1. yle.fi
  2. Uutiset

Koronakriisissä muhii iso riski Suomelle – Jos protektionismi lisääntyy, Euroopan pienet maat kärsivät eniten

Maailmanlaajuisesti jo yli 70 maata on asettanut koronakriisissä vientikieltoja.

protektionismi
rajavalvonta
Hollannin sotilaspoliisi valvoo liikennettä maan Saksan-rajalla. Vaikka EU-maiden rajoilla on tavaraliikennettä varten niin kutsut vihreät kaistat, elinkeinoelämän edustajien mukaan ongelmia on ollut myös tavaratoimituksissa. Niitä seurataan nyt kameroilla ja satelliiteilla.Vincent Jannink / EPA

Maailman maiden kääntymisestä sisäänpäin on nyt aiempaa huolestuttavampia merkkejä, arvioivat Ylen haastattelemat asiantuntijat.

Koronaviruksesta voi seurata ongelmia Suomen kaltaisille pienille talouksille, jos maailman ja erityisesti Euroopan maiden protektionismi – oman tuotannon suojaaminen kilpailulta – lisääntyy.

Protektionismi voi näkyä Suomessa esimerkiksi työttömyyden kasvuna. Pienenä vientimaana Suomi hyötyy maailmanmarkkinoiden avoimuudesta, kun se voi käydä kauppaa isompien maiden kanssa.

Taistelu koronaviruksen taltuttamiseksi on paljastanut eri maiden haavoittuvuuksia, ja monet haluavatkin ottaa tuotantoa tiukemmin omiin käsiin (siirryt toiseen palveluun). Suurilla on pieniä enemmän varaa siihen.

Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi televisiopuheessaan (siirryt toiseen palveluun) maanantaina, että maataloudesta, terveysalasta, teollisuudesta ja teknologiasta pitää tehdä "ranskalaisempaa".

Janica Yli-Karjula ja Markku Lehmus
Yksi koronaviruksen pahimpia seurauksia Suomen kannalta olisi, että maailman maat kääntyisivät sisäänpäin, sanovat sekä EK:n Janica Ylikarjula että Etlan Markku Lehmus.

Paineita oman elinkeinoelämän suojeluun oli jo ennen koronakriisiä, huomauttaa EK:n johtava EU-asiantuntija Janica Ylikarjula. Se johtui ennen kaikkea Kiinan aseman vahvistumisesta osin epäreiluinkin keinoin, mutta myös Yhdysvaltain reaktioista Kiinan vallan kasvuun.

Kriisin aikana EU:ssakin on nähty "dramaattisia toimenpiteitä".

– Jotkut maat ovat rajoittaneet tavaroiden vientiä ja pelisääntöjä on muutettu väliaikaisesti. Ihan oikeutetustikin esimerkiksi yrityksille maksetaan valtiontukia. Mutta iso kysymys on, mitä näille tapahtuu sitten kun kriisi on ohi, Ylikarjula sanoo.

– Taustalla on halu suojella omaa elinkeinoelämää jatkossakin, ja Suomelle ja muille pienille maille se on iso kysymys.

Suomi on riippuvainen "välituotteiden" eli osien, komponenttien ja puolivalmisteiden maailmanlaajuisista toimitusketjuista. Täällä ei ole edes mahdollista tuottaa valtaosaa tavaroista ja palveluista, joita kansa tarvitsee hyvinvointia varten.

– Vaikka osa tuotannosta saattaa palata Suomeen tai lähialueille, niin ei ole millään tavalla realismia, että toimitusketjuja palaisi suuressa mittakaavassa Suomeen. Kyllä Suomelle erikoistuminen on ihan keskeinen asia, Ylikarjula sanoo.

Tilastografiikka aloista, jotka tuovat eniten välituotteita ulkomailta.
Grafiikassa on esitetty ulkomaisen tuonnin osuus alan käyttämistä välituotteista.

Vientikieltoja jo yli 70 maassa

Irlanti on Suomen kanssa samassa veneessä, ja se onkin jo varoitellut muita EU-maita protektionismin vaaroista.

Elinkeinoelämän Brysselin-kattojärjestöstä Business Europesta löytyy ymmärrystä Irlannille. Business Europen itävaltalainen toimitusjohtaja Markus Beyrer kertoo olevansa erittäin huolissaan siitä, että lääkkeitä ja sairaalavälineitä pysäytetään nyt maiden rajoille.

– Yli 70 maata on asettanut vientikieltoja. Tämä tietysti pahentaa ongelmia, koska se rikkoo maailmanlaajuisia arvoketjuja, Beyrer sanoo.

Beyrer pelkää, että nyt toistetaan finanssikriisin virheitä. Monet tuolloin asetetut rajoitukset jäivät pysyviksi, samoin kuin monia terrori-iskujen jälkeen tehtyjä varotoimenpiteitä toteutetaan yhä Keski-Euroopan kaupungeissa. Kaduilla liikkuu selvästi aiempaa enemmän poliiseja ja virkavaltaa.

Katja Taipalus ja Markus Beyrer
Suomen Pankin Katja Taipaluksen mukaan pankit ovat nyt kriisinkestävämpiä kuin finanssikriisissä. Business Europen Markus Beyrerin mielestä EU-maiden pitää ottaa opiksi finanssikriisistä ja varmistaa, että varotoimenpiteet eivät jää pysyviksi.Suomen Pankki, Business Europe

Beyrer vertaa nykytilannetta jopa aikaan ennen toista maailmansotaa, jolloin maat sulkeutuivat itseensä ja syntyi voimakkaita jakolinjoja.

– Mistään hinnasta nyt ei saa toistaa 1930-luvulla tehtyjä virheitä.

Esimerkiksi Japani maksaa (siirryt toiseen palveluun) jo yrityksille tukia, jos nämä muuttavat tuotantoaan pois Kiinasta. Yhdysvallat suunnittelee samaa.

Kun kriisisistä päästään ja jälleenrakennuksen aika koittaa, Euroopan pitäisi Beyrerin mielestä pyrkiä maailman johtavaksi voimaksi markkinoiden puolustajana ja protektionismin vastaisena taistelijana.

– Ero vuonna 2008 alkaneeseen finanssikriisiin on se, että meillä ei ole enää toimivaa [teollisuusmaiden järjestöä] G20:tä eikä Yhdysvaltoja, joka ottaisi rakentavan roolin. EU on se, jonka pitää ottaa johtava rooli, Beyrer sanoo.

Tilastografiikka aloista, jotka ovat eniten riippuvaisia ulkomaista.
Luvut kuvaavat alojen riippuvuuden astetta.

Suomi on hyötynyt paljon globalisaatiosta ja EU:n sisämarkkinoiden kehityksestä, korostaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Markku Lehmus.

– Jos nyt aletaan laittaa jarruja globalisaatiolle ja EU:n sisämarkkinaprojektille, niin se tietää Suomelle hitaampaa talouskasvua, suurempia kustannuksia ja heikompaa tuottavuuskehitystä, Lehmus sanoo.

Lehmuksen mukaan yritykset pohtivat kahta asiaa, kun ne miettivät toimintojensa järjestämistä: toisaalta kustannusten minimoimista ja toisaalta kriisinkestävyyttä eli mahdollisia ongelmia tuotannossa.

– Tulevaisuudessa kriisinkestävyydelle annetaan suurempi paino, ja jotain tuotantoa tuodaan varmasti takaisin Suomeen, Lehmus sanoo.

Sitä kuinka paljon ja millä aikataululla tuotantoa siirretään, on mahdotonta vielä arvioida.

Yhteinen valuutta ja pankkijärjestelmä lisäävät keskinäisriippuvuutta

Koska EU:lla on yhteiset sisämarkkinat ja yhteinen valuutta, Business Europen Markus Beyrerin mielestä olisi järkevintä, että jäsenmaat eivät toimisi asiassa yksin vaan suunnittelisivat linjauksia yksissä tuumin. Esimerkiksi Saksan autotehtaat eivät saa varaosia, jos Italiassa karanteenit ovat yhä voimassa.

Myös EU-maiden pankit ovat kytkeytyneet toisiinsa. Pohjoismaissa pankkisektorilla on monia läheisiä kytköksiä, Nordea ja Danske Bank toimivat niin Suomessa, Ruotsissa kuin Tanskassakin.

Kiinteistövakuudellisen varainhankinnan osuus on iso Suomen Pankin rahoitusvakausosaston päällikön Katja Taipaluksen mukaan.

Suomenkin pankkien varainhankinnan kustannukset voivat siis kotimaan ohella riippua siitä, mitä tapahtuu esimerkiksi Tukholman tai Kööpenhaminan asuntomarkkinoilla. Jos asuntojen hinnat laskevat, kiinteistövakuudellisten lainojen riskit kasvavat.

– Asuntolainojahan on kaikilla pohjoimaisilla pankeilla suhteellisen paljon, ja pohjoismaisten pankkien varainhankinnasta kiinteistövakuudellisilla lainoilla on iso merkitys, Taipalus sanoo.

Tilastografiikka eri alojen tilausten romahtamisesta.
Harri Vähäkangas / Yle

Rahoitusmarkkinoilla suurimmat riskit piilevät Italiassa (siirryt toiseen palveluun), johon kohdistuu nyt shokkeja monelta taholta. Paitsi että koronavirus on aiheuttanut siellä suurta tuhoa, maassa on liki 400 000 turismista riippuvaista yritystä. Näiden rahoitus on pitkälti pankkilainoja.

Koronakriisi on ennen kaikkea reaalitalouden kriisi, joka näkyy pitkällä aikavälillä pankkien luottotappioina. Kun yritykset eivät enää pysty maksamaan lainojaan, luottotappiot kasvavat.

Paljonko esimerkiksi Italiassa on uusia hoitamattomia lainoja, sitä ei vielä tiedetä. Turismi on kärsinyt kaikista aloista eniten maailmalla.

– Luottotappiot kirjautuvat viiveellä. Ensimmäisiä lukuja saadaan kesän korvalla, Taipalus arvioi.

Koronakriisissä pahiten haavoittuneita aloja ovat matkailu, ravintola-ala, vähittäiskauppa, liikenne ja kiinteistöt. Niiltä voi tulla myös eniten luottotappioita.

Infokartta eri maiden pankkien saatavista Italiasta.

Italian tilannetta kannattaa seurata myös siksi, että isoilla EU-maiden pankeilla on siellä paljon saatavia. Siitä syystä EU-mailla on myös itsekkäitä syitä auttaa Italiaa selviämään kriisistä.

– Suurin merkitys Italian pankeista tulee markkinoiden yleisen luottamuksen ja toiminnan kautta. Jos [koronakriisillä] on siihen vaikutuksia, niin sitten voi tulla laajempiakin seurauksia, Taipalus sanoo.

Lue lisää:

Tehdäänkö teollisuuspolitiikkaa tulevaisuudessa markkinavoimin vai valtiojohtoisemmin? EU alkaa selvittää kilpailusääntöjen uudistusta

VM arvioi talouden supistuvan 5,5 prosenttia – rajoitukset kestänevät kolme kuukautta, sitten palautuminen on nopeaa

Lue seuraavaksi