Taloushistorioitsija: Valtion pitää tukea yritykset koronan yli – ”Velka ei ole nyt ongelma"

”Valtiolla on moraalinen velvoite auttaa, koska se aiheutti kriisin”, sanoo taloushistorian emeritusprofessori Sakari Heikkinen.

koronavirus
Historiallisessa kuvassa kansa jonottaa perunoita vuonna 1918.
Vuonna 1918 jonotettiin perunoita Helsingin Anniskelu Osakeyhtiön edessä Läntisellä Heikinkadulla (nykyinen Mannerheimintie).Ivan Timiriasew / Helsingin kaupunginmuseo

Onko koronan myötä luvassa lama, talouden notkahdus, pieni taantuma vai jotain muuta?

Oli tulos mikä tahansa, syyllinen on selvä. Ainakin Helsingin yliopiston taloushistorian emeritusprofessori Sakari Heikkinen sanoo näin.

Talouden pysähtymisen on aiheuttanut valtio.

– Tauti ei ole aiheuttanut talouden kriisiä. Valtioiden toimet ovat aiheuttaneet, Heikkinen sanoo.

Heikkisen mukaan on selvää, että koska valtio pysäyttää talouden, sille kuuluu myös moraalinen vastuu auttaa.

– Eihän esimerkiksi ravintolayrityksiä voi panna vastuullisiksi pakkotoimenpiteistä, jotka ovat valtion aiheuttamia.

Heikkisen mukaan on selvää, että yritystoiminnan pysäyttämisen kustannusten pitää tulla valtiolle, koska valtio on ne aiheuttanut.

– Siksi kaikki siitä yrityksille aiheutuvat tappiot pitää jäädyttää.

Historiallisessa kuvassa on asuntona käytetty vaja Helsingissä vuonna 1924.
Asuntopulan vuoksi vanha työkaluvaja Helsingin Töölössä muuttui kahden vanhan naisen asunnoksi vuonna 1924. Kaupungin kadunlakaisijoina työskennelleet naiset asuivat vajassa Viiden pennin Tullin takana.Ivan Timiriasew / Helsingin kaupunginmuseo

Taloushistoriasta ei löydy vastaavaa itseaiheutettua talouden pysähtymistä

Taloushistorian näkökulmastakin koronapandemian aiheuttama kriisi on erikoinen.

–Jos katsoo 150 vuotta taaksepäin, vastaavia talouskriisejä ei ole ollut.

Kyse ei ole kokonaiskysynnän alenemisesta, pörssikuplasta, finanssikriisistä, öljykriisistä tai sodasta, Heikkinen luettelee.

–Ei ole mitään modernin maailman suurta shokkia, joihin voisi verrata. Tämä ei muistuta edes vanhempien aikojen tautikriisejä tai nälkäkriisejä, hän sanoo.

Kyse on valtion kansalaisten suojelemiseksi tekemästä toimenpiteestä, joka on pysäyttänyt talouden.

Koska kriisi on uusi, siihen ei ole myöskään helppo tarttua vanhoin konstein.

– Sota-ajat tulevat siinä mielessä mieleen, että valtio astuu kaikkivaltiaana pelin ja määrää.

Mutta toisaalta sodassa tuotantokokoneisto mobilisoidaan sodan tarpeeseen, nyt mobilisointi koskee vain terveydenhuoltoa, Heikkinen sanoo.

Toisin kuin sota-aikana, nyt yrityksiä ei ole pakotettu mihinkään – paitsi osaa rajoittamaan toimintansa.

Valtio on yksipuolisesti muuttanut pelisääntöjä. Tai valtiot.

Ja toisin kuin useissa kriiseissä, korona koskettaa lähes samanaikaisesti koko maailmaa. Eilen kansainvälinen valuuttarahasto ilmoitti, että vastaava maailmanlaajuinen taantuma on viimeksi koettu 1930-luvulla. Kaikki taloudet kärsivät.

Sodan tuo mieleen myös se, että valtioiden rajat ovat menneet kiinni.

– Toisaalta kansainvälinen kauppa kulkee. Eli tavaran kulkua ei ole pysäytetty, niin kuin sodassa.

Edes sotavertaus ei siis sovi kunnolla koronaviruskriisiin.

Historiallisessa kuvassa on yleislakon aikainen mielenosoitus Helsingissä vuonna 1956.
Yleislakon aikainen mielenosoitus Helsingin Senaatintorilla vuonna 1956.Väinö Kannisto / Helsingin kaupunginmuseo

Historian opetus: Edessä voi olla lama

Syyt ovat toiset kuin muissa talouskriiseissä, mutta tulos saattaa olla sama: talouden taantuma.

– Se, muuttuuko tämä pitkäksi lamaksi, on täysin maailman hallitusten varassa, Heikkinen sanoo.

Valtiot ovat tämän aiheuttaneet, nyt valtioilla on poikkeuksellinen moraalinen vastuu hoitaa se.

Muissa kriiseissä on ollut monimutkaisia maailmantaloudellisia ongelmia.

– Välineet tämän hoitamiseen löytyvät, siksi päättäjiä kannattaa myös pitää vastuullisina tästä. Tämä on suuri ero aikaisempiin kriiseihin, Heikkinen sanoo.

Historiallisessa kuvassa on veneen alla asuva mies Helsingissä 1970-luvulla.
Lumen peittämän veneen alla asui mies Helsingissä Hakaniemen sillan kupeessa Pohjoisrannassa vuonna 1970.Risto Simo / Helsingin kaupunginmuseo

Ensin hätäapu, sitten elvytys

Koronan aiheuttaman talouskriisin ensimmäistä vaihetta Heikkinen kutsuu hätäapuvaiheeksi.

Nyt torjutaan epidemiaa.

– Tämä on kansanterveydellinen operaatio, johon valtio kaataa rahaa.

Näin tekevät kaikki valtiot ympäri maailmaa.

Kun operaatio on ohi ja pandemia selätetty, voidaan jatkaa siitä, mihin jäätiin. Tai yrittää käynnistyä uudelleen.

Historiallisessa kuvassa on mielenosoitus eduskuntatalon edessä vuonna 1995.
MTK:n mielenosoitus Eduskuntatalon edessä vuonna 1995.Matti Niemi / Helsingin kaupunginmuseo

– Näyttää siltä, että Suomessa on opittu 1990-luvun lamasta, että firmoja ei pidä päästää konkurssiin suin surminkaan. Siitä tulee kauheaa jälkeä, Heikkinen sanoo.

– Heikommassa asemassa olevien kansalaisten talous pitää siis turvata.

Toisin kuin 1990-luvun lamassa, korot ovat alhaalla. Siksi tilanne on erilainen. Pankit, yritykset tai kotitaloudet eivät saaneet rahoitusta. Nyt rahahanat ovat auki.

Elvytyksestä ei ole Heikkisen mukaan hyötyä vielä. Finanssipoliittiset toimet kannattaa siis aloittaa vasta myöhemmin.

– Siitä ei ole maan taloudelle hyötyä, että suomalaiset tilaavat kiinalaisesta verkkokaupasta lisää viihdevälineitä. Siksi ei kannata vielä elvyttää, hän sanoo.

Historiallisessa kuvassa pääluottamusmies Tauno Taskinen puhuu megafoniin HK Ruokatalon irtisanomisinfossa heinäkuussa 1994.
Pääluottamusmies Tauno Taskinen puhuu megafoniin HK Ruokatalon irtisanomisinfossa heinäkuussa 1994.Kimmo Mäntylä / Lehtikuva

“Velka ei ole nyt ongelma”

Mutta kuka kaiken lopulta maksaa? Onko edessä leikkauslistoja ja veronkorotuksia?

Sakari Heikkisen mukaan raha ei ole ongelma. Valtiolla on varaa ottaa hätätilaan velkaa.

Hän ei usko verojen korotukseen.

– Koronaverot ja leikkauslistat ovat täysin epäajankohtaisia. Eivät ne ole tämän vuoden agendalla mitenkään, hän sanoo.

Valtion pitää vain nyt ottaa velkaa, kun rahaa on tarjolla.

– Velka ei ole nyt ongelma. Siitä taloustieteilijät ovat yhtä mieltä.

Käytännössä valtio saa korotta velkaa maailmalta. Lisäksi Euroopan keskuspankki ja eri maiden keskuspankit ostavat valtioiden valkakirjoja itselleen ja pitävät velat taseessaan.

– Jos euro halutaan pitää pystyssä, EKP pitää valtionvelan korot koronakriisin jälkeenkin olemattoman matalana, Heikkinen sanoo.

Matalien korkojen päättymiseen ei siis näy loppua.

– Siinä on ero 1990-luvun lamaan. Silloin Suomen 10-vuotisen valtionvelan korko oli pilvissä, jotain 13 prosenttia. Lainan hoitokulut ovat laskeneet, Heikkinen muistuttaa.

Historiallisessa kuvassa nainen osoittaa mieltään 1990-luvulla. Toiveena on saada työtä.
1990-luvun lama poiki Suomessa suurtyöttömyyden. Mielenosoituksessa oli selkeä viesti: toive työstä.Yle

Valtiontalouden tasapainoa voidaan hakea joskus myöhemmin, kun koronan välittömät laskut tiedetään ja talous saadaan palautettua potentiaalinsa tasolle.

– Tasapainoon pyrkiminen ei ole tämän eikä ensi vuoden asia.

Suomessa valtion velka nousi toisessa maailmansodassa korkeuksiin. Sitä maksettiin pois, kunnes vuonna 1990 lama nosti sen taas tappiin. Seuraavaksi tuli vuoden 2008 finanssikriisi. Ja nyt otetaan koronavelkaa.

Valtionvelka ja sen suhde bkt:hen 1940–2019
Samuli Huttunen / Yle

– Jos maailma menee omituiseksi, voidaan joutua turvautumaan erikoisiin keinoihin. Suomi rahoitti sodankäyntiä niin sanotulla setelipainolla. Keskuspankki luototti valtiota. Äärimmäisessä taloustilanteessa Euroopan keskuspankki voisi aloittaa suoran setelirahoituksen. Tämä on kuitenkin kaukainen ajatus, Heikkinen sanoo.

Tuleeko halvasta rahasta inflaatio?

Entä sitten inflaatio?

Siitä on aikaa, kun inflaatio oli ongelma.

Heikkinen pohtii, että inflaation mataluus on ollut Euroopassa ongelma.

– Kevyt inflaatio voitelee taloutta. Se antaa euroon sidotuille Suomen kaltaisille maille lisää pelivaraa, Heikkinen pohtii.

Inflaatio saattaa voimistua tarjontasyistä: koronan takia joistain tuotteista voi tulla niukkuutta, joka nostaa hintoja.
Toisaalta esimerkiksi öljyn hinnalle on käynyt päinvastoin.

– Hyperinflaation riskiä ei ole. Keskuspankit voivat hillitä sitä korkoa nostamalla. Deflaatio on pahempaa myrkkyä, Heikkinen sanoo.

Toisen maailmansodan jälkeen valtioiden velkataakka väheni nopean talouskasvun ja inflaation takia.

– Puhutaan finanssirepressiosta, rahoitusmarkkinoiden sääntelystä. Sillä varmistettiin negatiiviset reaalikorot. Jos pääomaliikkeiden vapautta ei rajoiteta, tällaista ei voi nykymaailmassa olla, Heikkinen arvioi.

Inflaation voimistuminen voi olla mahdollista, mutta maltillinen inflaatio voisi piristää talouskasvua. Keskuspankit voivat sitä hillitä. Mutta jos talouskasvu ei ole käynnistynyt, se on suurempi ongelma, Heikkinen kiteyttää.

Historiallisessa kuvassa on työttömien lähetystö eduskunnassa 13. syyskuuta 1995.
Työttömien lähetystö soppatykillä eduskunnassa 13. syyskuuta 1995. Alkamassa oli budjetin lähetekeskustelu ja työttömät halusivat huomiota omaan asemaansa. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Kansainvälinen vastuunkanto tarpeen

Jos jokin auttaa maailman koronakriisistä ulos–sekä pandemian että talouskriisin suhteen–se on kansainvälinen yhteistyö.

– Olen optimistinen, toivon, että kansainvälinen vastuunkannon ajatus voimistuu. Se olisi looginen ratkaisu, Heikkinen sanoo.

– Tosin se edellyttää, että Yhdysvaltain presidentti vaihtuu.

Heikkinen korostaa, että pandemiakriisi osoittaa, että globaalia maailmaa pitäisi hallita yhteistyöllä.

– Pessimistinen vaihtoehto on se, että taloudellinen nationalismi, kansallismielisyys ja ahdaskatseisuus voimistuvat, hän toteaa. Siitäkin on merkkejä, ainakin lyhyellä aikavälillä.

– Onhan tämä akuutti kriisi ollut melkoista sotaa. Toivottovasti syntyy yhteistä koordinaatiota.
Ongelma on, että kehittyneet taloudet pärjäävät. Entä sitten kun tämä iskee täydellä voimalla köyhimpiin maihin?

Kuvassa hengityssuojainta käyttävä nainen seisoo joukkoliikennepysäkillä.
Nainen käytti hengityssuojainta Helsingin keskustassa maaliskuun lopulla.Silja Viitala / Yle

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus