1. yle.fi
  2. Uutiset

Vesilaitossotku jatkuu Jyväskylässä: Kaupunki salasi tiedon konsultin lisäpalkkiosta, syyttää asian julkaisseita valtuutettuja epäluotettavuudesta

Tutkijan mukaan ei ole lainkaan yksiselitteistä, että valtuutetut olisivat toimineet väärin tietoja julkaistessaan.

vesihuolto
Kuvakaappaus Alvan verkkosivuilta.
Alva-yhtiöt vastaa muun muassa Jyväskylän vesihuollosta.Antti Seppälä / Yle

Vesi- ja energiayhtiö Alvan vähemmistöosuuden myymiseen liittyvä hämmennys jatkuu edelleen Jyväskylässä.

Jyväskylän kaupunginhallitus päätti tiistaina, että keskustan kaupunginvaltuutetut Aila Paloniemi ja Kirsi Knuuttila ovat heikentäneet luottamuksellisuutta asioiden valmistelussa.

Päätös liittyy Paloniemen ja Knuuttilan tammikuussa julkaistuun mielipidekirjoitukseen (siirryt toiseen palveluun) (Keskisuomalainen), joka käsitteli Alvan osuuden myyntiin liittyviä aiemmin julkaisemattomia tietoja.

Kirjoituksessaan Paloniemi ja Knuuttila kertoivat, että myyntiin liittyvää selvitystä tekevä konsulttitoimisto KPMG saa onnistumispalkkion eli lisäkorvauksen, jos kaupunki päätyy myymään vähemmistöosuuden Alva-yhtiöstä.

Tieto sopimuksen sisällöstä ja onnistumispalkkiosta oli kerrottu siihen mennessä vain hallituksen jäsenille. Valtuuston jäseniltä ja kuntalaisilta tiedot oli salattu.

Valtuustossa istuva Knuuttila kertoo Ylelle saaneensa tiedon suullisesti luotettavasta lähteestä tammikuun puolivälissä. Sen jälkeen hän sanoo ottaneensa yhteyttä pariin kaupungin hallituksen jäseneen ja valmistelevaan virkamieheen ja nostaneensa esiin selvityksen luotettavuuteen liittyvän huolen.

– Hallituksen jäsenet eivät nähneet onnistumispalkkiota ongelmallisena eivätkä lähteneet purkamaan salausta. Sain ohjeen, että voin valittaa hallinto-oikeuteen ja yrittää purkaa salausta sitä kautta, mutta sieltä päätöksen saaminen kestää puoli vuotta. Päätimme julkaista mielipidekirjoituksen koska koimme, ettei meillä ole muita vaihtoehtoja, Knuuttila sanoo.

Laillisia perusteita sanktioille ei löytynyt

Kaupunginhallituksen tiistaisen päätöksen mukaan tieto onnistumispalkkiosta ja muu toimeksiantosopimuksen sisältö on salassa pidettävää tietoa, jota ei olisi saanut vuotaa julkisuuteen.

Päätöstä perustellaan sillä, että tieto toimeksiantosopimuksen sisällöstä oli annettu hallituksen jäsenille luottamuksellisesti, ja menettelyllä turvataan valmistelevien viranhaltijoiden ja kaupunginhallituksen jäsenten välinen asioiden avoin valmistelu.

Kaupunginhallitus vetoaa päätöksessä julkisuuslakiin ja toteaa, että sananvapaus ei mene tiedon salassapitoa koskevan sääntelyn yli.

Lain mukaista perustetta rikosilmoituksen tekemiselle Paloniemen ja Knuuttilan toiminnasta ei kuitenkaan löydetty. Valtuutetuille ei siis seuraa sanktioita.

Paloniemeä päätös kummastuttaa.

– Tämä päätös perustuu vain hallituksen mielipiteeseen siitä, että olemme heikentäneet luottamusta. Kysyisinkin, onko hallitus tullut ajatelleeksi, kuinka paljon se heikentää kuntalaisten luottamusta päätöksentekoon salaamalla näitä asioita.

Koivisto: "Luotan konsulttien ammattiylpeyteen"

Kaupunginjohtaja Timo Koivisto kommentoi asiaa Ylelle lyhyesti. Hänen mukaansa kaupunginhallituksen päätös on yksiselitteinen ja perustuu lakiin.

– Iltakoulu on lainmukainen menettelytapa, jossa käsiteltävät asiat ovat luottamuksellisia. Jos kuka tahansa päättää vuotaa niitä asioita julkisuuteen, luottamus kärsii.

Kaupunginvaltuutettu Kirsi Knuuttila toteaa, että käsittelyvaiheessa tieto usein onkin luottamuksellista, mutta siinä vaiheessa kun päätös on jo tehty, salassapito yleensä raukeaa.

Hän pitää erikoisena ja huolestuttavana sitä, että kaupunki on halunnut salata rahankäyttöön ja päätöksentekoon vaikuttavan selvityksen tekemiseen liittyviä tietoja.

– Olen huolissani kaupungin päätöksenteon avoimuudesta. Jos selvityksen tekevä taho hyötyy rahallisesti siitä, että selvityksen lopputulos on tietynlainen, miten selvityksen tuottamaa tietoa voi pitää luotettavana? Knuuttila kysyy.

Koivisto ei näe asiassa ongelmaa. Hän sanoo luottavansa konsulttien ammattitaitoon ja ammattiylpeyteen.

– On erikoinen ajatus, että konsultti voisi johdatella kaupungin päätöksentekoa tai että emme huomaisi, jos joku tekee tarkoituksenhakuisia laskelmia. Lisäksi onnistumispalkkio on tavanomainen menettelytapa, hän sanoo.

Koiviston mukaan päätöksenteko on ollut riittävän läpinäkyvää, koska aiheesta on tiedotettu johdonmukaisesti ja järjestetty kaksi valtuustoseminaaria.

Varsinainen päätöksenteko Alvan vähemmistöosuuden myymisestä olisi tapahtunut aikaisintaan kesäkuussa 2020. Siihen mennessä tieto toimeksiantosopimuksen sisällöstä onnistumispalkkioineen olisi Koiviston mukaan kerrottu valtuustolle ja mahdollisesti myös julkisuuteen.

– Tähän asti emme nähneet sitä vielä ajankohtaiseksi, kaupunginjohtaja toteaa.

Tutkija: Salassapito voi koskea vain iltakoulussa olleita

Lainsäädännön valossa ei ole lainkaan yksiselitteistä, että Paloniemi ja Knuuttila olisivat toimineet väärin kertoessaan tietoja julkisuuteen. Kaupunginhallituksen iltakoulun salassapito sitoo vain iltakoulussa läsnäolleita, huomauttaa julkisoikeuden dosentti Riku Neuvonen.

– Jos kysymys ei ole asiasta, jonka levittäminen on muutoin kriminalisoitu, ulkopuolisia ei sido sama luottamuksellisuus tai rikosvastuu. Jos siis henkilö X on kokouksessa ja kertoo kokouksen sisällön Y:lle, ei Y ole välttämättä sidottu vaitiolovelvollisuuteen ja salassapitoon. Tähänhän perustuvat käytännössä kaikki median saamat vuodot, Neuvonen toteaa.

Paloniemen ja Knuuttilan tapauksessa valtuutetut eivät myöskään saaneet tietoja valtuutetun asemassa. Tiedot olisi siis voitu kärjistäen antaa kenelle tahansa.

"Tieto kuuluu valtuutetuille ja kuntalaisille"

Asia ei ole Neuvosen mukaan yksioikoinen myöskään sananvapauden näkökulmasta.

– Tässä ollaan lähellä sitä, että sananvapaus ohittaisi perusteena salassapidon. Kyse on paikallisesti merkittävästä asiasta, johon kohdistuu paljon paikallispoliittista ja jopa valtakunnallista mielenkiintoa. Se, että konsultit saavat palkkion kaupungin omaisuuden myymisestä on asia, joka kyllä kuuluu valtuutetuille ja jopa kuntalaisille, Neuvonen sanoo.

Lisäksi kyse on jo tehdystä sopimuksesta eikä tilanteesta, jossa konsultteja esimerkiksi kilpailutetaan, jolloin asian julkistamisella olisi vaikutusta yritysten toimintaan. Neuvosen mukaan on hankala nähdä perustetta sille, miksi tietoa ei voisi julkaista.

Esimerkiksi potilastiedot ovat tutkijan mukaan salassapidon kannalta selkeitä asioita. Sen sijaan yrityssalaisuudet ovat hämärämpää aluetta.

– Erityisesti jos yrityssalaisuus koskee jo tehtyä toimeksiantosopimusta. Tässäkin on siis muistettava se, että viranomaisen oma näkemys salassapidosta on mahdollista kiistää tuomioistuimessa. Asiakirja voi olla osittain salassa pidettävä, eli siinä voi olla myös sellaisia kohtia, jotka voisivat olla julkisia.

Alvan vähemmistöosuuden myymiseen liittyvä käsittely keskeytyi helmikuussa, kun huoli veden yksityistämisestä nousi voimakkaasti julkiseen keskusteluun. Sen seurauksena myös konsulttiyhtiö KPMG:n selvitystyö keskeytettiin.

Lue seuraavaksi