1. yle.fi
  2. Uutiset

Venäjä ei päästä kaksoiskansalaisia takaisin Suomeen – naapurimaassa on edelleen lähes 400 suomalaista

Kaksoiskansalaiset kertovat, että rajojen sulkemisen jälkeen Venäjän rajaviranomaiset eivät päästä heitä takaisin Suomeen. Moni odottaa koronaepidemian loppua ja toivoo, että vetoomus Venäjän hallitukselle edesauttaisi pääsyä toiseen kotimaahan.

Venäjä
Piikkilankaa Suomen ja Venäjän rajalla
Suomen ja Venäjän raja.Kari Saastamoinen / Yle

Venäjän hallitus allekirjoitti maaliskuun lopussa asetuksen (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan rajan ylittäminen on väliaikaisesti kielletty muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Päätoksen tavoitteena oli estää koronaviruspandemian leviäminen. Suljettu raja asetti vaikeaan tilanteeseen ihmisiä, jotka lähtivät käymään naapurimaassa, mutta jäivät sinne jumiin.

Suomessa on perhe, Venäjällä äiti

– Olen Venäjällä ilman asuntoa, ilman perhettä, ilman lääkkeitä, ilman lääketieteellistä hoitoa ja ilman paikkaa, jossa voisin noudattaa eristäytymisohjeita, sanoo Ylelle Suomessa 20 vuotta asunut eläkeläinen Vasili, joka lähti Venäjälle muutamaa päivää ennen rajan sulkeutumista.

Kaikkien haastateltavien sukunimiä ei kerrota heidän pyynnöstään.

Vasilij kertoo yrittäneensä palata Suomeen maaliskuun lopussa, mutta hänet käännytettiin Venäjän rajalla. Syyksi käännyttämiselle kerrottiin, että hänellä on sekä Venäjän että Suomen passit.

– Rajalla vedottiin Venäjän hallituksen päätökseen, kertoo Vasilij, joka joutui palaamaan takaisin tukkirekan kyydissä.

Eläkeläinen harmittelee, että Venäjällä hän ei saa hankittua tarvitsemiaan lääkkeitä.

Myös Helsingissä asuva Irina lähti Venäjälle ennen rajojen sulkeutumista.

– Suomessa minulla on aviomies ja Venäjällä yksin asuva äiti, joka tarvitsee hoitoa. Muita Venäjällä asuvia sukulaisia ei ole. Kun tuli tieto rajojen sulkeutumisesta, minun piti tehdä vaikea valinta kahden sukulaisen välillä, Irina perustelee päätöstään lähteä käymään Venäjällä. Suomesta hänellä on oleskelulupa.

Koronavirus on vaikuttanut parisuhteeseen. Nyt Irina ja hänen puolisonsa keskustelevat avioerosta. Irina ei kuitenkaan voi palata Suomeen hoitamaan asioita. Hänen mukaansa nyt on vain odotettava ratkaisua tilanteeseen.

Vastaavanlaiseen tilanteeseen törmäsi myös kaksoiskansalainen Alla Stepanova.

– 83-vuotias äitini asuu Venäjällä, jonne lähdin 16. maaliskuuta. Helsinkiin jäi 20-vuotias poika. Mieheni on kuollut. Rajaviranomaiset varoittivat 14 päivän karanteenista Pietarissa. Sanoin, että minulle se on ok. Sen jälkeen rajat kuitenkin suljettiin, Alla kertoo.

Hän paheksuu sitä, että vastaavanlaisessa tilanteessa oleviin “ei kiinnitetä huomiota”. Hänen mukaansa esimerkiksi Yhdysvallat hakevat Venäjältä omia kansalaisiaan takaisin kotiin. Allan havaintojen mukaan kyse ei ole yksittäistapauksesta. Hän kertoo, että sosiaalisen median kanavissa "sadat samassa tilanteessa olevat ihmiset" käyvät keskustelua tapahtuneesta. He aikovat kirjoittaa vetoomuksen Venäjän pääministerille Mihail Mishustinille. Asianajaja Alexander Peredruk vahvisti Ylelle, että yhteinen vetoomus on valmisteilla.

Venäjä kohtelee kaksoiskansalaisia Venäjän kansalaisina

Suomen ulkoministeriöllä ei ole tietoa, montako kaksoiskansalaista on nyt jumissa Venäjällä.

– Meillä ei ole tarkkaa tietoa asiasta. Suomen kansalaisia pyydetään tekemään matkustusilmoitus, kun he matkustavat ulkomaille. Se ei ole kuitenkaan pakollinen, eivätkä kaikki tee sitä. Tällä hetkellä matkustusilmoituksen tehneitä suomalaisia on Venäjällä on alle 400, sanoo Ylelle Suomen Pietarin-pääkonsuli Anne Lammila.

Kaksoiskansalaiset eivät voi palata Suomeen juuri kaksoiskansalaisuutensa takia.

– Venäjä kohtelee kaksoiskansalaisia Venäjän kansalaisina, joilla ei ole 30. maaliskuuta tehdyn päätöksen takia mahdollisuutta ylittää rajaa, selventää pääkonsuli.

Suomen ulkoministeriö kuitenkin korostaa, että “Suomen kansalaisella on Suomen perustuslain mukaan oikeus palata Suomeen”.

Yle lähetti Venäjän ulkoministeriölle pyynnön kommentoida tilannetta. Ulkoministeriö ei vastannut pyyntöön.

Tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan vuoden 2018 lopussa Suomessa asui pysyvästi lähes 128 000 ihmistä, joilla oli sekä Suomen että jonkin toisen maan kansalaisuus. Eniten, lähes 32 000, on niitä, joilla on Suomen ja Venäjän passit.

Lue seuraavaksi