Tulevaisuustutkijan selviytymisvinkit korona-ahdistukseen: Jutustele tulevasta ja ole optimisti

Tauti X -pohdinnat ovat tulevaisuusajattelun peruskauraa, mutta epidemia pääsi silti yllättämään kokeneen tutkijan.

tulevaisuudentutkimus
Tulevaisuustutkija Mikko Dufva
Epävarmuus kumpuaa osin siitä, että näkemyksemme eroavat toisistaan, Mikko Dufva sanoo. “Poikkeusaikana muiden huomioiminen on kuitenkin korostunut. Huomaamme, että olemme kriisin keskellä kukin erilaisissa tilanteissa."Mikko Dufva

Kun tulevaisuuden tutkijat katsovat kristallipalloonsa, välkkyy suurten visioiden seassa aina myös yllättävän taudin mahdollisuus. Vaikka epidemiaskenaario otetaan raporteissa rutiinilla huomioon, se ei koskaan täysin valmista siihen, mitä saattaa olla tulossa.

– Tauti X -pohdinnat ovat tulevaisuusajattelun peruskauraa. On kuitenkin aivan eri asia kirjoittaa tai lukea visioita kuin kokea tilanne oikeasti. Olen itsekin yllättynyt koronaepidemian vaikutusten suuruudesta ja nopeudesta, sanoo Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva.

Tamperelainen Dufva pohtii tulevia aikoja työkseen ja on ehtinyt elää tämänkin kevään mielessään jo hyvissä ajoin. Megatrendit 2020 -raporttia laatiessaan hänellä tai kollegoilla ei kuitenkaan ollut aavistustakaan koronaviruksesta.

Yllättävää on Dufvan mukaan ollut paitsi kriisin rajuus, myös reaktiot niin päättäjien kuin kanssaeläjien taholta. Suomalaiset ovat solahtaneet poikkeustilaan ihmeen sujuvasti, vaikka se ei kivutonta olekaan.

– Täällä ei olla paniikissa vaan pärjätään. Etätöihin ja -koulunkäyntiin on siirrytty todella nopeasti. Meiltä on löytynyt osaamista ja edellytyksiä ottaa rajoitukset vastaan ja pitää silti yhteiskunta pyörimässä.

Tämä kertoo Dufvan mielestä paitsi perusluottamuksesta toisiin ihmisiin myös pohjoismaisesta yhteiskunnasta. Kriisin keskellä ollaan palautumis- ja sopeutumiskykyisiä, kiitos turvaverkkojen – ja ilmeisen itsehillinnän, joka estää meitä nousemasta välittömästi toisiamme vastaan.

Arkinen keskustelu voi olla tulevaisuuden kartoittamista

Tulevaisuustutkijat seuraavat työkseen sekä pitempiaikaisia muutoksia että nousevia ilmiöitä. Yllätyksiä saattaa tulla, mutta jos niistä on onnistuttu visioimaan muutamakin, on osattu varautua edes hieman.

Samaa taktiikkaa voi harjoittaa kotioloissakin. Toiset ihmiset erilaisine ajatuksineen ovat hyvä peili tulevaisuuspohdinnoille ja parhaimmillaan myös ase ahdistuksen torjuntaan.

– Usein auttaa kun kuulee miten toiset hahmottavat tulevaisuutta. Tulevaisuuksia on aina monia. Tällä hetkellä saatetaan nähdä uhkakuvia, mutta ne eivät ole ainoa mahdollisuus. Omilla nykyhetken toimillaan voi vaikuttaa tulevaisuuteen, Mikko Dufva sanoo.

Tulevaisuutta hahmottaakseen voi ottaa käyttöön myös esimerkiksi ammattilaisten raportteja (siirryt toiseen palveluun) tai seurata vaikka futuristeja sosiaalisessa mediassa.

Henkilökohtaiseksi selviytymiskeinokseen Mikko Dufva nimeää parantumattoman optimismin. Sitä tarvitaan, kun tienaa elantonsa pohtimalla mahdollisia uhkakuvia.

– Haluan uskoa, että onnistumme toimimaan paremman tulevaisuuden puolesta. Työni olisi raskasta, jos sellaiseen ei uskoisi.

Entä kun kaikki on taas hyvin?

Poikkeusoloissa haaveillaan tulevasta, mutta monelle on tärkeää pohtia myös kylmän realistisesti, mitä omalle arjelle ja yhteiskunnalle tapahtuu kun korona-aika järjestelyineen ja rajoituksineen on ohi.

Paluuta entiseen ei todennäköisesti ole tiedossa. Mikko Dufvan mukaan post-normaali aika, jossa yllätykset jatkuvat, on realismia koronan jälkeenkin. Asian valoisa puoli on se, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa.

– Jos asiat olisivat tiedossa, ne vain kulkisivat tiettyyn suuntaan ilman, että voisimme tehdä mitään.

Jos asiat olisivat tiedossa, ne vain kulkisivat tiettyyn suuntaan ilman, että voisimme tehdä mitään.

Mikko Dufva

Ihminen tarvitsee kuitenkin suuntaviivoja, ja epävarmuuden sietäminen voi olla hankalaa. Vaikka maailman nopeasta muuttumisesta on puhuttu pitkään, olemme todellisuudessa tottuneet tasaisempaan muutostahtiin.

– Jatkuvan kasvun aika on ollut yllättävän pitkä. Muutos saattaa pelottaa, jos se ei näytä muutokselta kohti parempaa. Meiltä ehkä puuttuu toivottavien tulevaisuuskuvien sanastoa ja kuvastoa. Millä tavoin toisenlainen tulevaisuus voisikin olla monin tavoin entistä parempi, Dufva pohtii.

Yhteiskunta hyötyy harmeistakin

Koronaepidemia on kiistatta kyykyttänyt suomalaisen yhteiskunnan. Vaikka tilanteesta ei voikaan varsinaisesti olla kiitollinen, tulee vuosi 2020 jättämään meille valtavan määrän tietoa ja käytännön oppia siitä, miten asiat voidaan tehdä eri tavoin kuin ennen.

– Ihmisten suhtautuminen tulevaisuuteen olisi toki voinut avautua jollakin mukavammallakin tavalla. Ehkä nyt on kuitenkin helpompi nähdä mahdollisena ne asiat ja tavat, jotka ennen tuomittiin mahdottomiksi.

On irvokasta sanoa, ettei kriisin kannata antaa mennä hukkaan, mutta ajatuksessa on vinha perä. Kannattaa käyttää hyväkseen tilaisuus muuttaa niitä asioita, jotka aiemmin eivät toimineet, Mikko Dufva sanoo.

– Ei palata vanhaan vaan opitaan tästä, miten saadaan kestävämpi ja paremmin voiva yhteiskunta. Uudistuminen on varmaankin tällä hetkellä sitä parasta varautumista.