Mitä taloudelle tapahtuu koronan jälkeen? Viisi asiantuntijaa katsoo tulevaisuuteen, jossa näkyy sekä häviäjiä että voittajia

Professori Heikki Patomäki ennustaa pitkää kriisiä, joka johtaa talousajattelun syvään muutokseen.

koronavirus
Kuvassa on Aleksanterinkatu Helsingissä.
Koronavirus voi johtaa liikkeen hidastumiseen koko talousjärjestelmässä.Silja Viitala / Yle

Koronaviruksen aiheuttama talouskriisi on todella erikoista mallia. Taudin leviämisen pelossa hallitukset eri puolilla maailmaa pysäyttivät talouden rattaat itse.

Tästä seuraa taantuma tai suoranainen talouslama, jonka pituudesta voidaan esittää vain arvauksia.

Vertailukohtia on yritetty etsiä aiemmista kriiseistä. Vuonna 2008 puhjenneesta finanssikriisistä, 90-luvun lamasta, 30-luvun lamasta, sodasta.

– Tämä on hyvin erityyppinen tilanne kuin 90-luvun kriisi tai finanssikriisi, jotka olivat yksityisen sektorin luomia kriisejä tavalla tai toisella. Tämä on terveyskriisi, jossa valtiot ovat päättäneet muuttaa yksityisen sektorin toimintaympäristöä, kuvaa Swedbankin pääekonomisti Heidi Schauman.

Onko näin omalaatuisella kriisillä pysyviä vaikutuksia talouteen? Hidastuuko globalisaation vauhti? Muuttuvatko talouden voimasuhteet? Moni häviää, mutta voittaako kukaan?

Koronan jälkensä jättämiä talousjälkiä ennakoivat tässä jutussa pääekonomisti Schauman, kuluttajatutkimuksen professori Mika Pantzar, maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki, taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi sekä taloussosiologian professori Pekka Räsänen.

Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Mika Pantzar
Professori Mika Pantzar uskoo omavaraisuuden ihanteen nousevan uuteen arvoon.Outi Kuitunen / YLE

Mika Pantzar: Kohti hitaampaa markkinataloutta

Muun muassa tulevaisuustutkimukseen ja kuluttajakäyttäytymiseen perehtynyt professori Mika Pantzar näkee koronakriisissä ituja merkittäville, pysyville muutoksille yhteiskunnassa.

Länsimaisen markkinatalouden ydinperiaatteisiin kuuluu tavaroiden, ihmisten ja pääomien vapaa liikkuvuus, mutta korona lamauttaa hyvin konkreettisesti juuri liikettä.

Rajoja on suljettu, lentäminen kielletty. Toisaalta internet mahdollistaa monien liikkumista vaatineiden puuhien korvaamisen etäyhteyksillä.

Nähdään, että asioita voi hoitaa paikallisemmin, vähäisemmin, eri tavalla

Professori Mika Pantzar

Pantzar toteaa, että yhteiskunnan sulkemista ja siirtämistä verkkoon harjoitellaan nyt pakon edessä, mutta kokemus muuttaa sekä taloutta että ihmisten käyttäytymistä pysyvämmin.

– Massaturismiin ja siihen liittyviin asioihin tulee useammankin vuoden vähennys. Mutta tällä on myös symbolinen vaikutus: Nähdään, että asioita voi hoitaa paikallisemmin, vähäisemmin, niitä voidaan tehdä eri tavalla kuin ennen.

Pantzar toteaa aiempien kriisien aina myös opettaneen ihmisiä ja muuttaneen talouden rakenteita. 1860-luvun nälkävuodet synnyttivät meijeriteollisuuden, kun tajuttiin, ettei pelkän viljan varassa pärjätä. Toinen maailmansota tuotti muun muassa valtiojohtoisen elinkeinorakenteen ja finanssikriisi voimistuneen rahoitussääntelyn.

Mitä koronakriisi voi tuottaa?

– Luodaan uusia palomuureja, joilla yhteiskunta varautuu tällaisen uhan leviämisen estämiseen. Se tarkoittaa sirpaleisempaa maailmantaloutta, jossa on aikaisempaa pienempiä yksiköitä ja tuotantoketjut lyhyempiä. Omavaraisuus nousee arvoonsa symbolisellakin tasolla, mikä voi johtaa kotipuutarhojen, aurinkopaneeleiden ja vastaavien suosion kasvuun.

Kuluttajien käyttäytyminen talouskriisien aikana tuppaa noudattamaan tiettyä kaavaa, jonka viimeinen vaihe ovat radikaalit elämäntapamuutokset. Pantzar tosin toteaa, että näistä muutoksista myös herkimmin luovutaan kriisin jälkeen.

– Ovatko ihmiset valmiit maksamaan enemmän erilaisista varmuusvarastoista tai siitä, että tavaroita tuotetaan lähempänä? Miten maailmantalous kestää sen, jos halpatyövoiman käytön tuottama hyöty katkeaa, Pantzar pohtii.

Joka tapauksessa koronakriisi tuottaa myös taloudellisia voittajia. Ne alat hyötyvät, jotka tuottavat uusien olosuhteiden tarpeita tyydyttävää tavaraa tai palveluita.

– Voittajia ovat kaikki yritykset, jotka tekevät tietoliikenteen kanssa työtä. Suomessa voi tietenkin ajatella että tämä on 5G-verkkoa kehittävälle Nokialle aikamoinen jättipotti, Pantzar sanoo.

Heikki Patomäki.
Professori Heikki Patomäki uskoo, että koroa muuttaa EU:ta liittovaltion suuntaan.Yle

Heikki Patomäki: Talouden kaksoiskriisi murtaa koko järjestelmän

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki sanoo, että maailma ei ole vain koronaepidemian kourissa, vaan kohtaa yhtä aikaa yli kymmenen vuotta paisuneen pörssi- ja velkakuplan puhkeamisen.

– Tämä korona jo itsessään on ainutlaatuinen, mutta tämä yhdistelmä on isompi kuin mikään, mitä olemme aiemmin nähneet.

Makrotalouteen perehtynyt Patomäki katsoo, että yhdistelmä tuottaa syvän, monivuotisen kriisin, jonka vaikutukset ovat tuntuvia.

Ensinnäkin kriisi jättää jälkeensä tunnettuja laman jälkiä: Alentuneen kasvu-uran, pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamaa syrjäytymistä ja laajaa taloudellista epävarmuutta.

Poikkeusolot luovat vuosiksi tilaa aivan uudenlaisille talouspoliittisille ratkaisuille

Professori Heikki Patomäki

Tutkijaa ja entistä vasemmistoliiton aktiivia kiinnostavat erityisesti ne järjestelmämuutokset, joihin talouspoliittinen reagointi kriisiin voi Euroopassa johtaa.

– Käytännössä se tarkoittaa valtion ja Euroopan unionin roolin merkittävää lisääntymistä taloudellisessa sääntelyssä, investoinneissa ja rahoituksessa, Patomäki sanoo.

Keskuspankkien elvytystoimet ovat jo pitkään kannatelleet markkinoita painamalla lisää rahaa ja samalla paisuttaneet uusia rahoituskuplia. Tätä lääkettä tarjotaan tälläkin hetkellä lisää, mutta Patomäen mukaan tuhoisalla tavalla: reaalitaloudesta irtaantuneiden rahoitusmarkkinoiden kautta.

– Ne toimenpiteet mitä nyt on nähty ovat kuitenkin vasta alkua. Koko talouspoliittinen ajattelu tulee menemään uusiksi. Silloin kysymys on paljon siitä, että kuka pääsee tulkitsemaan, että mikä se seuraava oppi sitten on.

Patomäki katsoo, että kriisin vakavuus voi pakottaa EU:n muuttamaan perussopimusta niin, että keskuspankkirahoitusta voitaisiin osoittaa suoraan julkistalouden budjetteihin ja julkisiin investointeihin. Samalla unioni muuttuisi liittovaltion suuntaan, jotta yhteistä talouspolitiikkaa voidaan tehdä.

Niin sanotun helikopterirahan käytöstä teki tällä viikolla (siirryt toiseen palveluun) aloitteen professori Vesa Vihriälä.

Koronakriisin poikkeusolot luovat vuosiksi tilaa aivan uudenlaisille talouspoliittisille ratkaisuille, Patomäki katsoo. Mutta tilanteessa piilee professorin mukaan myös valtava riski ryhmäkuntaisuuden ja nationalistisen populismin noususta, joka voi hajottaa koko EU:n.

– Jos me ajaudumme polulle, joka tulee hajottamaan maailmaa, se voi pahimmassa tapauksessa voi ajaa maailman pisteeseen, missä tätä kriisiä saattaa seurata vielä pahempi kriisi eli sota.

Heidi Schauman, pääekonomisti, Swebank.
Pääekonomisti Heidi Schauman sanoo, että kaukomatkailu voi kadota. Matti Myller / Yle

Heidi Schauman: Varovaisuus kasvaa, kaukomatkailu voi kadota

Swedbankin pääekonomisti ei usko pysyviin järjestelmämuutoksiin koronakriisin seurauksena.

– Arvioni tässä vaiheessa on se, että kaikki ne muutokset mitä nyt nähdään ovat kuitenkin väliaikaisia.

Keskuspankkien toistakymmentä vuotta vahvistunut rooli taloudessa tosin vankistuu kriisitoimien vuoksi entisestään, Schauman sanoo.

– Se herättää myös paljon huolia. Onko keskuspankista tullut liian vahva ja onko aitoa toimivaa markkinaa tulevaisuudessa? Kuinka suuri osa markkinasta voi olla keskuspankin hallussa ja kuinka paljon keskuspankki voi omistaa?

Schauman painottaa monen muun tavoin, ettei virusepidemian laajuutta ja siten talouskriisin syvyyttä vielä osaa ennakoida kukaan. Silti sen erityispiirteet runtelevat jo nyt tiettyjä talouden sektoreita muita pahemmin ja pysyvämmin.

Onko keskuspankista tullut liian vahva? Onko aitoa toimivaa markkinaa tulevaisuudessa?

Pääekonomisti Heidi Schauman

– Voi olla että matkailu ei palaa samankaltaiseksi kuin aikaisemmin. Silloin on sellaisia työntekijäryhmiä, joiden pitää hakeutua ihan uudenlaisiin hommiin tämän jälkeen. Kaukomaan reissailu voi tietyllä tavalla kadota meidän yhteiskunnastamme. Se sopisi yhteen myös tämän ilmastoajattelun kanssa.

Myös yleisen varovaisuuden lisääntymisellä koronamaailmassa on pitkäaikaisia seurauksia taloudelle. Kulutuskysyntä voi vajota pitkäksi aikaa, jos epidemia kestää ja lomautukset muuttuvat laajaksi työttömyydeksi.

Samalla suomalaistyyppisen hyvinvointiyhteiskunnan arvostus luultavasti kasvaa, Schauman arvioi. Kriisin iskuja pehmentäviksi rakenteiksi pääekonomisti mainitsee hyvän työttömyysturvan ja suhteellisen joustavan lomautusjärjestelmän.

Koronakriisi tuottaa paljon häviäjiä, mutta myös joitakin voittajia ja se vahvistaa entisestään tiettyjä käyttäytymistrendejä, Schauman katsoo. Kotimaanmatkailu, alustatalous ja verkkokauppa saavat poikkeuksellisen mahdollisuuden näyttää ja nousta.

– Perinteinen teollisuus ei kyllä pysty tässä vaiheessa tekemään kauheasti innovaatioita, kun kukaan ei vain tilaa mitään ja kaikki vain odottavat ja katsovat. Juuri palvelupuolella on tilaa uudistuksille.

Kuvassa on taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi.
Professori Kaisa Kotakorpi pelkää, että osa etäkoululaista voi syrjäytyä.Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Kaisa Kotakorpi: Rajoitukset voivat eriarvoistaa pysyvästi

Talouspolitiikan arviointineuvostossakin istunut taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi korostaa koronatilanteen arvaamatonta luonnetta. Ennustuksia taloudesta on poikkeuksellisen vaikea tehdä, kun tilanne muuttuu lähes päivittäin.

Pitkäaikaisia vaikutuksia talouteen syntyy juuri epävarmuuden vuoksi.

– Vaikka rajoitustoimet voitaisiin poistaa, yrityksiin ja investointeihin vaikuttava epävarmuus jatkuu niin kauan, kun hoitokeino tai rokotus koronatautia vastaan löydetään.

Jos epidemia ja rajoitustoimet Suomessa jäävät lyhytaikaiseksi, eivätkä lomautukset muutu laajasti irtisanomisiksi, jäljet talouteen ja suomalaisten arkeen voivat jäädä myös suhteellisen pieniksi. Kulutustauon aikana patoutunut palveluiden ja tavaroiden kysyntä voisi aiheuttaa kriisin perään ostosbuumin, joka lieventäisi talouden vaurioita.

– Mutta jos muualla maailmassa tilanne jatkuu vaikeana pidempään, niin sehän tietysti heijastuu voimakkaasti meihin.

Kotakorpi on huolissaan käytössä olevien rajoitustoimien pidempiaikaisista, eriarvoistavista seurauksista, joilla niin ikään on yhteytensä talouteen. Erityisesti professori on pohtinut koulun ulkopuolella nyt opiskelevia lapsia.

On vaikea nähdä näin isoa shokkia mitenkään kovin positiivisena asiana tai mahdollisuutena

Professori Kaisa Kotakorpi

– Jos yksi ikäluokka jää vaikka puoleksi vuodeksi ilman lähiopetusta, niin se on joillekin lapsille haitallisempaa kuin toisille. Syrjäytymisellä voi olla pitkäaikaisia seurauksia ja jos emme yhteiskuntana eriarvoistumista hyväksy, sen hoitaminen maksaa myös rahaa.

Kotakorpikin toteaa, että koronakriisi tekee valtion ja julkisen sektorin merkittävän talousroolin nyt näkyväksi.

Kotakorven on sen sijaan vaikea nähdä kriisissä voittajia. Taantuma tai lama eivät hyödytä ketään. Rajoitustoimenpiteiden mahdollisesti inspiroima innovatiivisuus on sittenkin sivujuonne.

– On vaikea nähdä näin isoa shokkia mitenkään kovin positiivisena asiana tai mahdollisuutena. Totta kai pakon edessä on otettu esimerkiksi etäopetuksessa käyttöön jotain toimintatapoja, joista osa on osoittautunut hyödyllisiksi ja niitä saattaa jäädä pysyvästi käyttöön.

Kotakorpi toteaa, että koronashokki kohdistuu sattumavaraisesti eri toimialoihin. Lääke- ja suojavarusteteollisuuden tai verkkokaupan hyötyminen ei saa professoria ilakoimaan.

– On toimialoja, joilla sosiaalisen etäisyyden pitäminen on mahdotonta. Ihan elinkelpoisia yrityksiä voi mennä nurin.

Professori Pekka Räsänen pitää virusepidemian aiheuttamaa kriisiä oppituntina tuntemattomasta.YLE/Kalle Mäkelä

Pekka Räsänen: Valtioiden rooli saa kasvaa

Taloussosiologiaan erikoistunut professori Pekka Räsänen katsoo, että koronakriisin pitkäaikaisin seuraus on se oppitunti, jonka länsimaailma täysin uudenlaisesta, tartuntataudin aiheuttamasta talouskriisistä nyt saa.

– Tämä on täysin uudenlainen tilanne. Aiempien talouskriisien syyt on tunnettu paremmin ja niiden kulkua on voitu ennakoida. Varautuminen pieniinkin uhkiin lisääntyy ja ylivarovaistakin reagointia tullaan lähivuosina varmasti näkemään.

Räsänen katsoo, että akuutti talouskriisi on kuitenkin ohimenevä, eikä myllää talouden rakenteita. Valmiudet taantuman kohtaamiseen ovat paremmat kuin vaikkapa 90-luvulla tai 30-luvulla.

– Valtio pystyy ottamaan lainaa ja valtio pystyy tulemaan väliin eri tavalla. Me pystymme painamaan rahaa, eikä se ole sidoksissa mihinkään kultakantaan enää.

Varautuminen pieniinkin uhkiin lisääntyy ja ylivarovaistakin reagointia tullaan näkemään

Professori Pekka Räsänen

Räsänen pitää todennäköisenä, että voimakkaamman valtio-ohjauksen hyväksyttävyys kasvaa.

– En ole nähnyt bisneksenkään puolelta suurta kritiikkiä näille rajoitustoimenpiteille.

Ihmisten kulutustottumukset ja elintapa voivat kokea pysyvämpiäkin muutoksia.

– Tutkimusten mukaan 4–5 viikon jälkeen ihmiset alkavat pitää uusia olosuhteita normaalitilanteena.

Räsänen kuitenkin korostaa, että tämäkin kriisi kohtelee eri ihmisiä eri tavoin. Nuoret omaksuvat uudet toimintatavat herkemmin kuin vanhat, eivätkä lentämisen väheneminen tai etätöiden lisääntyminen kosketa suinkaan kaikkia väestöryhmiä.

Rajoitusten jälkeen voi koittaa kulutusbuumi, mutta siihen voivat osallistua vain ne, joiden taloutta kriisi ei ole kolhinut.

Sekä kotitalouksien että yritysten toimintaa koronakriisi voi myös tervehdyttää, Räsänen toteaa.

Turha kulutus ja matkustaminen vähenevät nyt pakon edessä ja yritykset joutuvat virittämään toimintaansa niin kilpailukykyiseksi kuin mahdollista. Alustatalouden yrityksillä on poikkeuksellinen etsikkoaika markkinoida tuotteitaan.

– Mutta tosiasia on, että olemme taantumassa. Nämä voittajatarinat jäävät sittenkin vähäisiksi.

Jutusta voi keskustella maanantaihin klo 23:een.

Lue lisäksi:

Valtiovarainministeriön kaksi näkymää Suomelle ulos koronasta: Syvempi kuoppa nostaisi maamme velkasuhteen lähes 100 prosenttiin

Analyysi: Voiko Suomen talous toipua koronasta nopeasti? Jos rajoitustoimet jatkuvat kuusi kuukautta, laskua maksetaan pitkään

Tulevaisuudentutkijat: Viranomaisten ja yritysten pitäisi varautua yllättäviin muutoksiin – koronakriisi tulee muuttamaan markkinavoimien ja valtion suhdetta

Korona teki mahdottomasta mahdollisen – musta joutsen voi tutkijan mukaan muuttaa tulevaisuuden suunnan pysyvästi

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus