Kuinka tuulipuku tuli Suomeen? Lähde tutkimusmatkalle Alvar Aallon suunnittelmaan ja juuri peruskorjattuun Keski-Suomen museoon

Yle Jyväskylä vie kierrokselle uudistettuun Keski-Suomen museoon, joka joutui sulkemaan ovensa koronaepidemian vuoksi heti avajaisten jälkeen.

museot
Kuinka tuulipuku tuli Suomeen? Lähde tutkimusmatkalle Alvar Aallon suunnittelmaan ja juuri peruskorjattuun Keski-Suomen museoon
Kuinka tuulipuku tuli Suomeen? Lähde tutkimusmatkalle Alvar Aallon suunnittelmaan ja juuri peruskorjattuun Keski-Suomen museoon

Yle Jyväskylän opastetulla tutustumiskierroksella esitellään Keski-Suomen museon eli KeMun uuden perusnäyttelyn helmiä.

Museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius kuljettaa katsojaa rautakauden aarrekätköltä 1980-luvulle, jolloin koko kansan univormu, tuulipuku, tuli Jyväskylän kautta Suomeen.

1800-luvun savusaunassa tavataan kuppari Amanda Tenhunen työvälineineen: partaveitsineen ja lehmän sarvista tehtyine kuppaussarvineen. Tenhusen linttaan astutut kengät ja miehen karvahattu kertovat omaa tarinaansa kulutustavaroiden saannin vaikeudesta. Kun Keski-Suomesta puuttui kaupunki, kauppaa jouduttiin tekemään kaukana.

Yle Areenassa nähtävällä videolla kerrotaan, kuinka kaupunki lopulta perustetaan ja miten 183-vuotiaan Jyväskylän perustamisaikaisten talojen nimet vaikuttavat kaupungissa nykyään. Sekin paljastuu, mikä meni vikaan kaupungin ensimmäisessä vaakunassa.

Jyväskylän ensimmäinen auto.
Jyväskylän ensimmäinen auto vuonna 1906. Auton omisti kauppias Aleksei Mitro. Valokuvaamo Päijänne, KEMU

Kaupungin perustaminen ei taannut mukavia elinoloja kaikille, ja köyhyyttä paettiin sanonnan mukaan “Summassa vaan, niinku karstuset Amerikkaan!“. Lausahduksessa on vinha perä. Keski-Suomesta erityisen innokkaasti leveämmän leivän perään lähdettiin juuri Karstulasta, kun vuosien 1882–1918 välillä siirtolaiseksi lähti paikkakunnalta lähes 4000 ihmistä.

Amerikasta myös palattiin takaisin kotiin. Petäjävetisen Liisa Jäniksen matka-arkku amerikkalaisine hattuineen ja päivänvarjoineen on nähtävillä vitriinissä kierroksella.

Paikallisista keksinnöistä KeMun kierroksella esitellään hammaslääkärin tuoli ja vuonna 1926 Jyväskylässä alkunsa saanut Fortuna-peli. Pelistä tuli aikanaan nopeasti suosittu ja sen mainetta kasvattivat sekä filmitähdet että kuninkaalliset. Jussilan leikkikalutehtaalla parhaimmillaan 50 naulapoikaa hakkasi nauloja pelin kuulasieppareihin.

1960-luvulle tultaessa keskisuomalaisuus otti vaikutteita elokuvista ja musiikista. Jyväskylässä paikalliset pop- ja rockyhtyeet nousivat suosioon. Keikkoja oli niin koulujen konvissa kuin tanssilavoilla.

Kun 1980-luvun nousukausi saapui Suomeen, asettui sen vastavoimaksi punk. Pihtipudas tuli tunnetuksi Ratsia-punkbändin kautta. KeMussa esillä olevat punkkarin kuteet omistaja lahjoitti museolle lähtiessään Israeliin kibbutsille.