1. yle.fi
  2. Uutiset

Miksi Uudenmaan rajat avattiin jo tänään? Perkasimme asiantuntijaselvitykset ja löysimme 5 syytä

Selvitimme, miksi Uudenmaan eristämistä ei katsottu enää välttämättömäksi.

Uusimaa
Kuvassa siirretään betonia elementtejä Uudenmaan sulkua purettaessa.
Uudenmaan sulku määrättiin lopetettavaksi keskiviikkona vähän ennen kello kahta. Hyvinkäällä purettiin myöhemmin tarkastuspisteitä.Petteri Juuti / Yle

Moni yllättyi, kun hallitus päätti Uudenmaan rajojen avaamisesta jo tänään.

Iltapäivällä julkistettujen asiantuntijalausuntojen (siirryt toiseen palveluun) perusteella hallituksella ei kuitenkaan ollut käytännössä muuta vaihtoehtoa.

Ihmisten liikkumisvapauteen puuttuminen oli poikkeuksellisen järeä toimi, jota voi käyttää vain, jos se on välttämätöntä ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi.

Tautitilannetta arvioineet sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) totesivat lausunnoissaan, että Uudenmaan eristäminen ei ole enää välttämätöntä. Uudenmaan eristämiseltä putosi siis oikeudellinen pohja.

Asiantuntijoiden antamien arvioiden pohjalta myös ylimpänä laillisuusvalvojana toimiva oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi lausunnossaan, että liikkumisrajoitusten jatkamiselle ei ole valtiosäännön edellyttämää välttämätöntä tarvetta.

Alle on listattu viisi keskeistä kohtaa asiantuntijalausunnoista, joiden perusteella Uudenmaan eristämistä ei katsota enää välttämättömiksi.

1) Uudenmaan ero muuhun maahan on supistunut

Uudenmaan rajat lyötiin kiinni siinä vaiheessa, kun uusien positiivisten viruslöydösten määrä oli noin nelinkertainen muuhun Suomeen verrattuna.

Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa lausunnossaan sitä, että epidemian tulevasta kulusta oli tässä vaiheessa hyvin vähän ennakointitietoa käytettävissä.

Nyt tauti kuitenkin leviää muuallakin ja ero muuhun maahan supistuu vähitellen. Ilmaantuvuus on STM:n mukaan ollut viime viikon aikana joissakin sairaanhoitopiireissä suhteellisesti yhtä suurta tai suurempaa kuin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

Uusien tapausten ilmaantuvuus on THL:n mukaan tällä hetkellä suurinta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä. Siellä tapauksia on ilmaantunut viikon aikana 36,44 sataa tuhatta asukasta kohden, kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vastaava luku on 27,31.

Taudin leviämisessä on THL:n mukaan myös isoja kuntakohtaisia eroja, jotka eivät noudata maakuntarajoja.

Epidemia leviää THL:n mukaan tyypillisesti paikallisina tapausten ja tartuntaketjujen ryvästyminä, joita voi tulla lyhyessä ajassa merkittävä määrä lisää missä tahansa Suomen kunnassa.

Esimerkkeinä mainitaan Ylä-Savon hoivakotiepidemia ja tilanteet joissakin Lapin kunnissa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

2) Epidemian leviäminen on hidastunut

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan jo käyttöön otetut rajoitustoimet, Uudenmaan eristäminen mukaan luettuna, ovat merkittävästi hidastaneet epidemian leviämistä. Tällä on ostettu aikaa sosiaali- ja terveyspalveluiden varautumiseen muualla Suomessa.

THL:n mukaan todettujen tapausten kokonaismäärän kasvu on selvästi hidastunut viime viikkojen kuluessa. Samalla myös sairaalahoidossa ja tehohoidossa olevien potilaiden määrä on lisääntynyt maltillisesti.

Muiden maiden tietojen pohjalta on arvioitu, että viruksen tartuttavuutta kuvaava R0-luku olisi ilman rajoitustoimia 2,4. Tämä tarkoittaisi sitä, että jokainen tartunnan saanut tartuttaisi keskimäärin 2,4 uutta ihmistä.

THL:n arvion mukaan käyttöönotetut rajoitustoimet ovat kuitenkin laskeneet R0-luvun 1,2–1,3:een, joillain alueilla jopa lähelle yhtä.

Epidemian huippua ei ole kuitenkaan vielä saavutettu.

Tartuntatapausten huippu voisi THL:n mukaan ajoittua erityisesti Uudenmaan alueella toukokuun puolivälin paikkeille tai myöhemmäksi. Tartunnan saaneet päätyvät sairaalahoitoon viiveellä, joten vuodeosasto- ja tehohoitopaikkojen tarve on suurimmillaan 2–3 viikkoa tartuntahuipun saavuttamisen jälkeen.

