Mitä koronaviruksesta tiedetään nyt? Asiantuntijat vastaavat

Uhkaavien infektiotautien tutkija, apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta ja infektioepidemiologian johtava asiantuntija Jussi Sane THL:stä vastaavat, mitä uudesta koronaviruksesta tiedetään tällä hetkellä.

koronavirus
Koronavirustestausta Kiinan Wuhanissa.
Kiinan Wuhanissa testattiin torstaina potilaita koronaviruksen varalta. Hector Retamal / AFP

Mitä viruksesta on saatu selville?

Sironen: Viruksesta tiedetään jo hyvin paljon. Sen rakenne ja genomi tunnetaan, ja ymmärretään paremmin, miksi SARS-CoV-2 on niin tehokas leviämään. Olemme oppineet myös paljon viruksen kyvystä aiheuttaa tautia ja siitä, miten immuunipuolustuksemme reagoi virukseen. Tiedämme myös, miten virus inaktivoidaan ja meillä on hyvä käsitys siitä, miten virusta voidaan torjua ja miten potilaita voidaan testata.

Sane: Viruksesta ja taudista opitaan koko ajan. Tiedonpalasia eri aihealueiden suhteen on tullut lisää. Isoja kysymyksiä on edelleen ilmassa kuten se, kuinka paljon oireettomia infektiota on, arviot vaihtelevat 20–80% välillä, ja miten merkittävä asia oireettomat ovat epidemian kannalta, miten relevantteja muut tartuntareitit kuin pisara- ja kosketustartunta ovat, mikä kuolleisuusosuus todellisuudessa on, mitkä ovat tärkeimmät vaikean taudin riskitekijät ja kuinka pitkään taudin sairastaneiden immuniteetti kestää.

Tutkijat testaavat koronavirusnäytteitä New Yorkissa.
Tutkijat testasivat koronavirusnäytteitä New Yorkissa 8. huhtikuuta.Misha Friedman / AFP

Miten todennäköistä on että virus muuntuu?

Sironen: Virus muuntuu, mutta toistaiseksi SARS-CoV-2 on ehkä hieman yllättäen muuntunut hitaasti. Virus on jo hyvin sopeutunut ihmiseen. On kuitenkin tärkeää seurata viruksen muuntumista, jotta mahdolliset muutokset viruksen ominaisuuksissa havaitaan nopeasti.

Sane: On 100 prosentin todennäköisyys, että virus muuntuu, mutta edelleenkään se ei tarkoita välttämättä mitään taudin vakavuuden suhteen.

Miten hyvin viruksen ominaisuudet tunnetaan? Onko virukseen mahdollista keksiä lääkettä?

Sironen: Tiedämme viruksen ominaisuuksista jo paljon ja tiedämme esimerkiksi, miksi se kiinnittyy ihmisen soluihin niin tehokkaasti. Tiedämme siis, mihin ominaisuuksiin pitää vaikuttaa, jotta virus ei pääse tarttumaan uusiin soluihin. Viruksen torjuntaan tullaan keksimään lääke, mutta uusien lääkkeiden teho ja turvallisuus täytyy huolellisesti varmistaa.

Sane: Viruksen ominaisuuksista opitaan koko ajan lisää, mutta perustutkimuksessa kestää aikansa. Kyllä koronavirukseen on mahdollista keksiä lääkkeitä ja kehitystyötä on eri puolilla jatkuvasti meneillään. Tavoitteena on kehittää uusia lääkkeitä, mutta myös testata jo olemassa olevien lääkkeiden tehoa koronavirukseen.

Millä lääkkeillä Suomessa ihmisiä hoidettaisiin, jos virus leviäisi laajemmin?

Sironen: Tällä hetkellä potilaat saavat oireiden mukaista hoitoa. Maailmalla tutkitaan kiivaasti joidenkin muihin infektioihin tai sairauksiin käytettyjen lääkkeiden tehoa koronavirusinfektioon, mutta yhtään lääkettä ei ole vielä hyväksytty Covid-19 taudin hoitoon.

Laakson koronaterveysasemalle ohjaava kyltti.
Helsingin Laakson terveysasema toimii tällä hetkellä koronaterveysasemana.Tiina Jutila / Yle

Miten tätä virusta pystytään hoitamaan?

Sironen: Oireita voidaan helpottaa monin tavoin ja vaikeimmissa tapauksissa voidaan jo kokeellisesti käyttää esimerkiksi hydroksiklorokiiniä.

Mikä on taudin itämisaika verrattuna kausi-influenssaan?

Sironen: Taudin itämisaika on keskimäärin neljä-viisi päivää, mutta vaihteluväli on suuri, eli 1–12 päivää. Itämisaika on pidempi kuin kausi-influenssassa.

Sane: Taudin itämisaika on keskimäärin noin 5 päivää, vaihteluvälinä 2–14 päivää. Yhden tutkimuksen mukaan valtaosa (98%) sairastuu 11,5 päivän sisällä, eli pyöristäen noin 12 päivää.

Mitä tiedetään tarttuvuudesta tällä hetkellä, leviääkö tauti oireettomien tartunnansaajien välityksellä vai ei?

Sironen: Tauti leviää tehokkaimmin oireisesta henkilöstä toiseen, mutta uudemmat tutkimustulokset ovat osoittaneet, että virus voi jossain määrin tarttua myös hyvin lieväoireiselta tai oireettomalta henkilöltä.

Sane: Nykytiedon mukaan sairastunut on tartuttavimmillaan oireisen taudin alkuvaiheessa. Tartunnan saanut henkilö voi kuitenkin levittää virusta eteenpäin jo 1–2 vuorokautta ennen oireiden alkamista. WHO:n mukaan nykytiedolla valtaosan tartunnoista aiheuttavat oireiset henkilöt.

Terveyspalveluyritys Mehiläisen koronaviruksen drive-in-testausasema Espoossa.
Koronaviruksen drive-in-testausasema Espoossa 18. maaliskuuta.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Uuden koronaviruksen uusiutumis- tai leviämisluku eli R0-luku oli aluksi vähän päälle kaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi sairastunut tartuttaa keskimäärin runsaat kaksi muuta. Onko leviämisluku säilynyt ennallaan vai muuttunut?

Sironen: Virus leviää tällä hetkellä eri maissa hyvin eri tavoin riippuen epidemian vaiheesta ja käytetyistä rajoitustoimista. Lisäksi eri mailla on erilaiset mahdollisuudet ja strategiat testaamiseen, joten yksi yhteinen leviämisluku ei kuvaa tilannetta hyvin. Tällä hetkellä esimerkiksi arvioidaan, että Suomen leviämisluku R0 olisi laskenut alle kahden.

Sane: Viruksen R0-luvusta eli tästä tartuttavuusluvusta on useita eri arvioita ja pitää huomioida, että ne liittyvät vahvasti kontekstiin. Tuoreen katsauksen mukaan mediaani on noin 2,7. Kun ihmiset vähentävät kontakteja ja näitä eri toimia otetaan käyttöön, niin sillä pyritään nimenomaan laskemaan tätä lukua niin, että epidemian huippua voidaan tasata.

Kausi-influenssan R0 on keskimäärin pienempi, mutta siinäkin on vaihtelua.

Kuka sairastuu todennäköisimmin vakavasti virukseen?

Sironen: Vakavan taudin riski on suurin iäkkäillä ja henkilöillä, joilla on perussairaus, joka heikentää keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä. Muita tunnistettuja tekijöitä, jotka voivat altistaa vakavalle taudille ovat päivittäinen tupakointi ja sairaalloinen ylipaino. Nyt onkin hyvä aika panostaa hyvinvointiin ja terveellisiin elämäntapoihin.

Sane: Infektioon voivat sairastua monenikäiset, mutta on sitten eri asia keille tulee todennäköisemmin vakava tauti. Valtaosa tartunnan saaneista sairastuu lievästi ja osa saa varmasti oireettoman infektion. On selvää, että näitä edeltä mainittuja tapauksia on paljon enemmän kuin on raportoitu. Vakavan taudin riskiä lisäävät ikä ja monet perussairaudet.

Myös nuoret ja terveet voivat toki sairastua vakavasti, mutta tämä on keskimäärin harvinaista. On hyvä huomioida, että mitä enemmän tartuntoja esiintyy, sitä todennäköisemmin myös pienet riskit realisoituvat. Esimerkiksi lapsilla ja nuorilla vakavat tapaukset ovat olleet erittäin harvinaisia, vaikka poikkeuksia toki tulee esille ja niistä usein kirjoitetaan mediassa, mikä voi antaa harhaanjohtavan kuvan yleisyydestä.

Kuinka suuri osa sairastuneista toipuu taudista ja missä ajassa?

Sironen: Suurin osa toipuu taudista noin 2–3 viikossa. Vakavammissa tapauksissa toipuminen kestää huomattavasti pidempään.

Sane: Valtaosa sairastuneista toipuu taudista. Aika liittyy taudin vakavuuteen.

Voiko koronavirukseen sairastua uudestaan tartunnan jälkeen?

Sironen: Potilaille syntyy immuunivaste, ja niin kauan kuin se säilyy, henkilö ei sairastu uudestaan. Immuunivasteen kesto selviää vasta ajan kanssa, kun päästään seuraamaan potilaita ja vasta-aineiden säilymistä.

Sane: Nykyisen ymmärryksen mukaan tämä on hyvin epätodennäköistä.

Mitä mielestäsi on olennaista nyt tällä hetkellä liittyen uuteen koronavirukseen?

Sironen: Olennaista on se, että lähikontaktien välttäminen on hyvin tehokas tapa estää tartunta ja nyt on tärkeää jaksaa noudattaa rajoitustoimia ja tehostettua hygieniaa, jotta sairaalat ja terveydenhuolto eivät kuormitu liikaa. Näin pärjätään siihen asti, että saadaan kehitettyä uusia testaustapoja, lääkkeitä taudin hoitoon ja lopulta rokote pysäyttämään tämä pandemia.

Mikä on kuolleisuus tällä hetkellä?

Sironen: Kuolleisuusprosenttia ei voi tällä hetkellä täsmällisesti arvioida, sillä emme tiedä todellista tartuntojen määrää. Kuolleisuuden arvioitiin alun perin olevan 2–3 prosenttia, mutta oikea luku on todennäköisesti huomattavasti matalampi. Tämä selviää, kunhan saadaan tarkempi tieto lieväoireisten ja oireettomien tartuntojen määrästä.

Sane: Eri maiden lukuja ei voi verrata, sillä testauskäytännöt ovat maissa hyvin erilaiset. On varsin todennäköistä, että kuolleisuus on alle 1 prosenttia ja tämä perustuu esimerkiksi mallinnustietoihin sekä tutkimuksiin, joissa tartuntojen määrää on pyritty selvittämään väestön satunnaisotannoilla.

Mitä uutta tiedämme työikäisten, lasten ja nuorten kuolleisuudesta?

Sironen: Kuolleisuus on edelleen suurinta iäkkäillä. Kun tapausmäärät kasvavat, nähdään valitettavasti myös muissa ikäryhmissä joitakin tapauksia.

Sane: Menehtyneiden tilastot eri maista ovat hyvin samanlaisia. Keski-ikä on usein yli 80 vuotta ja monilla menehtyneillä on ollut taustalla muita sairauksia, suurin osa menehtyneistä ollut miehiä.

Valtaosa tartunnan saaneista toipuu? Millaiset jälkitaudit ovat mahdollisia? Onko niitä ilmennyt? Mitä niistä tiedetään?

Sane: Jälkitaudeista ei ole vielä kertynyt tarpeeksi tutkimustietoa, mutta aihetta tutkitaan aktiivisesti.

Lue myös:

Kertooko paine rinnassa infektiosta ja miten tauti kurittaa sisäelimiä? Näin koronavirus voi vaikuttaa kehoosi

Koronavirus heitti kuoleman kasvoillemme – samaan aikaan moni läheinen ei ehkä pääse saattamaan kuolevaa rajan yli

Lue tästä kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus