsataa paikkaa, katso tilanne omalla alueellasi

Tehohoitopaikkojen määrää nostetaan Suomessa nyt jatkuvasti. Monissa sairaaloissa teho-osastoja on nyt normaalista poiketen kaksi, toinen koronapotilaille ja toinen muille potilaille.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus