Kalliita lentoja, koronapasseja, kuumemittausta: 6 asiaa, jotka korona ehkä mullistaa matkailussa – "Rajattoman maailman ajat taitavat olla ohi"

Korona voi vaikeuttaa ulkomaanmatkailua jopa vuoden tai kaksi. Matkustajien terveystarkastuksista saattaa tulla uusi normaali.

koronavirus
Hengityssuojaimiin pukeutunut perhe Suvarnabhumin lentoasemalla Thaimaassa.
Rungroj Yongrit / EPA

Korona voi hyydyttää ihmisten liikkumista vielä pitkään. Kunnes virus saadaan nujerrettua maapallolta joko rokotteella tai muutoin, epidemia voi aaltoilla ja aiheuttaa sulkuja eri puolilla maailmaa.

Milloin pääsemme taas matkustamaan maasta toiseen ja miten?

Nainen katsoo maisemaa pilvenpiirtäjän näköalatasanteella New Yorkissa.
Vanessa Carvalho / AOP

1. Rajattomaan matkailuun ei ehkä ole paluuta

Uuteen arkeen pääseminen vie aikaa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Hän on perehtynyt pandemioiden historiaan ja politiikkaan.

– Vanhaanhan ei ole paluuta. Rajattoman maailman ajat taitavat olla ohi, Aaltola ennustaa.

Hän perustelee synkkää visiotaan sillä, että lentoliikenteen tehokkaista verkostoista on tullut haavoittuvuus. Korona levisi käytännössä jokaiseen maahan lentämällä.

– Matkustamisen rajoittaminen tuotti kipuilua, joka johti taudin leviämiseen. Lentoreittejä säilytettiin viimeiseen asti. Nyt se näyttää paheelliselta, hän sanoo.

Pandemian hallitsemiseksi kaivattaisiin maiden välistä yhteistyötä. Sellaista ei toistaiseksi ole näköpiirissä. Eri maat ovat taklanneet virusta eri tavoin ja eri tahdissa.

– Säikähdys on ollut niin suuri, että ei luoteta matkustamiseen ilman esteitä. Vaikea kuvitella, että nopeasti entiseen tilanteeseen päästäisiin. Tuskin koskaan, Aaltola sanoo.

Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituuttia johtavan Antti Honkasen mielestä matkailu tuskin jatkuu entisellään tämänhetkisen koronaepidemian hiivuttua.

– Näyttää epätodennäköiseltä, että tämä loppuisi edes puolessa vuodessa ja kaikki palautuisi täysin ennalleen, Honkanen sanoo.

– Toivotaan, että tämä ei ole kuolinisku Schengenille [Euroopan vapaalle liikkuvuudelle].

Suojavaatteisiin pukeutuneet tarkastajat mittaavat matkustajien ruumiinlämpöä Saksan ja Puolan rajalla Goerlitz.
AOP

2. Euroopan sisäinen liikenne alkaa ensin, ulkoinen vasta sitten kun maihin luotetaan

Maiden rajat avataan todennäköisesti sisäisten rajoitusten löysentämisen jälkeen. Esimerkiksi komissio on on suositellut (siirryt toiseen palveluun) EU:n ulkorajojen avaamista viimeisessä vaiheessa.

Eurooppa voi aloittaa sisäistä liikennettään ensimmäisten joukossa syksymmällä, arvioi Upin Mika Aaltola. Euroopan ulkopuolelle päässee sen sijaan vasta myöhemmin.

– Sekin tapahtuu asteittain ja vain niihin maihin joihin luotetaan, hän sanoo.

Olennaiseksi nousevat maiden väliset suhteet. Luotetaanko, että toinen maa on hoitanut tautitilanteensa kunnolla?

Sekä Antti Honkanen että Mika Aaltola uskovat, että lentoreitit käynnistyvät ensin tuttujen maiden välillä.

Perinteisiin demokratioihin saatetaan luottaa enemmän kuin vaikkapa Kiinaan, Intiaan tai Indonesiaan, Aaltola sanoo.

