1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. museot

Kuinka tuulipuku tuli Suomeen? Lähde tutkimusmatkalle Alvar Aallon suunnittelmaan ja juuri peruskorjattuun Keski-Suomen museoon

Yle Jyväskylä vie kierrokselle uudistettuun Keski-Suomen museoon, joka joutui sulkemaan ovensa koronaepidemian vuoksi heti avajaisten jälkeen.

Kuinka tuulipuku tuli Suomeen? Lähde tutkimusmatkalle Alvar Aallon suunnittelmaan ja juuri peruskorjattuun Keski-Suomen museoon
Kuinka tuulipuku tuli Suomeen? Lähde tutkimusmatkalle Alvar Aallon suunnittelmaan ja juuri peruskorjattuun Keski-Suomen museoon

Yle Jyväskylän opastetulla tutustumiskierroksella esitellään Keski-Suomen museon eli KeMun uuden perusnäyttelyn helmiä.

Museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius kuljettaa katsojaa rautakauden aarrekätköltä 1980-luvulle, jolloin koko kansan univormu, tuulipuku, tuli Jyväskylän kautta Suomeen.

1800-luvun savusaunassa tavataan kuppari Amanda Tenhunen työvälineineen: partaveitsineen ja lehmän sarvista tehtyine kuppaussarvineen. Tenhusen linttaan astutut kengät ja miehen karvahattu kertovat omaa tarinaansa kulutustavaroiden saannin vaikeudesta. Kun Keski-Suomesta puuttui kaupunki, kauppaa jouduttiin tekemään kaukana.

Yle Areenassa nähtävällä videolla kerrotaan, kuinka kaupunki lopulta perustetaan ja miten 183-vuotiaan Jyväskylän perustamisaikaisten talojen nimet vaikuttavat kaupungissa nykyään. Sekin paljastuu, mikä meni vikaan kaupungin ensimmäisessä vaakunassa.

Jyväskylän ensimmäinen auto vuonna 1906. Auton omisti kauppias Aleksei Mitro. Kuva: Valokuvaamo Päijänne, KEMU

Kaupungin perustaminen ei taannut mukavia elinoloja kaikille, ja köyhyyttä paettiin sanonnan mukaan “Summassa vaan, niinku karstuset Amerikkaan!“. Lausahduksessa on vinha perä. Keski-Suomesta erityisen innokkaasti leveämmän leivän perään lähdettiin juuri Karstulasta, kun vuosien 1882–1918 välillä siirtolaiseksi lähti paikkakunnalta lähes 4000 ihmistä.

Amerikasta myös palattiin takaisin kotiin. Petäjävetisen Liisa Jäniksen matka-arkku amerikkalaisine hattuineen ja päivänvarjoineen on nähtävillä vitriinissä kierroksella.

Paikallisista keksinnöistä KeMun kierroksella esitellään hammaslääkärin tuoli ja vuonna 1926 Jyväskylässä alkunsa saanut Fortuna-peli. Pelistä tuli aikanaan nopeasti suosittu ja sen mainetta kasvattivat sekä filmitähdet että kuninkaalliset. Jussilan leikkikalutehtaalla parhaimmillaan 50 naulapoikaa hakkasi nauloja pelin kuulasieppareihin.

1960-luvulle tultaessa keskisuomalaisuus otti vaikutteita elokuvista ja musiikista. Jyväskylässä paikalliset pop- ja rockyhtyeet nousivat suosioon. Keikkoja oli niin koulujen konvissa kuin tanssilavoilla.

Kun 1980-luvun nousukausi saapui Suomeen, asettui sen vastavoimaksi punk. Pihtipudas tuli tunnetuksi Ratsia-punkbändin kautta. KeMussa esillä olevat punkkarin kuteet omistaja lahjoitti museolle lähtiessään Israeliin kibbutsille.