Vaneritehdas on puskenut vuosia ruskeaa vettä Jaakko Mattilan mökkirantaan – löperö lupalaki heikensi ympäristönsuojelua, pelkäävät viranomaiset

Ympäristönsuojelulakiin tehty muutos näyttäisi tuoneen ympäristöluvitukseen enemmän haittoja kuin hyötyjä.

ympäristöluvat
Punaruskeaa mönjää järvivedessä
Keitelejärven veteen ei vaneritehtaan lähellä välttämättä näe senttiäkään.Jaakko Mattila

Helmikuun lopulla suolahtelainen Jaakko Mattila kävi tuttavansa kanssa laskemassa katiskan mökkirantaan.

– Kaveri ihasteli sitä, miten kirkasta vesi on. Vaalea hiekkapohja näkyi katiska-avannosta hyvin, kertoo Mattila.

Kun Mattila meni kokemaan katiskaa muutaman päivän päästä, tilanne oli toinen. Avannossa näkyi ruskeaa vettä, eikä katiskaa tai pohjaa voinut enää nähdä.

Mattilan havainto oli, että miitä lähemmäs mökin vastarannalla olevaa Metsä Woodin vaneritehdasta meni, sitä ruskeammaksi vesi muuttui.

ruskeaa vettä pulloissa
Mattilan ottamat vesinäytteet maaliskuun alussa. Vasen pullo, vettä 500 m päässä tehtaasta, oikea pullo noin 300 m päässä tehtaasta. Jaakko Mattila

Mattila ilmoitti asiasta valvovalle viranomaiselle, eli Keski-Suomen ely-keskukseen. Ely-keskus pyysi tehtaalta selvitystä asiasta ja sieltä kerrottiin, että kyseisenä päivänä ei toiminnassa ollut mitään poikkevaa. Tosin hautomoaltaiden ylivuotopumppausta oli tehty muutamaa päivää aiemmin.

Lisäksi selvisi, että ely-keskus on vaatinut tehtaan ympäristöluvan muutosta jo 3 vuotta sitten, koska tehdas on päästänyt vuosien ajan ravinteikkaita ylivuotovesiä Keiteleeseen enemmän kuin ympäristöluvassa on aikoinaan arvioitu.

Tehtaan ympäristölupa on vuodelta 2006.

Miksi ely-keskuksen vaatimuksesta ehti kulua kolme vuotta, ennen kuin päätös asiaan saatiin?

Mökkiläisellä valvonta – ja todistustaakka

Yksi selitys löytyy vappuna 2015 muuttuneesta ympäristönsuojelulaista.

Kun aikaisemmin kaikki ympäristöluvat tarkistettiin 5–10 vuoden välein, uuden lain myötä lupien säännönmukaisesta tarkistamisesta luovuttiin.

Nyt ympäristölupia muutetaan, jos luvan saanut itse näkee siihen tarvetta.

Luvan muuttamista voivat vaatia myös valvova viranomainen tai haitankärsijä, eli vaikkapa Jaakko Mattila. Vaatimukselle täytyy olla vahvat perusteet.

– Millainen painoarvo sillä on, jos yksi ihminen sanoo, että joku saastuttaa? Miksi ympäristöhaittojen valvominen on jätetty naapurien varaan, onko se nykyään sitä "omavalvontaa"? ihmettelee Mattila.

ruskeaa mönjää järvivedessä
Keiteleen vesi kesällä 2017 vaneritehtaan edustalla.Jaakko Mattila

Mattila on ollut päästöistä yhteydessä ely-keskukseen myös aiempina vuosina.

– Tuntuu että linja on sellainen, että ilmoituksen jälkeen ely-keskus kysyy tehtaalta, onko kaikki ok? Tehtaalta sanotaan, että kaikki on ok ja ketään ei kiinnosta sen jälkeen.

Lupaprosessia voi venyttää panttaamalla tietoa

Ympäristöluvat myöntää aluehallintovirasto ja lupia valvovat alueelliset ely-keskukset.

Kun Keski-Suomen ely-keskus pyysi Metsä Woodin Suolahden vaneritehdasta hakemaan muutosta ympäristölupaansa, yhtiön ensimmäinen vastaus oli ettei luvan tarkistaminen ollut aiheellista.

Jos toiminnanharjoittaja ei näe tarvetta muutokselle, voi asian käsittely mennä juupas-eipäs –kirjeenvaihdoksi viranomaisen kanssa.

Vaneritehdas oli jo aloittanut uuden vesienkäsittelyjärjestelmän rakentamisen, kun elyn vaatimus ympäristöluvan uusimisesta tuli, kertoo tehtaanjohtaja Pasi Harju.

– Kolmivaiheinen maasuodatusjärjestelmä rakennettiin keväällä 2017 ja sitä kokeiltiin kesällä. Kokemukset olivat myönteisiä, joten järjestelmää on kehitetty vuosien varrella lisää.

Metsä Woodin Suolahden vaneritehtaat ilmasta.
Metsä Woodin Suolahden vaneritehdas on harvoja Keiteleen rannalla olevia pistekuromittajia.Petri Aaltonen / Yle

Miksi tehtaalta on vienyt 13 vuotta päästä niihin päästölukemiin, joita ympäristölupaa hakiessa vuonna 2006 on päästötasojen arvioitu olevan?

Tähän kysymykseen Harju ei halua ottaa kantaa, sillä hän on tullut tehtaanjohtajaksi vuonna 2016.

– Siitä asti, kun tulin tähän työhön, olemme aktiivisesti yrittäneet löytää keinoja millä ylivuotovesiä ja muita tehtaalta järveen päätyviä vesiä saataisiin vähennettyä.

Viime vuonna tehdas pääsi ylivuotovesissään ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen alle 20 000 m3, mitä tehdas ympäristöluvassa on arvioinut ylivuotovesien vuotuiseksi määräksi. Yle on saanut nähtäväkseen ylivuotovesien määrän vuodesta 2014 lähtien.

Tällä viikolla Keski-Suomen ely-keskus luopui vaatimuksestaan ympäristöluvan uusimisesta, koska tehdas on saanut päästönsä pienenemään.

Päästöjen havaitseminen sattumanvaraista

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa juupas-eipäs -väännöt lupien avaamisesta ovat yleisiä. Metsä Woodin vaneritehtaan tapaus on myös tuttu, sanoo ympäristölupavastuualueen johtaja Tarja Savea-Nukala.

– Tämä Metsä Woodin vaneritehdas on yhdenlainen esimerkki. Siinä pitää antaa kehut heille, että siellä on ymmärretty tilanne ja tämä tarina on päättymässä hyvin. Paljon on kuitenkin myös sellaisia esimerkkejä, jotka ovat ihan umpisolmussa.

Jaakko Mattila katsoo vaneritehdasta.
"Tehtaan päästöjä on tullut seurattua yli 10 vuotta, niin vaikuttaa siltä ettei ympäristölupaa ole noudatettu niin pilkulleen. Kyllä se kohtuuttomalta tuntuu." sanoo Jaakko Mattila.Petri Aaltonen / Yle

Umpisolmuja tulee muun muassa nykyisen ympäristösuojelulain vuoksi.

Ongelmat näkyvät ympäristöministeriön teettämästä haastattelututkimuksesta (siirryt toiseen palveluun). Siinä selvitettiin ympäristölupaviranomaisten näkemyksiä siitä, ettei lupamääräyksiä enää tarkisteta säännöllisesti.

  • "Haittana nähtiin ympäristönsuojelun tason laskeminen"
  • "Toiminnanharjoittajien tasapuolisuus ei toteudu, kun osa toimii puutteellisin lupamääräyksin"
  • "Toiminnanharjoittajat on vaikea saada hakemaan lupaa valvojan kehotuksesta"
  • "Pilaantuminen ei ole vielä lisääntynyt, mutta asioita jätetään nyt jälkivalvontaan tai haitankärsijöiden valvottavaksi"

Selvityksen tulos on, että viisi vuotta sitten tehty lakimuutos on tuonut enemmän haittoja kuin hyötyjä. Savea-Nukala allekirjoittaa tutkimuksen johtopäätökset.

– Paljon jää nyt sen varaan, että viranomainen tai lähialueen asukas alkaa huomautella ympäristövaikutuksista. Kokonaisuudessaan jää hyvin sattumanvaraiseksi mitä tulee esiin ja mitä ei, toteaa Savea-Nukala.

Ongelmat ovat tiedossa

Ympäristöministeriössä lupakäytännön ongelmat tiedostetaan. Hallitusneuvos Oili Rahnasto sanoo, että viranomaisille tehty haastattelututkimus on vain yksi selvitys isommassa kokonaisuudessa.

– Tämähän oli haastattelututkimus, joka kohdistui yhteen toimijakenttään. Ympäristöministeriöllä on tarkoitus teettää kattava vaikuttavuusarviointi koko ympäristönsuojelulain muutoskokonaisuudesta.

Tuo selvitys oli tarkoitus tehdä tänä vuonna, mutta määrärahojen leikkaukset siirsivät sen aloittamisen vuoteen 2021.

– Vaikuttavuusarviointi tulee antamaan tarkemmin faktaa siitä, onko esimerkiksi ympäristön suojelun taso heikentynyt tai ovatko lupamääräykset puutteellisia. Vielä ei osoitettu, että tällaista olisi oikeasti tapahtunut, vaan tämä on viranomaisten epäily tai pelko.

Rahnasto kertoo, että tällä hetkellä ympäristöministeriö käy keskustelua valvoja- ja luvittajatahojen kanssa siitä, millä keinoilla ympäristöluvanmuutosta koskeva pykälä laissa saataisiin tehokkaammin käyttöön.

Ruskeaa vettä järven rannassa.
Päästöjen ja myös niiden loppumisen vaikutukset vesistöissä näkyvät vasta pitkän ajan kuluessa.Petri Aaltonen / Yle

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa toivotaan muutosta, sillä nykyisellään ympäristöön vaikuttavan toiminnan kokonaistarkastelu jää uupumaan.

– Asia voi olla meillä käsittelyssä vain siltä osin, mistä aloite on tehty. Me emme voi puuttua mihinkään muuhun, sanoo Savea-Nukala.

Ympäristölupamääräysten tarkistamisesta luopumisen taustalla oli muun muassa se, että haluttiin nopeuttaa lupien käsittelyaikoja ja vähentää viranomaisten kuormitusta.

Lakimuutoksen myötä kuormitus ja riskit lisääntyivät jossain muualla. Ei se ympäristön kannalta minun mielestäni ollut hyvä ratkaisu, toteaa Savea-Nukala.

Lue lisää:

Itämereen valui ennätyksellinen ravinnekuorma talven runsaiden sateiden takia

Peltojen kasvipeite sitoo hiiltä, mutta fosforipäästöt vesistöön voivat kasvaa – onko ilmaston- ja vesiensuojelu yhtäaikaa mahdotonta?

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus