Hoitajia juhlitaan koronasodan sankareina, Anne Pauna ottaisi mieluummin palkankorotuksen – "Jos tästä maksetaan leikkirahaa, tätä ei kannata tehdä"

Samalla kun hoitajia kiitellään, yhä useampi heistä miettii alan vaihtoa.

koronaviruspandemia
Anne Pauna ,sairaanhoitaja ,HUS ,tehohoitoyksikkö , 9.4.2020
Juha Heikanen / Yle

Taputuksia parvekkeilta, ylistäviä meemejä. Hoitohenkilökunnan kunniaksi joka ilta valaistu Finlandia-talo.

Hoitajat ovat nyt sankareita, joiden pyyteetöntä työtä koronasodan etulinjassa kiitellään vuolaasti ympäri maailmaa.

Siitä tulee varmasti mahtava olo?

– Miten tämän sanoisi nätisti? Se tuntuu vähän hämmentävältä. Tämä on tärkeää työtä, mutta lopulta työpaikka siinä missä muutkin. Mutta mielestäni siitä pitäisi maksaa enemmän, sanoo ensihoitaja Anne Pauna.

Jos Pauna voisi valita, hän vaihtaisi kiitokset parempaan tilipussiin. Tai yksinhuoltajan arkeen paremmin soveltuviin työaikoihin.

Tai sellaiseen määrään hengityssuojaimia, ettei niiden loppumista tarvitsisi pelätä. Pauna hoitaa koronapotilaita Helsingin Meilahden sairaalan teho-osastolla. Eli siellä, missä tartuntariski on suurin.

– Me ei tarvita mitään sinistä valoa Helsingin keskustaan. Me tarvitaan niitä hengityssuojaimia.

Suojaimet ovat vain yksi koronan mukanaan tuomista huolista.

Toinen on lomat. Suomessa on voimassa valmiuslaki. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että hoitohenkilökunta voidaan tarvittaessa määrätä ylitöihin, ja heidän jo sovitut lomansa voidaan perua.

Paunan työnantaja, eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on jo perunut sovittuja lomia. Ylitöihin ei HUS:n mukaan ole toistaiseksi tarvinnut pakottaa.

Toisaalta koronaepidemia on vasta alussa, tautihuippukin vielä edessä.

– Tulee aika pitkä kesä niissä suojavermeissä.

Kehtaako hoitaja vaatia kriisiaikana lisää palkkaa?

Hoitajien palkka on maailmanlaajuisesti vaatimaton.

Suomessa julkisella puolella työskentelevän sairaanhoitajan peruspalkka oli Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 2 483 euroa vuonna 2018.

Kun palkkaan lisätään hoitajan henkilökohtaiset lisät, palkan keskiarvo nousee 2 741 euroon. Kaikkien työssäkäyvien vastaava keskiarvo on 3 312 euroa.

Hoitajien ammattiliitot ja työnantajat neuvottelevat hoitajien palkasta parhaillaan.

Koronaepidemian puhkeaminen on muuttanut keskustelujen luonnetta. Esimerkiksi lakkojen kaltaisia työtaistelutoimia ei näinä kriisiaikoina väläytellä. Palkankorotusvaatimukset tulkitaan herkästi kiristykseksi koronakriisin varjolla.

– Epidemialla ei pidä tehdä työmarkkinapolitiikkaa, sanoi hoitajien työnantajia edustava Kuntatyönantajien (KT) työmarkkinajohtaja Markku Jalonen maaliskuussa.

Jalonen sanoi hoitajien vaatineen kymmenen prosentin palkankorotusta ensi vuodelle. Sairaanhoitajien ammattiliitto Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkösen mukaan kyseessä oli väärinkäsitys.

Tällä hetkellä hoitajien liitot vaativat vähintään vientialoja vastaavaa palkankorotusta, kiky-tuntien poistoa, sekä hoitajien omaa työehtosopimusta lääkäreiden ja opettajien tapaan.

Anne Pauna, hoitajan selfie
Ajatus sairaanhoitajan ammatista "kutsumustyönä" joutaa Anne Paunan mielestä historiaan. "Lääkäritkin tekevät kutsumustyötä. Ja toimitusjohtajat – ehkä he ovat halunneet johtotehtäviin? Kaikki me teemme kutsumustyötä. Mutta jostain syystä katsotaan, että toisille on oikeus maksaa enemmän".Anne Pauna

Oli hoitajien palkankorotusvaatimus prosentti tai kymmenen prosenttia, suurimpien palkanmaksajien – eli kuntien –vastaus tavallisesti on se, että ylimääräistä rahaa ole. Sairaanhoitajan työn tulos on parempi kansanterveys, joka ei muutu rahaksi kunnan kassaan.

Siten hoitajien palkankorotuksista neuvotteluille ei tunnu olevan hyvää hetkeä, oli koronaepidemia tai ei. Myös osa hoitajista on sitä mieltä, että juuri nyt ei ole oikea hetki puhua rahasta.

Ensihoitaja Anne Paunan mielestä nyt olisi juuri oikea hetki puhua hoitajien työn arvosta.

Sairaanhoitajan arki ei ollut koronaa ennenkään ruusuilla tanssimista, vaan kuormittavaa kolmivuorotyötä, jossa on suuri vastuu, Pauna muistuttaa. Potilaat eivät aina kiittele auttajiaan, vaan joskus tiuskivat, joskus käyvät väkivaltaisesti käsiksi.

– Se ei ole sellaista kuin jossain Greyn Anatomiassa. Se ei ole sitä, että minä silittelen potilasta, kunnes lääkäri tulee. Lääkärin on voitava luottaa ammattitaitooni niin paljon, että kun potilas voi huonosti, ymmärrän mitä tehdä, ja missä vaiheessa tarvitsen lääkärin sinne.

View this post on Instagram

Terveisiä koronateholta 😷 Kuulen varmaan päivittäin, että me tehdään tärkeää työtä. Arvatkaa tuntuuko siltä tällä hetkellä? HUS:lla sairaanhoitajan aloituspalkka on 2444€/kk ja perehtymisen jälkeen palkka nousee 100€:lla. Wohoo 🙌🏻 Tällä hetkellä me joudutaan työskentelemään todella epämiellyttävissä oloissa, eikä vielä ole edes kiire. Tilanne muuttuu jatkuvasti ja viikon tai päivien päästä se voi olla jotain ihan muuta. Hengitysmaskista jää päivän päätteeksi mukavat painaumat kasvoihin, kosteutta läpäisemätön suojatakki saa elimistön hikoilemaan kuin pieni sika ja juomaan tai vessaan ei tuosta noin vaan pääsekään. Altistamme itsemme ja läheisemme päivittäin koronalle ja sen lisäksi moni meistä kulkee työmatkat julkisilla kulkuvälineillä altistaen myös muut kanssamatkustajat. Ne jotka meidän palkoista päättää, voisivat tulla edes yhdeksi päiväksi katsomaan, mitä tuolla ovien takana tapahtuu. ✌🏻 Se, mitä @tehy_ry on yrittänyt meille hoitajille neuvotella, ei todellakaan ole liikaa pyydetty. Päinvastoin. Kuinka moni teistä olisi valmis tähän kaikkeen 2500€ kuukausipalkalla? Onneksi on parhaat kollegat ja musta huumori, ilman niitä ei tästäkään koitoksesta selviäisi.. 🙃 Olen puhunut. #corona #covid

A post shared by Iida Salminen (@iidasalminen) on

Siksi juhlapuheet hoitajien arvostuksesta tuntuvat ontoilta, jos arvostus ei kuitenkaan muutu paremmiksi työoloiksi.

– Ei tämä korona ole syy nostaa palkkoja. Vaan tämä on syy tajuta, että me tehdään näitä uhrauksia joka päivä. Me katsotaan, että teidän äidit, isät, serkut ja koiran kaimat pysyy hengissä. Me ollaan siellä, me autetaan, ja me venytään.

Pauna uskoo, että venymisen rajat ovat tulossa vastaan.

– Meidän ikäpolvi ajattelee vanhempiaan enemmän niin, että jos en tykkää tästä työstä, voin vaihtaa. Tämä koronatilanne hoidetaan. Mutta sitten kun tämä on ohi, aivan varmasti moni lähtee.

Hoitajien ammattiliitot varoittavat samaa.

Liitot: Yhä useampi hoitaja miettii alan vaihtoa

Suuri määrä hoitajia ja muita sotealan työntekijöitä eläköityy lähitulevaisuudessa. Samaan aikaan hoidontarve kasvaa, kun väestö ikääntyy.

Siten sotealaa odottaa mahdollisesti valtava työvoimapula. THL:n vuosi sitten tekemän arvion mukaan Suomi tarvitsee noin 200 000 uutta sotealan työntekijää vuoteen 2035 mennessä (siirryt toiseen palveluun). Merkittävä osa heistä on hoitajia.

Samaan aikaan kun työvoiman tarve kasvaa, yhä useampi hoitaja miettii alan vaihtoa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Seitsemän vuotta kotihoitajana työskennellyt lähihoitaja Marja-Leena Koskinen ei ihmettele tuloksia.

– Tiedän kotihoidon työntekijöitä, jotka jo ennen koronaa ovat sanoneet, että menevät uudelleenkoulutukseen. Ja ymmärrettävää se on, etenkin jos on nuori. Ja ihan suosittelen sitä itsekin, valitettavasti.

Koskinen on palkkaansa tyytyväinen. Mutta työoloihin ei. Koskinen kertoo käyvänsä joinakin iltavuoroina 16 asiakkaan luona.

– Kun olisi tarpeeksi henkilökuntaa, että ehtisi tehdä työnsä kunnolla.

Marja-Leena Koskinen , kotihoitaja ,9.4.2020
Lämmittävätkö kiitokset, lähihoitaja Marja-Leena Koskinen? "Kyllähän sitä nyt kokee olevansa tärkeä. Mutta eihän nämä puheet lämmitä. Pitäisi jotain saadakin."Juha Heikanen / Yle

Viime viikot ovat olleet Koskiselle erityisen vaikeita.

Sosiaali- ja terveysministeriö vaatii kotihoitajia käyttämään töissä suojausvarusteita, kuten kasvomaskia. Samaa vaatii osa asiakkaista ja heidän läheisistään.

Koskisen työnantajalla eli Helsingin kaupungilla ei kuitenkaan suojaimia ole niin paljon, että niitä riittäisi kotihoitajille. Tilanne on sama ympäri maata.

– Sitten sitä yrittää pitää päätä toiseen suuntaan, vaikka on ihan vieressä. Ei siinä muu auta.

Koskinen tietää hyvin, että korona voi tarttua ennen kuin oireita alkaa ilmetä. Se on raskas tieto, kun kaikki iäkkäät asiakkaat kuuluvat taudin riskiryhmään, joiden luo mennään ilman asianmukaisia suojavälineitä.

– Kyllä se pahalta tuntuu. Että jos minä olen kantaja. Pahinta on se, ettei tiedä.

Ensihoitaja Pauna jättää sairaalan: "Ei kukaan vuoden päästä mieti, että olipa se Annekin siellä painamassa pitkää päivää"

Lähes kymmenentuhatta hoitajaa työskentelee tällä hetkellä muissa töissä kuin sotealalla.

Ensihoitaja Anne Pauna on pian yksi heistä. Paunan määräaikainen työsuhde HUSille päättyy kevään aikana, eikä hän aio hakea jatkoa.

Päätös hoitajan työn lopettamisesta on tehty aikaa sitten. Koronaepidemian puhjettua sairaalan riveistä poistuminen on kuitenkin tuntunut vaikealta.

– Voinko lähteä tekemään toista työtä juuri nyt, kun on iso tarve meille erikoisalan osaajille?

Pohdinnan tulos oli lopulta: kyllä.

– Ajattelin, että ei kukaan vuoden päästä mieti, että olipa se Annekin siellä painamassa pitkää päivää. Tämä on siistiä työtä. Mutta niin kauan kuin tästä maksetaan leikkirahaa, tätä ei kannata tehdä.

Tulevassa työssä palkka on parempi. Lähtöpäätöksessä ei kuitenkaan ollut kyse vain rahasta, Pauna sanoo.

Ratkaisevampaa oli uuden työn tuoma säännöllisempi elämänrytmi, joka ei elä sairaalan kiireen mukaan.

– Halusin, että kun työpäivä loppuu, saan olla vapaalla. Herätä kuudelta, mennä kymmeneltä nukkumaan. Että se olisi joka päivä sitä samaa. Se kuulostaa oikein ihanalta.

Lisää aiheesta:

Kunta-alan palkkaratkaisu täydellisessä umpisolmussa – kiista yli 400 000 palkansaajan työehdoista uhkaa jatkua syksyyn asti SK: Valtion hengityssuojainkauppaan kietoutuu melkoinen soppa – kauneusyrittäjä Tiina Jylhä riitelee miljoonakaupasta ulosottovelkaisen liikemiehen kanssa

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus