Paleletko työpaikalla? Jonotatko aina vessaan? Brittitietokirja todistaa, että naiset elävät miehille suunnitellussa maailmassa

Caroline Criado Perez osoittaa tutkimustiedon avulla, miten naiset ovat unohtuneet maailmaa rakennettaessa.

sukupuolten tasa-arvo
nainen läppärillä ja teemuki edessä
Toimistoissa lämpötila on usein säädetty miehelle sopivaksi. Siksi naisia usein palelee töissä.AOP

Tuntuuko älypuhelin liian suurelta käteesi? Hytisetkö kylmästä työpaikalla? Vietätkö esitysten väliajat vessajonossa?

Jos vastasit myöntävästi, olet mitä todennäköisimmin nainen. Et ehkä edes kiinnitä huomiota yllä mainittuihin seikkoihin, koska asiat nyt vain ovat niin. Niistä on tullut normi.

Tämän huomasi myös Britanniassa asuva feministi ja tietokirjailija Caroline Criado Perez. Hän ryhtyi toimeen ja kokosi valtavan määrän tutkimustietoa, joka osoittaa, miten maailma on muotoiltu miesten näköiseksi ja kokoiseksi.

– Mies on aina oletusarvo. Se on kiinnostavaa, vaikka noin puolet maapallon ihmisistä on naisia, huokaa Criado Perez puhelimessa.

Hiljattain suomennetun teoksen nimi on osuvasti Näkymättömät naiset. Kyse ei ole tunne- tai mielipideasiasta, sillä kirjassa esitetyt asiat perustuvat puhtaaseen faktaan. Criado Perez osoittaa lukemattomin esimerkein, miten maailma toimii ja millainen tieto meitä ohjaa.

Eikä kyse ole pelkästään sellaisista arkisista asioista kuin että toimistojen lämpötilat on yleensä asetettu miehen ruuminlämpötilalle sopiviksi.

Kyse on jopa hengenvaarallisista asioista.

Suomen kielelle hehkutusta

Kaikki sai alkunsa siitä, kun Caroline Criado Perez suivaantui itselleen. Hän huomasi näkevänsä mielessään aina miehen kuvan, kun puhui neutraaleista ammattinimikkeistä kuten tutkija, professori tai asiantuntija.

– Olin kauhuissani. Miten minä, feministi, voin ajatella noin?

Criado Perez ei tietenkään ole ainut, joka hairahtuu ajattelemaan niin. Asiaa on tutkittu vuosikymmenten ajan "piirrä tutkija" -testin avulla. Osallistujat piirtävät lähes poikkeuksetta miehen. Joitain vuosia sitten tosin iloittiin siitä, että peräti 28 prosenttia lapsista piirsi testissä naisen.

– Ehkä muutosta on ilmassa, naurahtaa Criado Perez.

Caroline Criado Perez
Caroline Criado Perez on kotimaassaan Isossa-Britanniassa tunnettu feministi. Hän on muun muassa saanut kampanjoinnillaan Jane Austenin kuvan kymmenen punnan seteliin.Rachel Louise Brown / WSOY

Useissa kielissä ajattelua ohjaa kielioppi, joka jakaa sanat sukuihin. Esimerkiksi saksassa kaikki substantiivit on luokiteltu maskuliineihin, feminiineihin tai neutreihin.

Criado Perez hehkuttaakin suomen kieltä.

– Teillä ei ole sellaisia rasitteita. Eikä edes sukupuolista jaottelua hän-pronominissa. Ei ihme, että maanne on ollut edelläkävijöitä tasa-arvossa.

Koronapandemiassa juuri naiset ovat tartuntavaarassa

Lontoossa asuva Caroline Criado Perez on ollut monien muiden tavoin tiukasti kotona koronavirusvaaran takia.

Pandemia on saanut hänet pohtimaan entistä enemmän naisten asemaa. Jälleen kerran naiset ovat suuressa vaarassa työskennellessään sairaaloissa koronapotilaita hoitaen. Suuri osa hoitohenkilökunnasta on naisia ja moni on saanut tartunnan työssään.

Criado Perezin korviin on kantautunut paljon valituksia, miten huonosti suunniteltuja hoitohenkilöstön suojavarusteet ovat.

Tai ne on toki suunniteltu hyvin, mutta miehen mitoille. Jossain vaiheessa ketjua on päässyt unohtumaan se tosiasia, että suuri osa hoitohenkilöstöstä on naisia.

– Minulle on kerrottu, miten suojamaskit eivät istu, miten kömpelöitä monet suojavaatteet ovat.

– Aina kun kriisi on päällä, sanotaan: nyt ei ole aikaa ajatella sukupuoliasioita. Näin käy joka kerta.

Criado Perezin mukaan nyt olisi ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että koronavirusta tutkittaessa otettaisiin huomioon sukupuolien erot eikä tehtäisi yleistyksiä.

– Valitettavasti lääketieteessäkin "keskiverto" viittaa yleensä mieheen. Vielä ei ole tarpeeksi otettu huomioon miesten ja naisten kehojen erilaisuutta. Esimerkiksi immuunijärjestelmissä on eroja.

Criado Perez uskoo, että jos lääketieteessä olisi aiemmin keskitytty enemmän sukupuolten eroihin, koronaviruksesta ja sen käyttäytymisestä tiedettäisiin enemmän.

Sairaanhoitaja ottaa  COVID-19 testiä
Hoitohenkilöstön suojavarusteet on usein suunniteltu miehen mitoille.Mahmoud Khaled / EPA

Juuri lääketieteen "miesnormi" herätti alun perin Criado Perezin kiinnostuksen kirjan tekemiseen.

Hän keräsi paljon tutkimusaineistoa, josta selvisi, miten lääkeaineiden testauksessa käytetään enemmän miehiä. Siitä johtuen löytyi myös paljon aineistoa, jossa havaittiin useiden lääkeaineiden sopimattomuus juuri naisille.

– Tällaiset asiat ovat vakavia. Niihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

Puheentunnistusohjelmat ymmärtävät paremmin miehiä

Suojavaatteiden suunnittelu on vain yksi suunnittelun kukkasista. On monia muitakin naisten henkeä uhkaavia asioita. Kuten autolla ajaminen.

Tutkimusten mukaan naisilla on 47 prosenttia korkeampi riski loukkaantua auto-onnettomuudessa. Tämä johtuu siitä, että autojen turvallisuutta on pääsääntöisesti testattu miesnukeilla. Vasta vuonna 2011 Yhdysvaltain autoteollisuus otti käyttöön naispuolisen nuken. Vieläkään autojen turvallisuustasot eivät ole samanlaisia miehille ja naisille, sillä usein naisnukke pääsee istumaan apukuskin paikalle miesnuken ollessa yhä ratin takana.

nainen ajaa autoa aurinkolasit päässä
Autoilu on naisille vaarallisempaa, koska turvakriteerit on usein tehty miesten mukaan.AOP

Myös puheentunnistamisohjelmat on enimmäkseen tehty miesäänien mukaan. Jos puheentunnistusohjelma kännykässä tai autossa ei ymmärrä sinua, se ei ehkä ole hengenvaarallista, mutta turhauttavaa. Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan esimerkiksi Google tunnistaa 70 prosenttia todennäköisemmin miehen kuin naisen puhetta.

Kyse ei ole siitä, että naiset puhuisivat epäselvemmin. Naisten artikulaatio on tutkimusten mukaan yleensä selkeämpää kuin miesten. Kyse on siitä, että tietokannat, joiden mukaan automatiikka "koulutetaan", ovat täynnä miesääniä.

– Huvittavinta tässä kaikessa on, että yhä vieläkin kuulee perusteluja, joiden mukaan naisten pitäisi tehdä asiat toisin – kuten esimerkiksi puhua eri tavoin. Eli naisten pitäisi muuttua miesten kaltaisiksi, huokaa Criado Perez.

Lukuisten havainnollistavien esimerkkien lisäksi kirja osoittaa, miten vääristävällä tavalla "toispuoliset" tietokannat vaikuttavat etenkin nykyaikana algoritmien muodossa.

– Algoritmien tiedonhaku mielletään yleensä neutraaliksi ja tasapuoliseksi, koska niitä pidetään robotteina. Tottahan se on, mutta ongelman muodostaa juuri se kaikki tutkimusaineisto, joka on kaikkea muuta kuin tasa-arvoista.

Mikä siellä vessassa kestää?

Monet Caroline Criado Perezin kirjaan kokoamista esimerkeistä ovat tuskallisen tuttuja. Kuten vessajonot. Kuinka usein elämänsä aikana naiset saavat kuulla äimistelyä "miten ihmeessä siellä vessassa kesti taas näin kauan?" Vastauksen sijaan monet naiset päättävät ryhtyä sääntelemään kahvin- tai vedenjuontiaan ennen esityksiä.

– Vessatilat on suunniteltu tasapuolisesti yhtä suuriksi miehille ja naisille. Siinä ei ole otettu huomioon, että naisten monimutkaisempi vaatetus hidastaa vessassa käyntiä, tai esimerkiksi kuukautisten aikana täytyy vaihtaa siteitä.

Arkisten yksityiskohtien lisäksi Criado Perez nostaa esiin useita yhteiskunnan rakenteellisia ongelmia. Kuten kotityöt, jotka yhä vieläkin ovat enimmäkseen naisten harteilla.

– Kootessani tutkimusaineistoja tulin päivä päivämmältä vihaisemmaksi. Miten maailma voi olla tällainen! Sitten käänsin energiani kirjoittamiseen ja haluun avata ihmisten silmiä.

Kirjassa on myös useita positiivisia esimerkkejä. Joissain kaupungeissa on huomioitu jo kaupunkisuunnittelussa sukupuolten väliset erot ja sillä on saatu aikaan hyviä tuloksia. Esimerkiksi Wienissä useita puistoja on jaettu pienempiin lokeroihin. Siten myös tytöt on saatu viihtymään niissä. Liian avoimissa tiloissa pojat ottavat helposti koko kentän haltuun ja tytöt vetäytyvät muualle.

Criado Perez on saanut hyvää palautetta myös mieslukijoilta. Kirja on herättänyt paljon keskustelua ja se on saanut Britanniassa useita palkintoja. Monet ovat havainneet kirjan myötä, ettei maailma ole läheskään niin tasa-arvoinen kuin luulemme.

– Muutos ei tule käden käänteessä, jos maailma on nähty vuosituhansien ajan miesten silmin. Meidän on vain jatkettava taistelua ja siinä tutkimus ja kova fakta ovat parhaat apuvälineet.

Lähteet: Caroline Criado Perez: Näkymättömät naiset (WSOY)

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus