1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. varhaisperuna

Varhaisperunasta on tulossa hyvä sato – kotimaista pottua saadaan pöytään jo toukokuussa

Poikkeuksellisen lämmin kevät on aikaistanut perunan viljelyä, ja tänä vuonna pääsato on kaupoissa reilusti normaalia aiemmin.

Lemillä pöyhitään jo peltoja, jotta varhaisperuna saadaan maahan heti yöpakkasten jälkeen. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Lemiläinen perunanviljelijä Ahti Junnonen pöyhii peltoja, jotta siemenperunat saadaan maahan heti alkuviikosta, yöpakkasten jälkeen.

– Pöly nousee kun peltoja pöyhöttää, nyt on niin kuivaa, harmittelee Junnonen.

Kuivuuden ja hallan varalle perunatilalla ovat kastelulaitteet, jotka pitävät huolen mullan tasaisesta kosteudesta.

Vettä hyvin läpäisevä hiekkamultainen maa on sopivin varhaisperunan kasvatukseen. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Lemiläinen peruna on kaupoissa kesäkuun alussa. Varhaisperunoista erityisesti siikliä kysytään ruokapöytään, ja sitä on pian kasvamassa.

– Varhaisperuna laitetaan yhtä kyytiä maahan, jotta pääsato olisi valmis juhannuksena.

Kotimainen varhaisperuna ehtii kauppoihin ja toreille kuitenkin jo toukokuun puolenvälin jälkeen, sillä Naantalin seudulla ensimmäiset perunat saatiin maahan jo maaliskuun alkupuolella. Varsinais-Suomessa perunaa on jo kasvamassa noin 150 hehtaarin alalla.

– Tänä vuonna ei tarvittaisi yhtään ulkomaista perunaa, sen verran hyvä sato on tulossa, sanoo perunanviljelijä Jukka Sariola Naantalin Merimaskusta.

– Olisihan se hyvä tuki kotimaiselle viljelijälle, jos asiakkaat malttaisivat odottaa oman perunasadon valmistumista, jatkaa Junnonen.

Lemiläinen perunanviljelijä Ahti Junnonen sanoo, että jos kevät jatkuu lämpimänä ja sopivan kosteana, varhaisperunasta on tulossa runsas sato. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Perunanviljelijät ovat kertoneet varhaisperunan aikaistuneesta sadosta keskusliikkeille, ja nähtäväksi jää, kuinka paljon ulkomaista perunaa on tulossa myyntiin.

Kasvinviljely kuukauden etuajassa

Perunanviljelijöiden lisäksi eteläisen Suomen aikainen kevät vauhdittaa kasvinviljelijöitä.

Agronomi Juuso Joona tutkii luomutilansa peltoja Lappeenrannan Joutsenossa. Syysviljoista rypsi on jo lähtenyt kasvuun ja kukkii jo toukokuussa.

– Tällä hetkellä näyttää hyvälle. Syyskasvit ovat talvehtineet hyvin. Nyt täytyy pitää huoli, että kevätkylvöisille maille riittää kosteutta, pohtii maanviljelijä Juuso Joona.

Syyskasvit ovat talvehtineet hyvin ja maa on kuohkeaa. Peltomaa voi hyvin, jos jokaisella lapiollisella löytyy matoja. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Kevään edistymistä tilalla seurataan myös kännykällä. Pelloilla olevat anturit kertovat, mikä on mullan lämpötila ja kosteus. Joona muistuttaa, että maan on oltava sopivan kosteaa, ettei se tiivistyisi liikaa, vaan olisi muokattavissa. Tärkeintä on kuitenkin oikea lämpötila.

– Maassa tulisi olla noin viiden asteen lämpötila, että itäminen on mahdollista. Ensin kylvetään suursiemenisiä kasveja ja sitten pienempiä perään.

Samoihin aikoin syysviljalle tehdään tarkkaan ajoitettu lannoitus.

– Pääsiäisen aikoihin täydennyslannoitus tapahtuu orgaanisella nestemäisellä lannoitteella, jossa on typpeä ja rikkiä, sanoo Juuso Joona.

Tuolloin syysrypsi lähtee ensimmäisinä viikkoina voimakkaaseen kasvuun, ja kukkii toukokuun puolivälissä.

Uusi mittaustekniikka auttaa luomuviljelijää

Juuso Joonan luomutilalla uutta mittaustekniikkaa käytetään avuksi helpottamassa päätöksentekoa.

– Uudistuvassa viljelyssä oikea-aikaiset toimenpiteet ovat tärkeitä, että ei tehtäisi vahinkoa pellolle, vaan kaiken pitäisi parantaa maan kasvukuntoa ja pellon tilaa.

Maanviljelijä ja agronomi Juuso Joona sanoo, että tekniikka auttaa viljelijää tekemään oikea-aikaisia päätöksiä tilan hoidossa. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Maassa olevien antureiden lisäksi tietoa saadaan satelliitista. Euroopan avaruusjärjestön ESA:n rahoittama Sentinel-satelliitti ottaa muutaman päivän välein kuvia, joista jokainen maanviljelijä voi seurata oman tilansa kasvun vaihetta.

– Tällainen täsmätieto helpottaa päätöksentekoa maatilalla ja pystymme puuttumaan niihin paikkoihin, joissa kasvaa huonommin, pohtii maanviljelijä Juuso Joona.