– Lentoliikenne muuttuu saarekemaisemmaksi, hän ennakoi.

Luottamusta vaaditaan myös karanteeneista luopumiseen. Tällä hetkellä matkustaja voi joutua yhteensä kuukauden karanteeniin, jos uskaltautuu käymään ulkomailla.

Toiveissa on, että EU-maat kehittäisivät järjestelmän, jossa lähtömaa varmistaisi matkustajan terveydentilan siten, ettei häntä tarvitsisi eristää enää tulomaassa.

Koronakaranteenit ovat kuitenkin keinovalikoimassa niin kauan kuin ei kyetä kehittämään muuta: testausjärjestelmiä, lääkehoitoa tai rokotetta.

– Luulen, että rokotteen jälkeenkin ihmiskunta on aika varpaillaan pandemiauhkien kanssa, Aaltola sanoo.

Kävelijöitä ruuhkaisessa risteyksessä Japanin Tokiossa.
Kimimasa Mayama / EPA

3. Matkustajan arki muuttuu: kuumemittausta, jäljityssovelluksia, koronapasseja

Matkustajien terveystarkastuksista voi tulla rutiinia. Näin uskovat paitsi Aaltola ja Honkanen myös Suomen matkailualan liiton toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti.

Hän muistuttaa, että syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen lisättiin valtavasti turvatoimia, jotka jäivät pysyviksi. Niin voi tapahtua nytkin.

– Tämmöisiä pitää olla ainakin ensi vaiheessa, kun lähdetään rakentamaan ihmisten luottamusta matkustamista kohtaan, Mäki-Fränti sanoo.

Kuumetta tai muita oireita saatetaan testata ennen lennolle tai laivaan pääsyä. Vähintään niistä kysellään tai vaaditaan lääkärintodistusta. Ilman kasvosuojaa ja desinfiointeja ei liikennevälineeseen ole välttämättä asiaa.

On puhuttu koronapassista, joka todistaisi ihmisen olevan immuuni taudille.

– Immuniteetti saattaa olla lentolipun arvoinen, Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltola huomauttaa.

Matkustajaa voidaan myös velvoittaa lataamaan puhelimeensa sovellus, jolla seurataan hänen terveyttään tai kontaktejaan.

– Ihmisen jolla ei ole sitä dataa, voi olla vaikeampi päästä koneeseen, Aaltola visioi.

Teknologisia ratkaisuja pitäisi keksiä myös siksi, että valmius tautitilanteen tarkkailuun ja matkustusyhteyksien nopeaan katkaisemiseen pysyisi yllä jatkuvasti.

On mahdollista, että koronan varjolla matkustamista vaikeutetaan enemmänkin kuin on tarpeen. Vapaalla liikkuvuudella on myös vastustajansa.

Hengityssuojaimeen ja suojakäsineisiin pukeutunut mies matkustaa lentokoneessa.
AOP

4. Terveysriskit mietityttävät: täyteen pakattu lentokone voi pelottaa

Pelko on uudella tavalla läsnä korona-ajassa. Uskaltavatko ihmiset edes matkustaa entiseen malliin?

Ainakin alussa ihmiset harkitsevat asiaa enemmän, uskovat Aaltola, Honkanen ja Mäki-Fränti. Varsinkin he, joilla on perussairauksia, saattavat karttaa lentokoneita ja -kenttiä.

Vielä ei tiedetä, paljonko terveysriskit alkavat painaa matkailussa: vältetäänkö suurkaupunkeja, suositaanko luontokohteita ja vaihdetaanko joukkoliikennevälineitä omaan autoon.

Myös muukalaiskammo voi nostaa päätään. Jokainen vieruskaveri tai rajanylittäjä on mahdollinen uhka.

Mika Aaltolan mukaan edessä voi olla luokittelua: kuka on kriittinen matkustaja. Ovatko bisnessyyt, perhesyyt ja vapaa-ajan syyt yhtä arvokkaita silloin kun matkustamista joudutaan rajoittamaan?

– Se on vaikeaa. Esimerkiksi Etelä-Euroopan talouksille turistit on äärimmäisen tärkeitä, Aaltola sanoo.

Vaeltaja telttailee Ruotsin Lapissa.
AOP

5. Matkailusta voi tulla harvempien luksusta, halvat viikonloppumatkat jäävät historiaan

On todennäköistä, että matkustaminen kallistuu ainakin joksikin aikaa.

Lentoyhtiöiden rivien odotetaan harvenevan sitä mukaa, mitä pidempään liikenne on seisahduksissa.

Liikematkustamisen ennustetaan vähenevän muun muassa lisääntyvän etätyön vuoksi. Se vaikuttaisi koko alan ansaintamalliin. Kalliit bisnesliput ovat olleet lentoyhtiöille rahasampo, jolla on katettu halvemmat economy-luokan hinnat.

Mikään yritys tuskin haluaa lähettää työntekijöitään maailmalle niin kauan kuin pandemian ja sulkujen uhka on päällä.

Tämä kaikki johtaa siihen, että lentoreittejä ja -vuoroja saatetaan leikata.

– Jos on harvoja yhteyksiä, silloin niistä voi pyytää yhdeltä matkustajalta vähän enemmän, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin johtaja Antti Honkanen sanoo.

Ilmastosyyt lisäävät painetta karsia lentämistä. Kun yritysten, laitosten ja kotitalouksien tulot pienenevät, matkat ovat usein ensimmäisiä asioita joista säästetään.

Matkailualan liiton toimitusjohtajan Heli Mäki-Fräntin mukaan jo ennen koronaa näkyi, että matkan merkityksellisyys on yhä isompi arvo.

– Ehkä sellainen, että piipahdanpa viikonloppuna Hampurissa, on ollut jäämässä pois muutenkin, Mäki-Fränti sanoo.

Skeittari ohittaa aution uimarannan Australiassa.
Dave Hunt / EPA

6. Lähimatkailu lisääntyy, mutta oikeasti kukaan ei tiedä mitä on edessä

Kannattaako kesälomamatkat tänä vuonna unohtaa?

Heli Mäki-Fränti uskoo matkailun lähtevän liikkeelle tutuista kohteista: mökkireissuista, lähiseuduista, ehkä myös laivaliikenteestä. Hän on toiveikas, että Euroopassa päästäisiin reissaamaan loppukesästä.

Antti Honkanen ei luota siihen, että suomalaiset matkustaisivat tänä kesänä "kauheasti" minnekään. Hän ei odota isoa ryntäystä edes kotimaassa.

– Mutta rehellisesti sanottuna tällä hetkellä tekee mieli vastata kaikkeen: en tiedä.

Kukaan ei usko, että ihmisten kaukokaipuu katoaisi minnekään.

Ulkopoliittista instituuttia johtava Mika Aaltola ymmärtää, että huolettoman matkailun aikakauden päättyminen voi tuntua sokilta.

– En ehkä haaveilisi Tyynenmeren saarilomista kovinkaan nopeasti, hän sanoo.

Lue lisää:

Lentoliikenteen paluu normaaliksi voi viedä jopa pari vuotta – lentoyhtiöt laativat listoja ensiksi palautettavista reiteistä

Tutkimus: Sosiaalinen eristäytyminen saattaa olla tarpeen jopa 2022 saakka koronaviruspandemian vuoksi

Lentoliikenne jatkunut Suomeen koronasta huolimatta, mutta rajusti supistettuna – Finnair perui viimeisen kaukolennon ennen heinäkuuta

Korona muuttaa Lapin matkailua pysyvästi, kriisistä toipumisen ratkaisee joulusesonki – matkailukeisari Pertti Yliniemi: "Emme ole heittäneet kirvestä kaivoon"

Lisääntyvätkö levottomuudet, vaarantuuko demokratia, miten käy EU:n? Koronavirus muuttaa maailmaa ainakin 8 tavalla

Korona teki mahdottomasta mahdollisen – musta joutsen voi tutkijan mukaan muuttaa tulevaisuuden suunnan pysyvästi

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus