1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Jaetaanko veronmaksajien rahoittamia tukia koronan runtelemille yrityksille nyt liian vähän, tarpeeksi vai liikaa? Riippuu täysin, keneltä kysytään

Rahoitusta on myönnetty jo tuhansille firmoille, mutta ei tekohengitystä hakeneille.

koronavirus
Ravintola suljettu-lappu ravintolan ikkunassa.
Ravintola Oslo Kontulassa on sulkenut ovensa koronaepidemian takia.Toni Määttä / Yle

Yritykset ovat hakeneet Finnveran, Business Finlandin ja Ely-keskusten tarjoamia erilaisia koronatukia hurjia määriä ja myös vasta avautuneelle yksinyrittäjätuelle odotetaan kohta hakemusten vyöryä.

Saapuneet koronarahoitushakemukset
Samuli Huttunen / Yle

Esimerkiksi Business Finlandin 6-250 työntekijää työllistävälle yritykselle tarkoitettua kehittämisrahoitusta on hakenut lyhyessä ajassa jo noin 20 000 yritystä.

– Normaalivuotena hakemuksia on tullut yhteensä 6900. Siihen nähden hyvin ovat yritykset meidät löytäneet ja avustusta hakeneet, sanoo johtaja Reijo Kangas, Business Finlandista.

Business Finlandin yritysrahoitushakemukset
Samuli Huttunen / Yle

Ely-keskuksista 1-5 työntekijän yrityksille tarkoitettua kehittämisrahoitusta on hakenut tähän päivään mennessä yli 13 000 yritystä. Päätöksen on saanut yli 1700 yritystä.

– Osattiin odottaa, että tuki kiinnostaa yrityksiä. Alkuryntäyksestä hakumäärät ovat nyt tasaantuneet, mutta edelleen hakemuksia tulee muutamia satoja päivässä, sanoo ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman Työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Ely-keskusten yritysrahoitushakemukset
Samuli Huttunen / Yle

Finnveraan on tullut maalis-huhtikuun aikana tullut yli 10 000 vanhojen lainojen lyhennysvapaa tai ehtojen muutoshakemusta sekä uusien lainojen takaushakemusta. Rahoituspäätöksiä on tehty noin 9000.

– Ensimmäisessä aallossa kysyntä tuli ensisijaisesti pieniltä yrityksiltä ja vähitellen liikkeelle ovat lähteneet suuremmat yritykset, kertoo liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä Finnverasta.

Kontulan ostoskeskus.
Kontulan ostoskeskuksessakin on hiljaista.Toni Määttä / Yle

Yksinyrittäjille tarkoitettu suora 2000 euron toimintatukikin on juuri tullut osassa kuntia hakuun.

Esimerkiksi Nurmijärven seitsemän kuntaa kattavaan hakuun tuli ensimmäisenä päivänä yksinyrittäjiltä 350 hakemusta.

Hakemuksista odotetaan vyöryä muuallakin, sillä Suomen noin 286 000 yrityksestä yksinyrittäjiä on suurin osa eli noin 187 000 kertovat Suomen Yrittäjien ja Tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) tiedot.

Myös Teollisuussijoituksen alkuviikosta avautunut vakautusrahoitus keskisuurille yrityksille on herättänyt kiinnostusta. Rahoitusta on hakenut 13 yritystä yli 35 miljoonan euron edestä.

Avustuksina, kehittämistukina, lainoina ja pääomasijoituksina valtion rahoitusta on koronatilanteessa tarjolla 1,9 miljardin edestä ja Finnveran takauksina 12 miljardia.

Lue lisää: Tässä konkreettiset ohjeet sinulle yrittäjä: Mihin otan yhteyttä? Kuinka paljon voin saada tukea?

Lisäksi hallitus on muun muassa rajoittamassa velkojan oikeutta hakea yritys konkurssiin. Yrityssaneerauksenkin pääsyä helpotetaan.

Työeläkemaksuja on alennettu ja iso osa vuokranantajista on tullut yrityksiä vastaan.

Myös työntekijöiden lomauttamisesta on tehty yrityksille nopeampaa.

Yrittäjät voivat myös saada poikkeusellisesti työttömyyskorvausta, ilman yritystoiminnan lopettamista.

