Pääsykokeiden korvaus todistusvalinnalla on monen painajainen – opiskelija: "Miksi yliopistot eivät pystyisi järjestämään etäkokeita kuten AMK?"

Yliopistot pohtivat parhaillaan, miten järjestää valintakokeet korona-aikana. Hakijat pelkäävät kokeidensa peruuntuvan.

pääsykokeet
Opiskelija Janika Angelsola lähikuvassa lumisateessa.
"Suomen tulisi oikeusvaltiona tarjota kaikille tasavertaiset mahdollisuudet näyttää osaamisensa", sanoo Helsingin yliopistoon tähtäävä Janika Angelsola.Nella Nuora / Yle

Menneenä kiirastorstaina korkeakoulut ilmoittivat luopuvansa perinteisistä pääsykokeista koronaepidemian vuoksi.

Ammattikorkeakoulut järjestävät kokeensa etänä, yliopistojen tavat opiskelijavalintojen järjestämiseen ovat vielä selvittelyssä.

Lue lisää: Yliopistot peruvat koronan vuoksi perinteiset pääsykokeet – ammattikorkeakoulujen valintakoe järjestetään etäkokeena kesäkuun alussa

Päätökset pääsykokeista vaikuttavat tuhansien tulevaisuuteen.

Vaihtoehtoisina valintatapoina on tähän mennessä esitetty muun muassa digitaalisia valintakeinoja, avoimen yliopiston väylää ja todistusvalinnan laajentamista.

Viimeisin vaihtoehto olisi Helsingin yliopistoon tähtäävän Janika Angelsolan, 20, painajainen. Hän on yrittänyt ottaa yhteyttä päättäjiin. Vastaukset ovat tähän mennessä olleet ympäripyöreitä.

Tonnin valmennuskurssi psykologian valintakokeisiin valmistautumista varten on jo käynnissä, lukutunteja on kertynyt satoja sitten viime syksyn.

– Miksi yliopistot eivät pystyisi järjestämään digitaalisia kokeita kuten ammattikorkeat? Onhan etätenttejä tehty yliopistossa ennenkin, Angelsola sanoo.

Jos psykologian valintakokeet jostain syystä peruttaisiin kokonaan, hän uskoo jäävänsä ilman opiskelupaikkaa. Viime vuoden ylioppilaskirjoitusten arvosanat eivät mitenkään riittäisi todistusvalinnan läpäisyyn.

Opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Birgitta Vuorinen ei usko, että yliopistot päätyisivät pelkkään todistusvalintaan.

– Yliopistoihin haki tänä keväänä noin 23 000 sellaista hakijaa, jolla on jokin muu pohjakoulutus kuin yo-tutkinto tai kaksoistutkinto. Valintakoetta on pidetty tärkeänä myös siksi, että se tarjoaa vaihtoehtoisen väylän, hän kertoo.

"Koronan vaikutusten seurauksena ei ylimääräiselle välivuodelle olisi varaa."

Janika Angelsola

Vuorinen muistuttaa korkeakoulujen etsivän ratkaisuja hakijoiden parasta ajatellen. Hänen mukaansa ministeriö on keskustellut korkeakoulujen kanssa säännöllisesti epidemian vaikutuksista.

Opinahjot tiedottavat aloittain, kun päätöksiä syntyy. Laajamittaista ratkaisua ei siis ole luvassa hetkeen. On kuitenkin tiedossa, että pieniä valintakokeita voidaan toteuttaa "tarkoin varotoimenpitein" (siirryt toiseen palveluun). Yliopistot käyttävät asiassa tapauskohtaista harkintaa.

Opiskelija Janika Angelsola kävelee kerrostalon pihalla.
Angelsola on ollut yhteydessä päättäjiin. Hänen mukaansa saadut vastaukset ovat olleet ympäripyöreitä.Nella Nuora / Yle

Lunttaamista voitaisiin estää kaksivaiheisella kokeella

Niin kuin sanottu, sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin hakeutuu kymmeniä tuhansia opiskelijoita, joita ei voida valita todistusvalinnan perusteella.

–Jos tämän takia seuraisi välivuosi, olisi se varsinkin meille jo yhden tai muutaman välivuoden pitäneille katastrofi. En ole käynyt töissäkään kesän jälkeen, vain panostaakseni opiskeluun. Koronan vaikutusten seurauksena ei ylimääräiselle välivuodelle olisi varaa, Angelsola sanoo.

Aiemmin on sanottu, ettei yliopistoilla olisi järjestelmää, jolla kaikki pääsykokeet voitaisiin järjestää sähköisesti.

Nyt asiat ovatkin edenneet.

Unifin opetusvararehtorikokousten puheenjohtaja Petri Suomala kertoosähköisten kokeiden olevan ensisijainen keino järjestää opiskelijavalinta hakupainealoilla.

– Valintakokeita ei ole peruttu, vaan perinteisiä fyysisiä kokeita ei ole mahdollista tässä poikkeustilanteessa järjestää. Kaikilla hakukelpoisilla on oltava mahdollisuus tulla valituksi, mikä tarkoittaa, että todistusvalinnan kasvattaminen yksinomaisena keinona ei riitä, koska kaikilla hakijoilla ei ole ylioppilastodistusta.

Suomalan mukaan yliopistot ovat hyödyntäneet suunnittelutyössään ammattikorkeakouluissa jo käytössä olevaa toimintamallia.

Sähköiset etäkokeet voitaisiin yliopistoissa toteuttaa kaksivaiheisesti. Näin voitaisiin varmistaa myös se, ettei vilppiä harrastettaisi.

– Malli muodostuu esikarsintavaiheesta, jossa hakijajoukkoa rajataan erinäisten kriteerien perusteella niin pieneksi, että teknisesti valvottu etäkoe olisi mahdollista toteuttaa. Näin mahdollistuisi myös hakijoiden tasapuolinen valvonta

"Jos tämä maa ei anna meille mahdollisuutta näyttää taitojamme, haluammeko maksaa tänne tulevaisuudessa verojakaan?"

Janika Angelsola

Moni on ihmetellyt, miksi tieto perinteisten valintakokeiden perumisesta ja vaihtoehtoisista valintatavoista tuli vasta yhteishaun päättymisen jälkeen.

– Halusimme katsoa loppuun asti mahdollisuutta toteuttaa perinteiset valintakokeet, koska tulkitsimme, että se olisi ollut hakijoiden kannalta myös epävarmuuden minimointia. Se hetki, kun tämä vaihtoehto oli mahdollista poissulkea, osui yhteishaun päättymisen jälkeiselle ajalle. Tiedämme, ettei se ollut meille eikä hakijoille sitä, mitä oltaisiin toivottu.

Yliopistojen tulee tiedottaa päätöksistään viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Suomala arvioi, että yliopistojen suuret linjaukset menevät lähelle tuota määräaikaa.

"Haluan uskoa siihen, että Suomi takaa kaikille yhtäläiset oikeudet"

Janika Angelsolan mukaan tärkeintä on, että valintakokeet järjestetään. Tavalla ei ole väliä. Psykologian valintakokeen materiaalit olisi tarkoitus julkaista ensi viikon keskiviikkona.

Tietoa opiskelijavalinnan järjestämisestä tulisi tulla ennen sitä.

– Nyt julkiset rakennukset, kuten kirjastot, koulut ja urheilutilat ovat tyhjillään, miksei niitä voi käyttää? Niihin otettaisiin maksimissaan kymmenen ihmistä, valvojina voitaisiin käyttää lomautettuja opettajia tai siviilipalvelushenkilöitä. He olisivat tietenkin suojavarusteissa.

Olivat yliopistojen tekemät ratkaisut mitä tahansa, niillä on kauaskantoisia seurauksia. Angelsolan mukaan tilanne saattaa syödä myös nuorempien sukupolvien luottamusta yhteiskuntaan.

– Haluan uskoa siihen, että Suomi takaa kaikille yhtäläiset oikeudet. Jos näin ei tapahdu, se syö nuorten luottamusta yhteiskunnalliseen järjestelmään. Jos tämä maa ei anna meille mahdollisuutta näyttää taitojamme, haluammeko maksaa tänne tulevaisuudessa verojakaan?

Millä tavalla opiskelijavalinnat kannattaisi sinun mielestäsi järjestää? Aiheesta voi keskustella 19.4 klo 23 asti.

Lue lisää:

Pääsykokeisiin valmistautuva Iida Lampi, 19, suhtautuu luottavaisesti etäkokeisiin – Lukiolaisten liitto vetoaa: Ei pelkkää todistusvalintaa

"Koronavarma" pääsykoe – Itä-Suomen yliopisto valitsee opiskelijoita etäpääsykokeella

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus