Tieteentekijöiltä odotetaan ratkaisua koronakriisiin – myös yksityishenkilöt ovat innostuneet lahjoittamaan tutkimukselle

Yliopistot ovat saaneet pikavauhdilla lisärahoitusta koronavirustutkimuksiin useilta eri tahoilta.

Suomen yliopistot
Mies tutkii mikroskoopilla näytettä Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen laboratoriossa.
Koronapandemian tutkiminen on lisännyt kiirettä ja rahanmenoa yliopistoissa.Jarkko Riikonen / Yle

Helsingin yliopisto on onnistunut verkkokampanjalla saamaan vajaassa kuukaudessa 500 uutta lahjoittajaa. Heistä valtaosa on yksityishenkilöitä. Lahjoittajalle tieteen tukeminen on konkreettinen tapa osallistua kriisin ratkaisemiseen.

Myös muut yliopistot ovat saaneet tai saamassa koronatutkimukseen tarkoitettua rahoitusta säätiöiltä, yrityksiltä ja valtiolta. Muissa yliopistoissa varainkeruukamppanjoita ei ole järjestetty.

Koronakriisin levitessä Helsingin yliopisto perusti verkkosivuston (siirryt toiseen palveluun) kertomaan koronatutkimuksesta ja tutkijoista sekä lahjoitustarpeesta.

Sosiaalisessa mediassa yliopisto korostaa tutkimuksen roolia koronakriisin ratkaisemisessa. Yliopisto kutsui myös yrityksiä mukaan ajatuksella, että on koko yhteiskunnan etu päästä mahdollisimman pian takaisin töihin.

Maaliskuun puolivälissä alkoi tulla yhteydenottoja alumneilta ja yksityishenkilöiltä, jotka haluaisivat lahjoittaa tai auttaa yliopistoa keräämään varoja.Yliopisto sai ensimmäisen viikon aikana lahjoituksia 170 000 euroa.

– Korona on ehdottomasti tuonut uusia lahjoittajia. Heistä valtaosa on tukemassa yliopistoa ensimmäistä kertaa, kertoo yhteiskuntasuhteiden päällikkö Pia Dolivo Helsingin yliopistosta.

Helsingin yliopiston yhteiskuntasuhteiden päällikkö Pia Dolivo.
Yhteiskuntasuhteiden päällikkö Pia Dolivo vastaa varainkeruusta Helsingin yliopistossa.Anne Ala-Pöllänen

Lahjoituksella osallistutaan kriisin ratkaisuun

Lahjoitusten taustalta löytyy monia syitä. Tieteen ja koronatutkimuksen tukeminen merkitsee monille konkreettista tapaa osallistua kriisin ratkaisemiseen.

– Ihmisten auttamishalu tekee kyllä onnelliseksi ja ylpeäksi. On se sitten kymppi tai kymppitonni, jolla tullaan mukaan, iloitsee Dolivo.

Säätiöt ovat myös pikavauhtia lisänneet tukeaan yliopistoille. Neljä suomalaista säätiötä yhdisti voimansa ja jakoi 800 000 euroa (siirryt toiseen palveluun) kymmenelle Helsingin ja Turun yliopiston koronatutkimukselle.

Tutkimuksen tarpeen lisääntyessä äkillisesti, myös rahoituksen tarve lisääntyy. Yliopistot toimivat pääasiassa julkisella rahoituksella ja sillä pyöritetään varsinkin toista perustehtävää eli opetusta.

Kymmenen vuotta sitten yliopistouudistus leikkasi yliopistojen budjetteja merkittävästi ja niukkuutta paikataan muilla keinoilla. EU:n, Suomen Akatemian ja muiden rahoittajien tuki on noussut elintärkeäksi yliopistoille. Koko ajan tärkeämmäksi on noussut myös säätiöiden, yhteistyöyritysten ja yksityislahjoittajien merkitys.

– Kun yliopistouudistus tuli 2010, alkoivat yliopistot keräämään lahjoituksia yksityiseltä sektorilta ja ympäröivästä yhteiskunnasta. Aktiivisuus on viime vuosina kasvanut selkeästi ja lahjoitukset ovat lisääntyneet, kertoo Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.

Hämäläinen työskenteli Helsingin yliopiston vararehtorina ennen siirtymistä Jyväskylään ja toimii nyt Yliopistojen rehtorineuvoston UNIFIn puheenjohtajana.