Asiantuntijat korostavat, että epidemian kulun ennustaminen on tässä vaiheessa hyvin epävarmaa.

3) Tehohoitokapasiteetti näyttää riittävän

Yksi tärkeä peruste Uudenmaan rajojen sulkemiselle oli huoli tehohoitopaikkojen riittävyydestä.

Uudenmaan ulkopuolista tehohoitokapasiteettia arvioidaan STM:n pyynnöstä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä, joka seuraa hoidon tarpeen kehittymistä yhdessä muiden sairaanhoitopiirien kanssa.

Tämän niin kutsutun tehohoitokonsortion arvion mukaan tehohoidossa olevien potilaiden määrä on kehittynyt hyvin maltillisesti.

Tehohoitopaikkojen määrää on myös kasvatettu. Sairaalat ovat käynnistäneet ohjelman, joilla tehohoitopaikkojen määrä pyritään kaksinkertaistamaan. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin arvion mukaan työ on edennyt hyvin.

Tällä viikolla kerättyjen tietojen perusteella Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ulkopuolisissa sairaaloissa on COVID-19-potilaiden tehohoitoa varten tarvittaessa 170–180 tehohoitopaikkaa.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä tehdyn arvion mukaan tehohoitopaikkojen määrä tulee useimpien ennustemallien mukaan todennäköisesti riittämään. Tässä auttaa se, että epidemian huipun arvioidaan osuvan eri aikaan maan eri osiin.

Kuormitusta voidaan tasata siirtämällä potilaita voimakkaasti kuormittuneista sairaaloista kevyemmän kuormituksen sairaaloihin. Jos samanaikaisesti tehohoitoa tarvitsevia potilaita on yli 200, on muualla Suomessa turvauduttava HUSin apuun.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtajan Liisa-Maria Voipio-Pulkin lausunnon mukaan Suomen tehohoitokapasiteetti tulee riittämään epidemian aikana.

4) Epidemiaa vastaan voidaan taistella myös muilla toimenpiteillä

Tärkein peruste Uudenmaan rajojen sulkemiselle oli epidemian leviämisen hallitseminen ja sairaaloiden kuormituksen estäminen. THL:n ja STM:n lausuntojen mukaan samoihin tavoitteisiin voidaan kuitenkin pyrkiä myös muilla toimenpiteillä.

THL:n mukaan esimerkiksi koronavirustestauksen kapasiteettia tulee nostaa nopeasti, riskiryhmien suojeluun tulee kiinnittää erityistä huomiota ja käsihygieniaa voidaan edelleen merkittävästi tehostaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan sote-palvelujärjestelmän toimintakykyä turvataan tällä hetkellä monilla toimilla, jotka liittyvät kapasiteetin lisäämiseen ja kohdentamiseen, ohjaukseen sekä henkilöstön suojaamiseen ja riittävyyteen.

Seurantatieto ei myöskään STM:n mukaan osoita, että Uudenmaan rajojen avaamisesta koituisi merkittäviä ja hallitsemattomia riskejä.

5) Liikkumisrajoitus voi olla tarpeellinen, mutta se ei riitä

Asiantuntijat eivät kiistä lausunnoissaan sitä, etteikö Uudenmaan eristäminen olisi toimiva keino hillitä epidemian leviämistä.

Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnossa todetaan, että Uudenmaan liikkumisrajoitusta voidaan pitää edelleen sinänsä tarpeellisena ja toimivana osana rajoitustoimenpiteitä. Tämä ei kuitenkaan riitä.

Lausunnossa todetaan valmiuslain edellyttävän sitä, että rajoituksen on oltava ehdottomasti välttämätön ja ainoa keino. Sekä STM että THL toteavat lausunnoissaan, että Uudenmaan sulkemista ei voida pitää valmiuslain edellyttämällä tavalla välttämättömänä keinona.

Lausunnoissa puhutaan vielä rajoitusten purkamisesta alkuperäisen aikataulun mukaan tulevana viikonloppuna, mutta hallituksen eilisissä neuvotteluissa THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajat täsmensivät arvion tautitilanteesta muuttuneen jo nyt.

Tämä johti liikkumisrajoituksen välittömään purkamiseen.

Uudenmaan eristyksen päättäminen ei kuitenkaan lopettanut muita käynnissä olevia rajoitustoimia.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) myös vetosi kansalaisiin, että Uudenmaan rajojen aukeamisesta huolimatta mökille ei tässä tilanteessa lähdetä.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Uudenmaan eristys puretaan jo tänään, pääministeri Marin vetoaa: "Nyt ei ole oikea aika lähteä mökille"

Lue seuraavaksi