1. yle.fi
  2. Uutiset

Tilitoimistot näkevät jo nyt tulevan konkurssiaallon – kokenut yrityskouluttaja: "Vaikeinta on niillä, joiden yritykset menestyneet loistavasti"'

Tilitoimistot katsovat tulossa olevaa konkurssiaaltoa silmästä silmään auttaen pieniä asiakasyrityksiään tukihakemusten teossa.

Pienet yritykset
Nainen haravoi keväistä omakotitalon pihaa
Tilitoimistoyrittäjä Pirjo Pyörälä on auttanut vaikeuksissa olevia asiakasyrityksiään maksuaikojen hakemísessa ja tukihakemusten tekemisessä. Hän arvostelee tukijärjestelmää sekavaksi.Paulus Markkula / Yle

Pandemiamiakriisi tuli tilitoimistoille pahaan aikaan.

Pienissä tilitoimistoissa ollaan jaksamisen rajoilla, koska samaan aikaan koetetaan tehdä tilinpäätöksiä ja auttaa asiakkaita, jotka hallitsevat huonosti tukihakemusten ja maksujärjestelyjen paperiviidakkoa.

Koronaviruskriisin selvittely on vienyt suomalaisten mikroyritysten kannalta aivan keskeisen tilitoimistoalan paineisuuden ihan uusiin lukemiin.

Oululaisen Pirjo Pyörälän tilitoimisto Tilipyörä työllistää omistajansa lisäksi yhden ihmisen. Molemmat ovat lujilla tilanteen kanssa. Osalla tutuista yrittäjäasiakkaista liikevaihto katosi saman tien jopa kokonaan.

– Ihan kuin olisi ajettu satasella päin seinää, sanoo Pyörälä.

Pienyrittäjät ovat tilitoimiston tuttuja

Useimpien tilitoimistoyrittäjien tavoin Pirjo Pyörälää painaa huoli asiakasyritystensä kohtalosta.

Niiden auki olevissa tilinpäätöksissä on käytävä läpi yritystoiminnan jatkamisen edellytykset ylipäätään. Lähes joka toisen asiakkaan tilinpäätökseen pitäisi nykyhetken valossa laittaa maininta, että edellytyksiä ei ole. Kyse on pienistä palvelualan yrityksistä, jotka elävät useimmiten kädestä suuhun.

Tavaksi on tullut antaa välillä myös henkistä tukea.

Tuli myös väliinputoamisia. Esimerkiksi kahden ihmisen kommandiittiyhtiö ei aluksi olisi saanut elyn avustusta, koska sillä ei ole työntekijöitä. Koska kyse ei ole yksinyrittäjistä, he eivät voi saada tukea myöskään kunnalta.

– Ainoa mahdollisuus siinä vaiheessa oli ilmoittautua työttömäksi ja hakea reilun 700 euron kuukausittaista työmarkkinatukea.

Sittemmin asiaa on elyssä korjattu ja kommandiittiyhtiön yrittäjät lasketaan mukaan työntekijämäärään.

Pyörälä harkitsee myös itse korona-alennuksen antamista niille, joilla on tiukempaa. Suomen Yrittäjien koronavirustiedotusta (siirryt toiseen palveluun) hän kiittelee hyvin toimivaksi.

Tuhansien yritysten konkurssi edessä ehkä jo kesällä

Tilitoimisto- ja ohjelmistojätti Accountorin toimitusjohtaja Niklas Sonkin pelkää, että jo kesäkuussa on edessä tuhansien yritysten konkurssi, sillä ne menettävät koronan takia maksuvalmiutensa.

Accountorin toimitusjohtaja Niklas Sonkin arvostelee tulorekisterin toteutustapaa voimakkaasti.
Noin joka neljäs Accountorin sähköisen asioinnin asiakasyritys on menettänyt vähintään 50 prosenttia liikevaihdostaan viimeisen kuukauden aikana, kertoo toimitusjohtaja Niklas Sonkin.Jussi Ratilainen

Lähes 10 000 Accountorin sähköisen asioinnin asiakkaan kevään 2019 ja kevään 2020 sähköisen kirjanpidon perusteella taloudellinen aktiivisuus romahti äkillisesti maaliskuun jälkipuoliskolla.

Suomen suurimman tilitoimiston toimitusjohtaja Sonkin uskoo merkittäviä sopeutustoimia vaadittavan vähintään joka neljännessä yrityksessä. Osa asiakkaista on jo mennyt konkurssiin, mutta toisaalta osalla liikevaihdot ovat kasvaneet.

– Asetelmat ovat hyvin polarisoituneet. Lähes kaikilla toimialoilla vähintään kolmannes yrityksistä oli kasvanut vähintään jonkun verran vuoden takaiseen verrattuna, sanoo Sonkin.

Rakennusala, kiinteistöhuolto ja jätehuolto voivat toistaiseksi hyvin, mutta kaikilla muilla toimialoilla joka neljäs yritys on menettänyt vähintään 50 prosenttia liikevaihdostaan viimeisen kuukauden aikana.

Kriisi koskettaa kaikkia toimialoja. Vain kuukaudessa 1–10 henkeä työllistävät yritykset ovat menettäneet kuukausilaskutuksestaan miljardi euroa. Kassakriisi uhkaa suurta osaa suomalaisista yrityksistä.

– Vain nopeilla ja oikein kohdennetuilla toimilla nämä yritykset voidaan pelastaa konkurssilta, sanoo Sonkin.

Taloushallintoliiton 16.–19.4. kirjanpitäjille tekemän kyselyn tulos on hyvin samansuuntainen. Sen mukaan lähes joka kolmas pk-yritys Suomessa on jo vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa ja joka viides pk-yritys on vaarassa ajautua konkurssiin koronakriisin takia. Kyselyyn vastasi yli tuhat kirjanpitäjää tilitoimistoissa ja taloushallinnon palvelukeskuksissa.

Köyhyyteen tottuneet pärjäävät parhaiten

Hymyilevä mies
Ekonomi Lassi Mäkinen on toiminut talousalalla yli puoli vuosisataa. Hän on nähnyt minkälaista jälkeä 1990-luvun lama Suomessa teki.Britt Langrev

Yritysten talous- ja veroasioita yli 50 vuotta hoitanut hämeenlinnalainen ekonomi ja taloushallintokouluttaja Lassi Mäkinen on omistanut eläkepäivänsä pienyritysten talousammattilaisten kouluttamiseen ja seurasi aitiopaikalta jos 1990-luvun lamaa.

Pandemia-avustusten tukiehtojen pitäisi hänen mielestään olla täsmällisiä. Harkinnanvaraisuutta ei saisi olla juuri lainkaan.

– Olen huolissani virkamiesten kyvyttömyydestä lukea yritysten kirjanpidosta saatavia raportteja. Kun nämä raportit jo sinälläänkin antavat epämääräistä ja harhaanjohtavaa tietoa, osaamattomien ihmisten kädessä niitä luetaan kuin ”piru raamattua”.

Hänen mielestään hallitus on toiminut koronaviruspandemian aiheuttamien monimutkaisten ja monitahoisten ongelmien kanssa hyvin.

– Olen iloinen, että suomalaiset naiset näyttävät maailmalle, miten naiset voivat pärjätä vaikeissa olosuhteissa, sanoo Mäkinen.

Uransa aikana Mäkinen on nähnyt, että suuri osa suomalaisista yrittäjistä elää jatkuvasti köyhyysrajan alapuolella, vaikka tekee töitä huomattavasti enemmän kuin palkansaajat keskimäärin.

Nyt eteen tulevista taloudellisista vaikeuksista selviytyvät Mäkisen mukaan parhaiten ihmiset, jotka ovat joskus elämänsä varrella joutuneet elämään vähällä.

Vaikeinta on Mäkisen kokemuksen mukaan niillä yrittäjillä, joiden yritykset ovat menestyneet loistavasti ja siksi he ovat voineet elää ylellisesti.

– On vaikea luopua esimerkiksi loistoasunnosta, huvilasta, ulkomaanmatkoista, mersusta ja veneestä, vaikka yrityksen talouden kannattelemiseen pitäisi saada rahaa jostakin.