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen
Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen arvioi koronatutkimuksen jatkuvan pitkään.Petteri Kivimäki

Kriisi lisännyt tutkimuksen arvoa

Hämäläisen mukaan koronakriisi on nostanut tieteen ja tutkimuksen arvoa. Nähdään, että tiede pystyy ratkaisemaan koronakriisiä ja löytämään keinoja rakentaa yhteiskuntaa kriisin jälkeen.

– Tuntuu hyvältä, kun tutkijoita kuunnellaan ja heiltä halutaan tietoa. Todella auliisti haluamme tietoa myös jakaa.

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella on tutkittu kymmeniä vuosia virusten rakenteita ja leviämismekanismeja. Tutkimusryhmä sai LähiTapiolalta 200 000 euron lahjoituksen koronavirusnäytteiden analysointimenetelmien kehittämiseen (siirryt toiseen palveluun).

Laboratorion valmius mahdollistaa Suomen koronavirustestaamisen kapasiteetin lisäämisen. Lahjoitusvaroilla kapasiteettia voitiin nostaa yliopistossa merkittävästi.

– Eihän me esimerkiksi Yhdysvaltojen lahjoituslukuihin päästä, mutta merkittäviä rahoituksia on onneksi saatu tutkimukseen, Hämäläinen kiittää.

Helsingin yliopistolla on pitkät perinteet varainhankinnassa. Vanhin, edelleen apurahoja jakava rahasto perustuu luutnantti Erik Ekestubben testamenttiin vuodelta 1745. Viime vuosien suurimpia lahjoituksia on Maija Lehtosen neljän miljoonan euron testamentti (siirryt toiseen palveluun) tammikuussa 2017.

Helsingin yliopiston lahjoitusvarat ovat tällä hetkellä yhteensä yli 235 miljoonaa euroa. Ne koostuvat peruspääomasta, lahjoitusrahastoista ja säätiövaroista. Niistä jaetaan vuosittain tukea tutkimukselle ja hankkeille 2,4 miljoonaa euroa.

Pipetointia Jyväskylän yliopiston laboratoriossa.
Tutkija pipetoimassa viruksia laboratoriossa Jyväskylässä.Jarkko Riikonen / Yle

Lahjoitukset nopeuttavat tutkimusta

Pia Dolivon mukaan lahjoitukset koronatutkimukseen ovat tärkeitä, koska niiden avulla saadaan pyörät pyörimään nopeasti ratkaisujen löytämiseksi.

Helsingin yliopisto on linjannut kaksi koronatavoitetta: olla mukana ratkaisemassa akuuttia kriisiä sekä estää vastaavaa kriisiä puhkeamasta uudelleen.

Sekä Dolivo että Hämäläinen korostavat, että tutkimus tulee tarvitsemaan varoja myös jatkossa. Koronan vaikutukset heijastuvat pitkään ja voi tulla muita kriisejä.

Suomen hallitus on koronakriisin edetessä päättänyt monista tukitoimista yhteiskunnan eri aloille. Yliopistot pääsevät rahoituksen piiriin, kun Suomen Akatemia avasi huhtikuun alussa COVID-19-erityishaun. Akatemian hallitus osoitti erityshakuun 8,45 miljoonaa euroa.

Dekaani Risto Renkonen Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta arvioi, että opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat onnistuneet tukitoimissa haastavissa ja muuttuvissa olosuhteissa.

Maailman terveysjärjestön WHO:n rahoituksesta Renkonen on huolissaan, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päätti keskeyttää 400 miljoonan dollarin tuen järjestölle.

– WHO on pandemioissa enemmän kuin tärkeä toimija. Rahoituksen leikkaus ei ole suotavaa. Maailmanlaajuiset terveyshaasteet tukevat ajatusta, että WHO:n resursseja tulisi vahvistaa.

Keijo Hämäläinen muistuttaa, että WHO:n osaaminen on kehittynyt pitkäjänteisellä rahoituksella. Kriisitilanteessa ei pitäisi kevyin perustein ryhtyä toimintoja supistamaan.

– Nyt tarvitaan kaikki apu ja osaaminen. Organisaatioita pitäisi motivoida yhä parempaan kriisitilanteessa.

Viruslaboratorion ovi.
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos sai 200 000 euron lahjoituksen koronatutkimukseen.Jarkko Riikonen / Yle

Lue myös:

Löytyykö koronaan lääkettä? Suomessa testataan satoja lääkeaineita ja etsitään parantuneista vasta-aineita, jotka vähentäisivät koronapotilaiden kuolleisuutta ja tehohoidon tarvetta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus