1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Harmaahylkeen kuutti lekotteli auringossa Suomenlinnan kallioilla – "Jos kuutit ovat paksuja, ne voivat hyvin"

Eläinhoitajan mukaan hylkeet odottavat rantakivillä kuuttiturkin vaihtumista aikuisen asuun.

luonto
Hylje köllöttelee kivellä Helsingissä.
Harmaahylkeen kuutti otti aurinkoa Suomenlinnan kallioilla. Kuvat ja video: Jaakko Vartia.

Jaakko Vartia on asunut Suomenlinnassa vuodesta 1974 lähtien, muttei ole koskaan nähnyt sen rantakivillä kuuttia – ennen maanantaita.

– Meitä oli muutama ihminen sitä katselemassa, eräs perhe joi kahvejaan termoksesta siinä vieressä, Vartia sanoo.

– Kuutilla ei tuntunut olevan mitään hätää. Se oli lähellä rantaviivaa, puhtaalla kalliolla. Vaikutti, että se keräili auringon lämpöä. Meitä se katseli, kun otimme valokuvia. Minulla oli pari banaania mukana, mutta päätettiin, etten tarjoa niitä.

Vartia kertoo, etteivät he menneet viittä metriä lähemmäs kuuttia. Silakoita ei ollut tarjottavana.

Hylje köllöttelee kivellä Helsingissä.
Korkeasaaren villieläinsairaalan eläintenhoitaja Andrea Qurtén sanoo poikasen voivan hyvin, kun se on paksu ja pyöreä. Mutta jos on niin laiha, että sen turkki menee kurttuun, kannattaa ottaa yhteyttä.Jaakko Vartia

Kyseessä on harmaahylje, eli halli, tuumaa kuvan perusteella WWF:n Suomen luonnon ohjelmapäällikkö, biologi Petteri Tolvanen.

– Ja varsin iso jo, kun kuutinkarvasta on enää rippeet jäljellä. Heittäisin arvion, että se on varmaan parin kuukauden ikäinen.

Tolvasen mukaan kuvaakin näkemättä kuutin voi päätellä harmaahylkeeksi, sillä alueella ei hänen mukaansa ole itämerennorppakantaa.

– Norpan kuuttia ei ole näillä seuduilla nähty ikiaikoina. Jos norppia sattumalta näkee, kyse on yksittäisistä aikuisista.

Hylkeet odottelevat turkin vaihtumista

Korkeasaaren villieläinsairaalan eläinhoitaja Andrea Qurtén kertoo, että rantakivillä näkyy harmaahylkeen kuutteja todennäköisesti siksi, että näihin aikoihin emo hylkää poikaset ja niiden on aika itsenäistyä.

– Emo hylkää poikasensa aina. Ensin se syöttää ne rasvaisella maidolla, Qurtén sanoo.

Qurténin mukaan ne odottavat rantakivillä kuuttiturkin vaihtumista aikuisen asuun.

– Ne osaavat uida kyllä, mutta eivät mielellään mene veteen, kun niillä on poikasturkki

Jos poikanen on paksu, se voi hyvin. Jos poikanen on niin laiha, että sen turkki menee kurttuun, on hyvä ottaa yhteyttä vaikka suoraan Villieläinsairaalaan.

Luodoille ja rantakallioille kipuaviin kuutteihin vaikuttaa Tolvasen mukaan myös huono jäätilanne. Kuutit odottelisivat mieluummin jään päällä.

Kaksi kuuttia kerryttää vielä lisäkiloja Korkeasaaressa

Korkeasaaren villieläinsairaalassa on tällä hetkellä kaksi harmaahylkeen kuuttia. Ne voivat jo sen verran hyvin, että syövät kalaa ja osaavat pyydystää niitä myös itse. Niiden täytyy Qurténin mukaan saada vielä lisää painoa, ennen kuin ne lasketaan takaisin mereen.

Itämerennorpan kuutteja sairaalaan ei ole tänä vuonna tuotu.

Hallikanta on WWF:n Tolvasen mukaan kasvanut, mutta uhanalainen itämerennorppa kärsii, jos leudot talvet jatkavat yleistymistään, sillä se on pesinnässään riippuvainen jäästä ja lumesta.

Juttua korjattu 16.4. Korjattu alkuun oikea vuosiluku, 1974.

Lue lisää:

Saimaannorpan pesälaskennoissa karu tulos: yhdeksän kuuttia löytyi kuolleena, 23 elävänä

Pientä hyljevauvaa yritettiin palauttaa mereen, mutta se nousi sinnikkäästi takaisin maalle – lopulta selvisi, että se oli kuolemaisillaan

Pedot tappaneet kuutteja paljaalle jäälle, asialla on saattanut olla ensimmäistä kertaa myös merikotka

Hylje- ja norppakanta kasvaa Itämerellä – Norppamäärät vaihtelevat huhtikuisten jäätilanteiden mukana

Lue seuraavaksi