Oikeusoppineet Uudenmaan sulkemisen purkamisesta: Rajoitusten jatkaminenkin olisi voinut olla ihan laillista

Hallituksen perustelut ovat valikoivia, sanovat terveys- ja valmiuslakijuridiikan asiantuntijat.

koronavirus
Kuvassa ovat Asko Uoti, Lasse Lehtonen ja Pauli Rautiainen.
Oikeustieteen professori Asko Uoti (Itä-Suomen yliopisto), terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen (Helsingin yliopisto) ja julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen (Tampereen yliopisto).Marko Melto / Yle, Markku Pitkänen / Yle & Retu Liikanen / Yle, kuvankäsittely Silja Viitala / Yle

Hallituksen päätös Uudenmaan liikkumisrajoitusten purkamisesta on herättänyt vilkasta keskustelua lainoppineiden keskuudessa.

Valtioneuvoston oikeudellinen arvio siitä, että Uudenmaan rajojen sulkemiselle ei enää ole valmiuslain vaatimaa välttämätöntä tarvetta perustuu pitkälti valtioneuvoston oikeuskanslerin Tuomas Pöystin antamaan lausuntoon.

Pöystin arvio taas pohjautuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) muistioihin.

Valtioneuvosto ei poikkeuksellisesti ”asian kiireellisyyden vuoksi” pyytänyt Uudenmaan eristämisen purkamisesta lausuntoa yhdeltäkään hallituksen ulkopuoliselta valtiosääntöoikeuden erityisasiantuntijalta.

Valtioneuvoston päätösasiakirjat löydät täältä (siirryt toiseen palveluun).

Yle haastatteli kolmea terveys- ja valmiuslakijuridiikkaan erikoistunutta oikeusoppinutta. He kaikki ymmärtävät hallituksen valitseman tien, mutta pitävät sitä kritiikille alttiina.

Haastattelemamme professorit sanovat, että Uudenmaan rajojen sulkemista olisi voitu myös jatkaa juridisesti kestävällä tavalla, jos niin olisi haluttu. Nyt niin ei haluttu.

Rautiainen: Ministerit puhuvat turhan valikoivasti

Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen arvostelee ministereiden julkisuudessa esittämiä oikeudellisia kannanottoja Uudenmaan sulun yhteydessä.

– Asia ei ole niin mustavalkoinen kuin ministerit ovat antaneet ymmärtää. Poikkeustoimien oikeudellista pelivaraa ei kerrottu kaikelle kansalle avoimesti.

Rautiainen arvelee, että ministeritasolla Uudenmaan liikkumisrajoituksen purkamisesta on päätetty vähintäänkin jo viikko sitten.

– Esimerkiksi pääministeri ehti viikon verran ennakoida Uudenmaan rajojen avaamista. Hän viittasi tuolloin perustuslakivaliokunnan kannanottoihin – omasta mielestäni – kovin valikoivalla tavalla.

"Hallitus on kompuroinut alusta alkaen valmiuslakiin liittyvien asetusten kanssa." (Pauli Rautiainen)

Rautiaisen mukaan perustuslakivaliokunta ei ole missään vaiheessa ollut estämässä Uudenmaan sulkua. Kyse on ollut enemmän “juridisesta sekasotkusta”.

– Hallitus on kompuroinut alusta alkaen valmiuslakiin liittyvien asetusten kanssa.

Perustuslakivaliokunta on todennut, että Uudenmaan eristys on ihan ok, mutta se olisi pitänyt toteuttaa oikeudellisesti aivan eri tavalla.

Hallituksella olisi ollut koronaoperaatioihinsa parempiakin työkaluja kuin valmiuslaki. Jokin perustuslain 23 §:n mukainen täsmälaki esimerkiksi.

– Ravintoloiden sulkeminen hoidettiin niin.

Hallituksen tiedotustilaisuudessa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoi, että ”nyt on kyse oikeudellisesta perustelusta, ei mielipiteestä”.

– Toimenpiteiden on oltava välttämättömiä, ja nyt Uudenmaan eristäminen ei sitä hallituksen käsityksen mukaan enää ole, Henriksson sanoi.

Rautiainen ei hallituksen oikeudellisia perusteluja purematta niele.

– Valmiuslain välttämättömyysedellytyksen täyttymistä on nyt tulkittu oikeudellisesti jopa THL:n lausunnossa ilman valtiosääntöasiantuntijoiden kuulemista.

Lasse Lehtonen: Epätasapuolista lainvalmistelua – taas kerran

Hallituksen päätös ei yllättänyt Helsingin yliopiston terveysoikeuden professoria ja HUS:n diagnostiikkajohtajaa Lasse Lehtosta.

– Jotakin tällaista oli odotettavissa. On selvää, että myös poliittiset paineet ovat olleet kovat.

Lehtonen pitää hallituksen valmiuslakiin perustuvien asetusten valmistelua kaiken kaikkiaan turhan heiveröisenä.

– Hallituksen päätökset ovat perustuneet oikeudellisesti niukkoihin muistioihin. Ei siellä vaihtoehtoisia ratkaisumalleja juuri ole nähty. Tästä on perustuslakivaliokuntakin huomauttanut.

Tyystin päinvastainen ratkaisu eli Uudenmaan rajasulun jatkaminen olisi Lehtosen mukaan ollut oikeudellisesti täysin mahdollista.

– Hallitus ei sitä nyt vain halunnut.

"On selvää, että myös poliittiset paineet ovat olleet kovat." (Lasse Lehtonen)

Lehtosen mielestä Uudenmaan eristämisen jatkaminen olisi ollut helpostikin perusteltavissa epidemiologiaan nojaten myös oikeudellisesti.

– Kaikkialla muualla Suomessa tartuntaketjut pystytään yhä jäljittämään ja katkaisemaan. Uudellamaalla se ei ole onnistunut pitkään aikaan.

Lehtonen pitää mahdollisena, että seuraava epidemiapiikki on edessä vapun jälkeen.

– Jos Uudenmaan oireettomat asukkaat juhlivat ensin vapun porukassa tukevasti ja lähtevät sitten äitienpäiväksi maalle isoäitiä katsomaan, jälki on rumaa.

Asko Uoti: Valtioneuvosto on poliitikkojen neuvosto

Terveysoikeuteenkin erikoistunut Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professori Asko Uoti on Lasse Lehtosen kanssa samoilla linjoilla.

Hän katsoo, että tartuntaketjujen selvittäminen epidemiologisesti voi nyt vaarantua useassa maakunnassa Uudenmaan tapaan.

– Uudenmaan rajan avaaminen sitoo vastedes muiden maakuntien terveydenhuoltohenkilöstöä koronatautitapausten käsittelyyn entistä enemmän. Se on pois muusta, kiireettömästä hoidosta.

Uoti muistuttaa, että myös poikkeusoloratkaisujen välttämättömyyttä voidaan aina tarkastella oikeudellisestikin usealla eri perusteella.

– Välttämättömyys on oikeudellista harkintaa. Juridiikka on perustelemisen taitoa ja taidetta. Nyt hallitus sitten taiteili näin.

– Välttämättömyysharkinta ei ole ikinä mitään kiveen hakattua mekaanista puuhaa. Aina on pelivaraa. Uudenmaan eristämisen purkaminen perustuu erityisesti lääketieteellisiin ja epidemiologisiin arvioihin mutta myös poliittiseen kokonaisharkintaan. Valtioneuvosto on poliitikkojen neuvosto.

"Juridiikka on perustelemisen taitoa ja taidetta. Nyt hallitus sitten taiteili näin." (Asko Uoti)

Uoti pitää hallituksen oikeudellisia operaatioita koronasodassa ongelmallisena. Työkaluhyllystä otettiin nyt käyttöön kankea ja hallituksen valtaa korostava valmiuslaki. Tarjolla olisi kuitenkin ollut myös tähän kriisiin oikein hyvin soveltuva ja eduskunnan asemaa korostava perustuslain 23 § mukainen erityislaki.

–Valmiuslakia kirjoitettiin alun perin tyystin toisiin tarkoituksiin, sotilaallisia ja taloudellisia kriisejä varten.

– Pandemian tyyppiset tilanteet kirjattiin valmiuslakiin ihan lain säätämisen viime vaiheessa, vasta eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Valmiuslakia joudutaan nyt soveltamaan tilanteessa, jollaista ei lakia säädettäessä osattu edes kuvitella.

Lue lisää:

Miksi Uudenmaan rajat avattiin jo tänään? Perkasimme asiantuntijaselvitykset ja löysimme 5 syytä

Uudenmaan rajan avaaminen ei herätä erityisiä pelkoja mökkikunnissa – Savonlinnan kaupunginjohtaja: "He ovat osa kaupunkia"

Oikeusasiamiehelle tulvii kanteluita poikkeusoloista – Yli sata kantelua liikkumisrajoituksista, yo-tutkinnon siirrosta sekä kouluruuasta

Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus