Suuri osa synnyttäjistä ymmärtää rajoitusten tarpeen, vaikka isä tai tukihenkilö ei pääsekään mukaan vuodeosastolle

Huhtikuun alusta lähtien sairaanhoitopiirit ovat rajoittaneet puolison tai tukihenkilön mukanaoloa synnytyksissä ja vuodeosastolla.

koronavirus
Mies pitää kättään odottavan naisen paljaalla vatsalla.
Koronaviruksen takia synnyttäjien puolisot tai tukihenkilöt eivät saa osallistua keisarinleikkaukseen tai vierailla synnytyssairaaloiden vuodeosastoilla. Henrietta Hassinen / Yle

Koronakevät muutti monen odottajan suunnitelmat. Tukihenkilöä koskevat rajoitukset otettiin käyttöön huhtikuun alussa ensin HUSissa, sitten myös muissa synnytyssairaaloissa.

Tämä on herättänyt hätäännystä erityisesti ensisynnyttäjissä ja sektioon eli keisarileikkaukseen valmistautuvissa synnyttäjissä.

Sairaanhoitopiirit ovat paikanneet tilannetta lisäämällä tiedotusta synnytyksiin saapuville äideille ja yhtenäistämällä käytäntöjä. Rajausten tarkoitus on estää koronavirustartuntojen leviäminen äiteihin, lapsiin ja henkilökuntaan.

Aiemmin puoliso tai tukihenkilö on voinut osallistua sairaalassa synnytyksen kaikkiin vaiheisiin. Hän on myös voinut jäädä vastasyntyneen ja äidin kanssa vuodeosastolle kotiuttamiseen saakka. Koronan myötä tätä on jouduttu rajoittamaan.

–Ymmärrän täysin, että rajoituksia on pitänyt tehdä. Tässä ajatellaan kuitenkin kaikkien ihmisten terveyttä, sanoo TAYSissa pääsiäisen aikaan esikoisensa synnyttänyt Tiia Partanen.

Normaalisynnytyksessä saa puoliso tai tukihenkilö olla mukana

Uudet linjaukset rajoittavat puolisoiden ja tukihenkilöiden vierailuja vuodeosastolla ennen varsinaista synnytystä ja sen jälkeen.

Normaaliin alatiesynnytykseen tukihenkilö voi osallistua ja tutustua vastasyntyneeseen yhdessä äidin kanssa esimerkiksi sairaalan tarkkailuhuoneessa tai hoitohuoneessa noin parin tunnin ajan ennen kuin lapsi ja äiti siirtyvät synnyttäneiden vuodeosastolle.

Partanen myöntää, että ensisynnyttäjänä häntä mietitytti etenkin synnytyksen jälkeinen aika, kun puoliso ei päässytkään vuodeosastolle auttamaan vastasyntyneen kanssa.

– Mutta siihen olin tyytyväinen, että synnytykseen sai mies tulla mukaan. Se tuntui tärkeältä ja isolta jutulta.

Tukihenkilö ei pääse leikkaussaliin, mutta ensikosketus lapseen halutaan taata sairaalassa

Suomessa syntyy joka viikko noin 900 lasta. Heistä noin 150 syntyy keisarileikkauksella.

Keisarinleikkaukseen tuleville synnyttäjille rajoitukset ovat tuntuvammat. Isät ja puolisot eivät voi osallistua leikkaussalissa varsinaiseen synnytykseen. Tukihenkilöillä ei myöskään ole pääsyä sairaalan vuodeosastolle synnytyksen jälkeen.

Keisarinleikkauksen jälkeen äidin toipuminen kestää usein pidempään kuin alatiesynnytyksessä. Yleensä äidit ja vastasyntyneet kotiutetaan noin 2–3 päivän kuluttua synnytyksestä.

Kaisa Ratia synnytti pääsiäisen alla toisen lapsensa suunnitellussa sektiossa TAYSissa. Hän oli puolisoineen valmistautunut siihen, että puoliso saattaa hänet sairaalan ovelle ja hakee synnytyksen ja vuodeosastovaiheen jälkeen vauvan ja äidin sairaalan ovelta kotiin. Tieto siitä, että puolisolla on mahdollisuus nähdä lasta heräämössä, oli molemmille positiivinen yllätys.

– Minulle henkilökohtaisesti puolison leikkaussalissa mukanaoloa tärkeämpää oli, että saimme synnytyksen jälkeen olla tarkkailuhuoneessa rauhassa omalla pienellä porukalla, hän kertoo.

Erityisesti keisarileikkaukseen valmistautuvat tulevat äidit ovat kaivanneet tukihenkilöä mukaan synnytykseen ja toipumiseensa sekä vauvan tueksi vuodeosastolle.

Keisarileikkauksen yhteydessä toinen vanhempi käytännössä odottaa heräämössä tai synnytyssalissa. Hänellä on mahdollisuus myös viettää hetki tai tilanteesta riippuen pari tuntia lapsen ja äidin kanssa ennen kuin nämä siirtyvät vuodeosastolle.

Sairaanhoitopiireistä kerrotaan, että vauvan ihokosketus toisen vanhemman tai tukihenkilön kanssa pyritään järjestämään kaikille. Yhteisen hetken pituus riippuu kuitenkin esimerkiksi siitä, millaisia tiloja sairaalassa on käytettävissä ja kuinka paljon muita synnyttäjiä samaan aikaan on paikalla.

Ratian mukaan asennoitumisessa auttaa se, että hänellä on aiempaa kokemusta sektiosta.

– Nyt on poikkeusolot ja terveys edellä mennään. Näyttää siltä, että pääsemme vauvan kanssa kotiutumaan pian emmekä joudu olemaan pitkään erossa muusta perheestä.

ylihoitaja Katja Koskinen  Naistenklinikka
Mikko Ahmajärvi / Yle

Äidit ovat ymmärtäneet rajoituksia

Poikkeusoloissa synnyttäneistä äideistä suurin osa on suhtautunut tukihenkilöitten rajoituksiin ymmärtäen, kerrotaan sairaanhoitopiireistä.

– Suurin osa ymmärtää, ettei sairaalan henkilökuntakaan toivo tällaista rajausta. Se on pakon sanelemaa, ja sitä kautta pyritään turvaamaan vastasyntyneen, synnyttäneen äidin tukihenkilön ja meidän henkilökunnankin terveyttä, sanoo ylihoitaja Katja Koskinen Naistenklinikalta.

Monet tulevat synnyttäjät ovat kuitenkin kokeneet, että sairaanhoitopiireissä ei ole tarpeeksi tarkasteltu muita vaihtoehtoja. Vuodeosastolla yhteistä aikaa vauvan ja puolison kanssa kaipaa myös Partanen.

– Sairaaloissa tehdään varmaan se, mitä pystytään. Jos saisimme olla perhehuoneessa ja pysyisimme täällä , riski olisi ehkä pienempi. Mutta ymmärrän, ettei siihen riitä resursseja. Kyllä minulla on luotto siihen, että asiassa tehdään kaikki mitä resurssien suhteen pystytään.

Sairaalat perustelevat rajoituksia potilasturvallisuudella

Tukihenkilöiden läsnäolon rajoitusten tarkoituksena on yliopistosairaaloiden mukaan taata potilaiden turvallisuus.

Perusteiden mukaan koronavirus vaarantaisi synnyttäjien terveyden. Vaarana on myös, että erikoistuneen henkilökunnan sairastuminen ja jääminen pois töistä vaikuttaisi myös tulevien synnyttäjien potilasturvallisuuteen.

Varsinkin ensimmäistä lastaan odottaville synnytys on hyppy tuntemattomaan. Synnyttäville äideille on tarjolla tukea ja keskusteluapua. Myös synnytyksen jälkeistä tukea ja esimerkiksi kätilön kotikäyntejä on lisätty.

– Meillä on edelleen käytössä synnytyspelkovastaanotto, tosin etänä. Pyrimme tarjoamaan henkistä tukea myös täällä sairaalassa sekä synnytyksessä että synnytyksen jälkeen, sanoo Koskinen Naistenklinikalta.

Lue myös:

Synnytyspelkoiselle koronavirus on ylimääräinen stressitekijä – rovaniemeläisäiti: "Tuntuu epäoikeudenmukaiselta, kun on pakko mennä sairaalaan eikä tiedä mikä koronatilanne silloin on"

Synnytyspelkoiselle koronavirus on ylimääräinen stressitekijä – rovaniemeläisäiti: "Tuntuu epäoikeudenmukaiselta, kun on pakko mennä sairaalaan eikä tiedä mikä koronatilanne silloin on"

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus