1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. patentointi

Koronantorjunnassa ei yritysten tarvitse keksiä kaikkea uudelleen – patentoidutkin menetelmät saa nyt tavallista helpommin käyttöönsä

Oikeudet keksintöjen käyttöön voi saada tarvittaessa vaikka tuomioistuimen kautta.

patentointi
Patentti- ja Rekisterihallitus
Erityisen merkittävän yleisen edun vaatiessa patentin käyttöön voi saada pakkoluvan. Mauri Ratilainen / AOP

Erilaiset patenttitietokannat ovat maailman suurimpiin kuuluva teknisen tiedon lähde.

Suomessa patenttijärjestelmää ylläpitävässä Patentti- ja rekisterihallituksessa asiakkuuspäällikkönä työskentelevä Jorma Lehtonen uskaltaa kokemuksensa perusteella arvioida, että esimerkiksi nyt tarvittavien hengityssuojainten materiaalien valmistamiseen liittyvää tietämystä löytyy tietokannoista.

Näin vaikka varsinaista selvitystä asiasta ei ole tehty. Jotta valmistus voidaan aloittaa, ei materiaaleja siis tarvitsisi keksiä uudelleen.

– Vain hyvin pieni osa tietokantojen sisällöstä on Suomessa voimassa olevia patentteja, joten useimmat ratkaisut ovat täällä vapaasti käytettävissä, Lehtonen sanoo.

Tosin patenttitietokantojen läpikäyminen on kunkin alan asiantuntemusta vaativaa työtä. Esimerkiksi samoille suodatinmateriaaleille on voitu kuvata hyvinkin monia eri käyttötarkoituksia.

Käräjöintiä tuskin tarvitaan – käyttökielto heikentäisi mainetta

Myöskään käyttöoikeuden saaminen voimassa oleviin patentteihin ei hänen mukaansa olisi näissä oloissa ongelma.

Suomessakin patenttilaissa on pykälä, jonka mukaan erittäin tärkeän yleisen edun vaatiessa tuomioistuin voi antaa luvan patentin hyödyntämiseen.

Muutenkin patentinhaltijat ovat nyt todennäköisesti hyvin myötämielisiä ja valmiita antamaan käyttölupia eli lisenssejä kohtuullisin ehdoin.

Mikään yritys tuskin haluaa ottaa maineriskiä mahdollisesti ihmishenkiä pelastavan keksintönsä käytön torjumisesta.

Jopa pelkästään se, että pakkolupaa keksinnön käyttöön jouduttaisiin hakemaan tuomioistuimen kautta, voisi näissä oloissa näyttää rumalta.

Lehtosen mukaan patenttitiedoissa on oltava kattava kuvaus keksinnön olennaisista ominaisuuksista ja valmistuksesta.

– Patenttihakemus on siitä hyvä, että lain mukaan keksintö pitää siinä kuvata niin hyvin, että alan ammattimies osaa sen toteuttaa. Jos ei pysty, se on peruste kaataa koko patentti, hän kertoo.

Ensin patenttihakemus - sitten julkaisu

Suomalaisyritysten hakemien patenttien määrä on muutamana vuotena ollut aleneva. Edelleen, varsinkin ensimmäistä kertaa patenttia hakevat yritykset sortuvat yhä harmillisiin virheisiin.

– Se on ehkä yritysten yleisin virhe, että ensin käydään messuilla ja sitten yritetään saada patentti. Sitten huomataan, että ei se käykään, kun me julkaistiin se jo, Lehtonen kertoo.

Patentoiminen onkin yrityksen kannalta kaksiteräinen miekka: Patentoimalla saa keksinnölleen suojaa, mutta samalla siihen liittyvät tiedot tulevat julkisiksi.

Joillakin yrityksillä vaihtoehtona on pitää valmistusprosessin keskeisin osaaminen liikesalaisuutena, jotta kilpailijat eivät voisi sitä hyödyntää.

Juridiselta luoteeltaan patentti on kielto-oikeus. Voimassaolevan patentin haltijalla on oikeus kieltää muilta keksinnön kaupallinen hyödyntäminen.

Patentin voimassapitäminen on maksullista niin, että suojan viimeisimmät vuodet ovat kalleimpia.

Patentin voi Suomessa pitää voimassa 20 vuotta. Lääkkeille ja kasvinsuojeluaineille voi tämän jatkoksi saada viiden vuoden lisäsuojan.

Tämän jälkeen patentin suojaama tietämys on kenen tahansa vapaasti käytettävissä.

Lue seuraavaksi