Miljardien eurojen tukimuotojen lisäksi yrityksiä yritetään siis pitää pystyssä myös monilla muilla tavoilla kuin rahoituksella.

Yrittäjien etujärjestöt vaativat miljardeja lisää

Yrittäjien etuja ajavissa järjestöissä ei silti olla vieläkään tyytyväisiä.

Suomen Yrittäjät on esittänyt, että valtio ottaisi vastuulleen yritysten sosiaalivakuutusmaksut esimerkiksi huhti-toukokuuksi. Se maksaisi valtiolle noin kolme miljardia euroa.

Lue lisää: Suomen Yrittäjät: Yt-neuvottelut koskevat jo yli 400 000:ta työntekijää – yrityksille vaaditaan "helikopterirahaa"

Matkailu- ja ravintolayrittäjät tarvitsisivat puolestaan 300-400 miljoonaa euroa.

– Hallituksen päätökset ovat sinällään hyviä, mutta ne kohdistuvat huonosti matkailu- ja ravintola-alan yrityksiin, sanoo toimitusjohtaja Timo Lappi Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa:sta.

Autio Aleksanterinkatu.
Korona on vienyt asiakkaat kaupoista ja ravintoloista.Silja Viitala / Yle

Lapin mukaan syynä on se, että yritysten kassoissa ei ole rahaa. Palkat, vuokrat ja laskut pitää kuitenkin maksaa.

– Ammattiliiton kanssa sovittiin nopeutettu yt- ja lomautusmenettely, mutta kuitenkin se kesti sen verran, että täydet kulut juoksivat kahdesta neljään viikkoa, vaikka asiakkaita ei enää ollut, Lappi sanoo.

Lapin mukaan nykyrahoitus ei kaikilta osin toimi, koska ravintolat ja hotellit ovat usein jo valmiiksi niin velkaisia, että uutta vaikkapa Finnveran takaamaa lainaa ei voi ottaa.

Ely-keskusten ja Business Finlandin kehittämisavustuksetkaan eivät tyhjän kassan kanssa painiskeleiville alan yrityksille sovi, koska niissä on omarahoitusosuus.

Eikä kaikilla yrityksillä ole edes mitään kehitettävää, johon avustusta voisi hakea Lappi perustelee.

– Kyllä me tarvitaan suoraa tukea ravintoloille. Jos puhutaan huhti-ja toukokuusta, niin se olisi suuruudeltaan 300-400 miljoonaa euroa.

Samalla Lappi muistuttaa, että tukitoimia vaikkapa ravintolaruokien ja -juomien arvonlisäveron alennuksen muodossa tarvitaan myös koronarajoitusten jälkeen.

Business Finland ja Finnvera eivät niele syytöksiä

Finnveran, Business Finlandin ja Ely-keskusten johtajat ihmettelevät kritiikkiä ja kertovat tukimuotojensa käyneen varsin hyvin kaupaksi eri kokoisille yrityksille ja myös ravintola- ja hotelliyrittäjille.

– Meillä on paljon hakemuksia ravintoloilta ja paljon myös päätöksiä. Myös matkailuyrittäjiä on rahoitettu. Meidän näkökulmasta nämä tukimuodot osuvat kyllä kohdalleen, sanoo johtaja Reijo Kangas Business Finlandista.

Kiinni-lappu yrityksen ikkunassa.
Pub Kippari Kontulassa on hiljainen.Toni Määttä / Yle

Ely-keskuksiin kehittämistukihakemuksia ovat lähettäneet muun muassa kauneus- ja hyvinvointiyrittäjät, ohjelmistosuunnitteluyritykset, taksiyrittäjät, konsultit, majoitusyrittäjät ja suurimpana yksittäisenä ryhmänään ravintolat, pitopalveluyritykset, kahvilat ja baarit.

– Ravintola-ala on suurin yksittäinen hakijaryhmä. Joillekin yrityksille tukimuotomme siis sopii, toisille ei. Valtion tuet eivät voi olla 100-prosenttista tukea. Sen estää lainsäädäntö, vastaa kritiikkiin ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman Työ- ja elinkeinoministeriöstää.

Kangas ja Pihlman myös muistuttavat, että kehittämishankkeet voivat olla nyt hyvinkin käytännönläheisiä ja lyhytkestoisia. Heidän mielestään yritykset, jotka kehittävät toimintaansa ovat vahvoilla tulevaisuudessa.

Yrityksiä ei pidä tekohengittää veroeuroilla

Etujärjestöjä koronarahoituksessa voi toki korventaa se, että yksinyrittäjätuesta ja työttömyyskorvauksesta poiketen ne vaativat yrittäjältä vastikkeellisuutta.

Ely-keskusten ja Business Finlandin kehittämisavustukselle vaaditaan omarahoitusosuutta, Finnveran takauksesta maksua ja pankkilainoista tietysti aina korkoa ja takaisinmaksua.

Rahaa ei siis anneta ilmaiseksi. Rahoitusta ei myöskään ole jaossa ihan kaikille.

– Tärkein kriteeri on taloudellinen tilanne ennen kriisiä. Jos ei ole ollut maksuhäiriöitä tai ulosottoa, niin kyllä me yhteinen polku löydetään, sanoo johtaja Reijo Kangas Business Finlandista.

Lähes kiikun kaakun keikkuneet yrityksetkin siis pelastetaan, jos ei ole verovelkaa, maksuhäiriöitä tai ulosotossa ja on edes jonkinlaista näyttöä kannattavasta toiminnasta.

– Lukuisissa yrityksissä on hätä. Pitää kuitenkin muistaa, että rahoitusta on mahdollista kohdistaa vain niille joilla on kannattavan liiketoiminnan näyttöjä ennen kriisiä, sanoo liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä Finnverasta.

Konkurssikypsää yritystä ei siis aiota tekohengittää veroeuroilla.

– Kaikenlaiset yritykset rahoitusta hakevat, mutta kaikille sitä ei voi myöntää, sanoo Heinilä Finnverasta.

Tukien jakaminen ilman kriteereitä olisi sitäpaitsi vastoin valtionavustus- ja yritystukilakeja.

Lisäksi jos kaikki yritykset voisivat lähettää laskunsa valtion maksettavaksi, tulisi se tolkuttoman kalliiksi.

Toiminta olisi vastuutonta myös yrittäjiä kohtaan. Euroja voisi valua yrityksille, jotka kaatuisivat kuitenkin tai eivät rahoitusta edes tarvitsisi ja silloin rahat eivät välttämättä riittäisi niitä tarvitseville. Esimerkiksi viime vuonna konkurssiin ajautui noin 2600 yritystä.

– Rahoituksen oikealla kohdistamisella koronalasku ei kasva niin suureksi, sanoo johtaja Jussi Huttula Teollisuusijoituksesta.

– On erittäin tärkeää että pystytään pelastaman elinkelpoisia yrityksiä. Kaikkia yrityksiä tuskin on edes mahdollista pelastaa, vahvistaa puolestaan Heinilä.

Myös pankit ovat pitäneet tiukasti kiinni kriteereistään.

Monet yritykset ovat hakeneet lainoihinsa lyhennysvapaata omasta pankistaan. Finanssialan mukaan lyhennysvapaita on myönnetty yli 12 000 yritykselle.

– Pyydetään etenkin lykkäystä olemassa oleviin lainoihin. Jos asiakkaalla ei ole ollut ennen kriisiä ongelmia niin silloin tullaan aika hyvin vastaan, sanoo varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari Finanssiala ry.stä.

Etujärjestöjen vaatimuksia on silti kuultu.

TEM:istä kerrotaan, että Ely-keskusten ja Business Finlandin kehittämisavustusten kriteerit ovat seurannassa ja niitä voidaan tarvittaessa hioa.

Toukokuun lisäbudjettiinkin kaavaillaan lisätoimia, joista saattaa vielä löytyä jotakin yrityksiä uuteen nousuun avittavia tukikeinoja.

Lue lisää huhtikuun lisätalousarviosta:

Lisää rahaa muun muassa suojavarusteisiin, kunnille ja alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmille – tällainen on hallituksen historiallinen 3,6 miljardin lisätalousarvio

Lue seuraavaksi