1. yle.fi
  2. Uutiset

Eila Turkka, 83, ei käytä nettiä tai älypuhelinta – monille ikäihmisille perinteinen puhelin voi olla ainoa yhteys muihin korona-aikana

Vanhustyön keskusliitto arvioi, että tulevaisuudessa vanhusten digitaitoihin on kiinnitettävä enemmän huomiota.

vanhukset
Eila Turkka asuntonsa parvekkeella Kuopiossa
Kuopiolainen Eila Turkka pitää yhteyttä lapsiinsa ja sisaruksiin puhelimella. 83-vuotiaalta Turkalta menot ovat loppuneet poikkeusjan vuoksi.Sami Takkinen / Yle

Puhelimen merkitys vanhuksille on korostunut entisestään poikkeusaikana. Puhelin on monelle yksinelävälle ikäihmiselle nyt ainoa keino saada sosiaalista kontaktia muihin ihmisiin.

Kuopiolainen Eila Turkka on yksi ikäihmisistä, joka ei käytä älypuhelinta tai nettiä vaan käytössä on yksinkertainen puhelin. 83-vuotias Turkka asuu tukitalossa. Kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa ei juuri ole, koska kaikki toiminta on loppunut. Aiemmin ihmisiä näki muun muassa talon pihalla, kerhoissa ja seurakunnan toiminnassa. Turkka pääsee itse liikkumaan ja käy joka päivä ulkoilemassa.

– Tuntuu oudolta, kun ei näe ihmisiä. Puhun puhelimessa ja luen paljon.

Eila Turkan ja hänen ikätovereidensa netittömyydessä ei ole mitään erikoista, sillä ainoastaan 23 prosenttia 75–89-vuotiaista käyttää nettiä (siirryt toiseen palveluun) aktiivisesti. Videopuhelut läheisille ovat mahdollisia vain vähemmistölle vanhuksia. Kyseisessä ikäryhmässä on lähes puoli miljoonaa ihmistä, heistä vain 15 prosentilla on älypuhelin.

Tilastot eivät kerro tilanteesta koko totuutta. Joku vanhus voi omistaa älypuhelimen, muttei osaa käyttää sitä. Toisella saattaa olla nettiyhteys, muttei osaa hyödyntää sitä.

Puhelimesta on tullut tavallista tärkeämpi, sanoo myös Vanhustyön keskusliiton senioritoiminnan vastaava toiminnanohjaaja Anu Lintilä.

– Nyt sosiaalisuus on puhelimessa. Toisaalta kaikki eivät voi käyttää puhelinta huonon kuulon, muistisairauden tai puheongelmien vuoksi.

82-vuotias Lauri Puurunen kertoo myös olevansa puhelimen varassa. Lapinlahtelaisen eläkeläisen luona käy suojapukuihin pukeutuneutuneet kodinhoitajat aamuisin. Puurusen poika käy hoitamassa asioita, mutta lapsenlapsia Puurunen ei ole tavannut poikkeustilan aikaan.

– Arki ei ole muuttunut juurikaan, koska en pystynyt ulkoilemaan aikaisemminkaan juurikaan.

90-vuotias Aulikki Väisänen chattaa Facebookissa

Kuopiolaiset Marja-Liisa Ikonen ja Aulikki Väisänen kuuluvat vähemmistöön, joka käyttää nettiä ja älypuhelinta. 75-vuotias Ikonen on on puhunut videopuheluita läheistensä kanssa. Ikosen kanssa samassa talossa asuva 90-vuotias Väisänen puolestaan soittaa videopuheluita perheelleen ja ystävilleen.

– Facebookissa menee valtavasti aikaa, Väisänen naurahtaa.

Sekä Ylen haastattelemat vanhukset että vanhustyöntekijät ovat huolissaan heistä, jotka eivät pääse liikkumaan kotoaan eivätkä pysty pitämään yhteyttä läheisiin aktiivisesti. Eristäytyminen saattaa olla henkisesti kova paikka.

– Jos ei olisi puhelinta, syntyisi pahaa jälkeä, 83-vuotias Eila Turkka toteaa.