Rahaa tarvittaisiin nimenomaan laskujen maksuun

– Kaikista tukitoimista huolimatta konkurssiaalto on tulossa syksyllä tai viimeistään ensi keväänä, sanoo raumalainen taloushallintokouluttaja Riikka Lehtinen.

Hän on aloittanut tilitoimistoalalla jo ennen 1990-luvun lamaa.

Enimmillään viisi henkeä työllistävien mikroyritysten tukihakemuskaavake on tehty paljon monimutkaisemmaksi ja vaikeammaksi täyttää kuin isompien yritysten vastaava paperi.

Kahden tonnin kertatuki, runsaan 700 euron työmarkkinatuki, kehittämisraha sekä lainalyhennysten ja erilaisten maksujen lykkäys ovat Lehtisen mukaan hienoja asioita.

Ne eivät kuitenkaan auta, jos koko bisnes menee alta. Kulujen lykkääminen ei ole aina hyvä asia.

Kun pandemiakriisi on ohi, yritysten tuloja on jäänyt saamatta, mutta menot ovat säilyneet.

– Siinä kohtaa pienet yritykset tulevat kaatumaan, vaikka niillä olisikin tuloja. Maksettavaksi lankeavat menot tekevät maksukuormasta siinä tilanteessa kaksin-kolminkertaisen, sanoo Lehtinen.

Jokaisen yrityksen kaatuminen vähentää verotuloja. Yrittäjän siirtyminen työttömyyskortistoon tekee yhteiskunnan tukipylväästä kertaheitolla pelkän menoerän.

– Pitäisi nähdä, että suora satsaus yrityksiin olisi yhteiskunnan kannalta olennaisen tärkeää pidemmällä tähtäimellä, sanoo Lehtinen.

Tilitoimistot toisivat kaivattua asiantuntemusta tukihakemusten käsittelyyn

Koronatukea myöntävät organisaatiot eli Business Finland, Finnvera, ely-keskukset, kunnat ja yrityspalveluyhtiöt ovat vaikeuksissa hakemusten runsauden vuoksi. Niillä ei ole riittävästi ammattitaitoisia ihmisiä purkamassa hakemusruuhkaa.

Tilitoimisto Pohjanmaan Laskennan toimitusjohtaja Heikki Hurtig arvioi, että tilitoimistot voisivat vahvalla taloushallintotaidolla auttaa näitä organisaatioita hakemusten esikäsittelyssä.

Yksi mahdollisuus voisi hänen mukaansa olla, että koronavirustilanteen yritystuki myönnettäisiinkin ensin lainana, joka voitaisiin myöhemmin muuttaa tueksi. Tällaisia "laina muuttuu tueksi" -tukimuotoja on jo ennestään.

Näin käsittelyaika lyhenisi, koska myöntämisvaiheessa voitaisiin höllentää kriteereitä. Tukea oikein käyttäneet saisivat lainan anteeksi ja se muuttuisi tueksi. Väärin perustein tukea saaneilta se perittäisiin takaisin.

Keventyvän hakubyrokratian ansiosta tuet saataisiin nykyistä nopeammin yritysten käyttöön. Tässäkin mallissa on riskinsä, mutta kansantalouden kannalta raha kohdentuisi Hurtigin mukaan paremmin oikeisiin paikkoihin.

– Tilitoimistossamme on myös pohdittu, että kannattaisiko turhien tukien jakaminen muutenkin hyvin pärjääville yrityksille estää vaikka parin vuoden osingonjakokiellolla.

Verkosta löytyy Suomen Yrittäjien tekemä tietopaketti koronavirustuista osoitteesta Yrittäjät.fi (siirryt toiseen palveluun)

Juttua on korjattu 27.4 kello 16.56: Jutussa kerrotaan, että esimerkiksi kahden ihmisen kommandiittiyhtiö ei aluksi olisi saanut elyn avustusta, koska sillä ei ole työntekijöitä. Koska kyse ei ole yksinyrittäjistä, he eivät voi saada tukea myöskään kunnalta. Päätöstä on kuitenkin elyssä myöhemmin muutettu, ja kommandiittiyhtiön yrittäjät lasketaan mukaan työntekijämäärään.

Voit keskustella aiheesta 27.4. kello 23:een saakka!

Lue seuraavaksi