1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Lasten hätä ja ihmisten yksinäisyys jäävät nyt piiloon – asiantuntijat huolissaan koronarajoitusten vaikutuksista perheiden tilanteeseen

Koronaviruksen aiheuttamat rajoitukset suojelevat erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä, mutta monia lapsiperheitä ja yksinäisiä ihmisiä ne kuormittavat.

Nuorten, perheiden ja yksinäisten kohdalla haasteena on tunnistaa ihmisten avuntarve. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Rajoitustoimenpiteet ovat hidastaneet koronaepidemian leviämistä Suomessa. Ihmishenkiä säästyy, mutta kolikon kääntöpuoli on se, että yksinäisten ihmisten ja perheiden pahoinvointi kasvaa.

Asiantuntijat korostavat, että taloudellista tukea ja sosiaalista keskusteluapua pitää saada nopeasti sitä tarvitseville.

Esimerkiksi poliisin kotihälytystehtävien määrät ovat nousseet ja monet niistä liittyvät lähisuhdeväkivaltaan.

Itä-Suomen yliopiston sosiaalityön professori Juha Hämäläinen on huolissaan erityisesti lasten asemasta. Ilmapiiri kiristyy kodeissa, kun elämämänpiiri supistuu neljän seinän sisälle.

– Pinna voi kiristyä, ja se on aina uhka lapselle, koska aikuinen saattaa purkaa pahaa oloansa lapseen.

Lasten ongelmat muhivat piilossa

Tässä tilanteessa voi tuntua yllättävältä, että lastensuojeluilmoitusten määrä on vähentynyt viime aikoina.

Hämäläisen mukaan tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että lasten hätä olisi todellisuudessa vähentynyt. Suomessa merkittävä osa lastensuojeluilmoituksista tehdään kouluista ja päiväkodeista. Nyt osa niistä on suljettu, ja auki olevat toimivat vain osittain.

– Lasten ja perheiden suojelun tarve ei tule viranomaisten tietoon yhtä tehokkaasti kuin normaalioloissa. Se jää piiloon. Tämmöinen ongelma tässä nyt muhii, Hämäläinen sanoo.

Lisäksi toimeentuloon liittyvä huoli voi kiristää ilmapiiriä niissä perheissä, joissa lomautukset ja yt-neuvottelut uhkaavat vanhempien työpaikkoja.

– Se on selvää, että koronakriisin taloudelliset seuraukset koskevat laajalti lapsiperheitä. Työttömyys ja lomautukset merkitsevät taloudellisia ongelmia ja huolia. Se puolestaan voi heijastua perheiden sisäiseen elämään, Hämäläinen sanoo.

Työ ja koulu neljän seinän sisällä

Perheiden hätä on huomattu myös HelsinkiMission tukipalveluissa. Järjestö tarjoaa tukihenkilöitä auttamaan niin nuoria, perheitä kuin vanhuksiakin.

Niillä vanhemmilla, joilla ei ole pelkoa työpaikan menetyksestä, on toisenlaisia paineita, kun kotona pitää hoitaa omien etätöiden ohella myös lasten etäkoulun valvontaa.

– Pelkästään se, että ehtii laittamaan ruokaa lapsille ja osallistumaan heidän arkeensa täysipainoisesti, on kaikille haaste, sanoo vapaaehtoistoiminnan päällikkö Hanna Kari HelsinkiMissiosta.

Myös isovanhempien apu jää nyt saamatta monilta perheiltä, jos nämä kuuluvat ikänsä vuoksi riskiryhmään. Tämä voi kuormittaa etenkin yksinhuoltajia.

Sosiaalityön professori huomauttaa, että perheitä ei saisi nyt jättää yksin ongelmiensa kanssa. Riskiryhmänä ovat sellaiset perheet, joilla on entuudestaan ollut lastensuojelun ja erityisen avun tarvetta.

– Perheisiin tulisi nyt pitää yhteyttä ja kuulostella, mitä sinne neljän seinän sisälle kuuluu, Hämäläinen sanoo.

Yksinäisyys lisääntyy

Siinä missä oman perheen jäsen voi joissakin perheissä olla toisille uhka, on yksinäisillä ihmisillä omat ongelmansa. Nekin, jotka elävät yksin omasta päätöksestään, saattavat nyt tuntea itsensä yksinäisiksi, kun koronarajoitukset estävät muuta sosiaalista elämää.

Elokuviin ei voi mennä, ravintolaan ei voi mennä, kuntosalille ei voi mennä. Monet harrastukset toimivat vain etäyhteyden kautta. Fyysiset kontaktit puuttuvat. Ostoskeskukset ovat autioituneet.

– Tämä aika sulkee pois kohtaamisia paikoissa, joihin voi mennä muuten vaan hengailemaan. Se on aiemmin tuonut jonkinlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta, johon ihmisillä on voimakas tarve, sanoo Hanna Kari HelsinkiMissiosta.

Järjestössä on pitkä kokemus yksinäisten ihmisten auttamisesta jo entuudestaan. Nyt yksinäisyys koskettaa entistä useampaa. Pahimmillaan se pysäyttää koko elämän.

– Yksinäisyys saa ajatukset pyörimän yhtä kehää. Negatiiviset, ahdistavat ajatukset valtaavat mielen. Ihminen passivoituu ja alistuu toimimaan, kuten on aina ennenkin toiminut. Ei osaa lähteä ulos, ei löydä tekemistä, ei selviä koulusta, ei löydä töitä, ei selviä arkisista asioista.

Karanteenikaveri juttelee etänä

Nuorten kohdalla tilannetta helpottaa professori Hämäläisen mukaan se, että he ovat hyvin tottuneita pitämään yhteyttä toisiinsa sosiaalisen median ja erilaisten sovellusten kautta. Kaikilla ei kuitenkaan ole ketään, johon voisi olla yhteydessä.

– Joillekin nuorille tämä on kohtalokasta eristäytymistä. Se pitäisi kyetä tunnistamaan, että heitä voitaisiin auttaa.

HelsinkiMissio on juuri aloittanut uuden karanteenikaveripalvelun nuoria varten. Järjestö on kouluttanut vapaaehtoisia tukihenkilöitä, joiden kanssa nuoret voivat keskustella etäyhteyden välityksellä kerran viikossa. Karanteenikaveria (siirryt toiseen palveluun) voivat hakea 12–29-vuotiaat nuoret ja aikuiset.

Professori: Apu pitää saada perille ja nopeasti

Hämäläisen mukaan sekä nuorten, perheiden että yksinäisten kohdalla haasteena on tunnistaa ihmisten avuntarve. Koronakriisin myötä sellaisetkin ihmiset voivat tarvita sosiaalista apua, jotka ovat aiemmin selvinneet omillaan.

– Nyt tarvitaan ammattilaisilta uudenlaista työskentelytapaa. Ei niin, että odotetaan ihmisten ottavan yhteyttä vaan oltaisiin aikaisempaa aktiivisempia ihmisten suuntaan. Siinä voidaan hyödyntää etäyhteyksiä, joita nyt on opittu paremmin käyttämään.

Hämäläinen odottaa hallitukselta lisää ennakoivia toimia ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Hän huomauttaa, että tilanne kuormittaa laajasti hyvinvointijärjestelmäämme.

– Talouden heikkeneminen heijastuu myös sosiaaliturvan kenttään. Seurauksena voi olla epävarmuutta ja kansalaisten perusturvallisuuden järkkymistä. Työttömyys ja lomautukset pitäisi saada minimiin erilaisilla tukitoimilla.

Taloudellisen perustoimeentulon takaamiseksi on jo olemassa tukijärjestelmä, mutta Hämäläisen mukaan systeemi saattaa olla liian hidas etenkin sitten, kun ihmisten ongelmat kasvavat ja haku ruuhkautuu.

– Avun antamisessa ei saa viivytellä. Se pahentaa tilannetta yksittäisessä perheessä nopeasti.

Lue lisää:

Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta

"Pysykää kotona" on helppo sanoa, mutta mitä jos koti ei olekaan turvallisin paikka? Koronatilanne lisäsi kotihälytyksiä

Asiantuntijat huolissaan: lastensuojelun asiakasmäärä voi kasvaa koronavirustilanteen vuoksi

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.