Vanhustyön keskusliiton senioritoiminnan vastaava toiminnanohjaaja Anu Lintilä kertoo, että poikkeusajan muutokset koskettavat erityisesti vanhuksia, jotka ovat olleet aktiivisia aiemmin. Heiltä menot ovat loppuneet tyystin. Osa vanhuksista on ollut kotiin sidottuja jo ennen eristystä.

Uhkana on, että passiiviset vanhukset passivoituvat entisestään ja liikuntakyky laskee.

– Osa vanhuksista ei liiku ulkona lainkaan.

Kymenlaaksossa vapaaehtoiset soittavat vanhuksille

Vanhustyön keskusliiton lisäksi useat kunnat ja sotekuntayhtymät soittavat ikäihmisille. Kymenlaaksossa kunnat ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsote käynnistivät viime viikolla vanhuksille suunnatun Mitä kuuluu -soittorinkipalvelun. Sen tavoitteena on tavoittaa kaikki yli 80-vuotiaat ihmiset, jotka eivät kuulu vielä hoidonpiiriin.

Yksi soittotyötä vapaaehtoisena tekevä on kouvolalainen Marjaana Finer. Hän on ehtinyt vajaan viikkon aikana soittaa noin 30 ihmiselle. Finerin mukaan tärkeintä puheluissa ikäihmisten mielestä on ollut seuranpito.

– Olemme puhuneet paljon heidän omasta arjestaan. Soittoihin on vastannut yli 90-vuotiaita, jotka tekevät metsätöitä tai pilkkovat puita ja hoitavat omakotitaloa, Finer kertoo.

Vapaaehtoinen Marjaana Finer tekee soittotyötä ikäihmisten Mitä kuuluu -soittopalvelussa.
Marjaana Finer soittaa vanhuksille ja kyselee kuulumisia. Lisäksi puheluissa annetaan tarvittaessa neuvoja ja ohjeita.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Finer kertoo, että ikäihmisien arki ei ole puhelujen perusteella juurikaan muuttunut.

– Moni katsoo telkkaria ja jumppaa aamuohjelman mukaan ja käy pienellä lenkillä. Isoin muutos on se tietysti, että ystäviä ei näe vielä ja shoppailemaan ei pääse.

Kuulumisten kyselemisen lisäksi, soittoringissä iäkkäille kuntalaisille annetaan neuvoja ja tarvittaessa järjestetään apua poikkeustila-arkeen.

– Olen antanut sosiaalityön puhelinnumeroita, joihin voi soittaa, jos heillä on yksinäinen olo.

Tämän lisäksi soittorinkiläiset voivat sopia Finerin kanssa itse uuden soittoajan seuraavalle viikolle, jolloin vapaaehtoinen jälleen soittaa.

Kaikkiaan soittopalvelu soittaa Kymenlaaksossa 6 500 ihmiselle.

Vanhustyön keskusliitto: Tulevaisuudessa panostettava enemmän digitaitoihin

Anu Lintilä Vanhustyön keskusliitosta arvioi, että poikkeustilasta tullaan vielä oppimaan paljon.

– Voidaan havahtua siihen, miten tärkeä teknologia on vanhuksille ja kuinka tärkeitä opastuskurssit ovat.

Useat kunnat ovat soittaneet vanhuksille ja kyselleet kuulumisia. Vanhustyön keskusliitto on myös ottanut kontaktia ikäihmisiin linjoja pitkin.

– Yllättävää on, miten toiveikkaita vanhukset ovat.

90-vuotiaan Aulikki Väisäsen kommentti tiivistää monen eristäytyneen vanhuksen ajatukset

– Kaksi sotaakin on selvitty, tästäkin kyllä selvitään!

Muokattu 17.4.2020 klo 9:17 Marja-Liisa Ikonen on puhunut videopuheluita läheistensä kanssa, ei muiden vanhusten asuintalon asukkaiden kanssa.

Lue lisää:

Moni omainen on säikähtänyt kasvosuojattomia kotihoitajia vanhusten luona – maskeja ei riitä kaikille käynneille, vaikka ohjeet niin vaatisivat

Yle selvitti: Jo kaksi kolmasosaa Suomen kaikista koronakuolemista hoivakodeissa – helsinkiläisessä palvelutalossa kahdeksan kuolemaa

Lue seuraavaksi