Huhu koronan tahallisesta levittämisestä lähti käsistä pikkukaupungissa – virus ajoi meidät kyttäämään toisiamme niin, että presidenttikin huolestui

Moni koronaan sairastunut tuntee syyllisyyttä sairastumisestaan.

koronavirus
Ihmisiä Kontulan ostoskeskuksessa.
Kaupunkilaiset joutuvat nyt miettimään turvavälejä ulkoillessa. Arkistokuva.Eleni Paspatis / Yle

Korona teki vasta tuloaan Suomeen, kun eräs matkoilla ollut henkilö saapui ulkomailta kotiinsa suomalaiseen pikkukaupunkiin.

Karanteeniohjeistus oli tullut voimaan hänen matkansa aikana, ja hän pysyttelikin ohjeistuksen mukaan omissa oloissaan. Ulkona hän kuitenkin kävi, koska ohjeet sallivat ulkoilun, mutta huolehti turvaväleistä. Oireita hänellä ei vielä silloin ollut.

Sitten hän sairastui. Koska hänet oli nähty ulkoilemassa, huhumylly taudin tahallisesta levittämisestä oli valmis.

Tapausta on riepoteltu sen jälkeen muun muassa puskaradiotyyppisissä Facebook-ryhmissä. Henkilöä on uhkailtu sosiaalisessa mediassa jopa väkivallalla. Henkilön suojelemiseksi emme kerro hänen kotikaupunkiaan emmekä nimeään.

Vihapuhetta on kokenut moni muukin tartunnan saanut. Se puolestaan on omiaan lisäämään häpeän ja syyllisyyden tunteita. Kierre on valmis.

Syytöksiä ja painostusta

Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin liittyy usein syyllisyyttä ja häpeää. Esimerkiksi koronatartunnan ensimmäisten joukossa Kainuussa saanut kajaanilainen Eila Aavakare kertoo saaneensa miehensä kanssa negatiivista palautetta ja syytöksiä taudin levittämisestä.

Hän koki vahvasti, että Facebookissa pariskuntaa syytettiin tartuttajiksi. Lisäksi hän sai tutuista numeroista painostavaksi kokemiaan Whatsapp-viestejä, joissa haluttiin tietää, ketä pariskunta oli viime aikoina tavannut.

Lue lisää: Eila Aavakare sai miehensä kanssa koronan – sen jälkeen hän pettyi ihmisiin, koska koki olevansa vihattu ja myös tajusi, kuinka paljon hänestä välitetään

Ihminen istuu metrossa
Julkiset liikennevälineet ammottavat tyhjyyttään koronapandemian aikana. Arkistokuva.Eleni Paspatis / Yle

Presidentti Sauli Niinistö ilmaisi viime viikolla huolensa poikkeusolojen herättämistä ennakkoluuloista (siirryt toiseen palveluun). Hän nosti esiin sen, kuinka yli 70-vuotiaiden käyttäytyminen joutui suurennuslasin alle sen jälkeen, kun heitä haluttiin suojata erityisrajoituksilla.

Presidentti pani merkille saman ilmiön suhtautumisessa uusmaalaisiin mökkiläisiin. Hän muistutti, että vaikeuksien aikana on vähiten varaa ennakkoluuloihin.

Psykologin mukaan syyllistäminen voi nousta esiin kriisitilanteissa, koska ne aiheuttavat ihmisissä monenlaista huolta.

– Sitä purkautuu epäterveillä tavoilla. Syyllisten hakemisella, kärjistämisellä tai erilaisten ryhmien tai yksittäisten henkilöiden leimaamisella puretaan omaa ahdistusta tilanteeseen, kertoo psykologi ja Työterveyslaitoksen ohjelmapäällikkö Matti Joensuu.

Syyllisyyden tunteeseen liittyy usein epämääräistä häpeän tunnetta ja se voi tuntua jopa fyysisesti.

– Voimakas syyllisyys voi tuntua puristavana tunteena esimerkiksi rintakehässä tai jopa pahoinvointina. Syyllisyyden tunnetta ei ole aina helppo tunnistaa, koska se voi peittyä pelon ja huolen alle, kertoo työterveyspsykologi Tiina Koivisto Työterveyslaitokselta.

Miten päästä eroon syyllisyyden tunteesta?

Syyllisyyttä voi kokea esimerkiksi siitä, että sairastumisen takia myös läheiset ovat joutuneet karanteeniin ja kärsivät siitä. Tällöin läheiselle voi pahoitella tilannetta tai pyytää anteeksi.

– Syyllisyyden erittely voi keventää taakkaa. Voi miettiä, mikä omassa tunteessa on perusteltua ja mikä liioiteltua, Tiina Koivisto huomauttaa.

Myös myötätunto itseä kohtaan on tärkeää, jotta ei omalla puheellaan syyllistäisi itseään lisää: "Miten en huomannut toimia siinä tilanteessa toisin?" Tällainen puhe voi lisätä syyllisyyden taakkaa.

– Kannattaa miettiä, miten itse puhuisi jollekin hyvälle ystävälle, joka on vaikeuksissa. Samanlaista myötätuntoista puhetta itseä kohtaan tarvitaan, jotta syyllisyyden tunne voi helpottaa, Tiina Koivisto sanoo.

Työterveyspsykologin mukaan syyllisyys on yleisesti ottaen tärkeä ja normaali tunne, koska se saa ihmiset tarvittaessa toimimaan toisella tavalla. On siis tärkeää tunnistaa ja hyväksyä syyllisyyden tunne.

– Kun tunteen ensin hyväksyy, on sitä helpompi sen jälkeen käsitellä. On turhaa käyttää henkistä energiaa sen kieltämiseen, työterveyspsykologi Tiina Koivisto sanoo.

Koivisto neuvoo syyllisisistä ajatuksista kärsiviä löysäämään ja laskemaan omia tavoitteitaan.

– Tavoitteiden tulee olla tilanteeseen sopivia, jotta ne on mahdollista senhetkisillä voimavaroilla saavuttaa.

Muiden suhtautuminen huolettaa

Syyllisyyden tunteminen on hyvin yksilöllistä.

– Se vaihtelee sen mukaan, miten yleisestikin suhtautuu erilaisiin tilanteisiin. On mahdollista, että tulee syyllisyydentunne tai pelko siitä, että nyt voi aiheuttaa vaaraa muille, Työterveyslaitoksen ohjelmapäällikkö Matti Joensuu sanoo.

Sairastuneet joutuvat miettimään sitä, kuinka pitkään tauti voi tarttua ja milloin he esimerkiksi uskaltavat palata töihin. Samat ajatukset voivat jyllätä, olipa taustalla mikä sairaus tahansa.

– On pelkoa siitä, miten itse suoriutuu ja pärjää, ja miten muut ovat pärjänneet sinä aikana, kun on itse ollut poissa tai onko työ esimerkiksi muuttunut jotenkin.

Huolta voi koitua myös siitä, miten muut ihmiset, kuten työtoverit tai asiakkaat suhtautuvat taudin sairastaneeseen.

– Asiaa voi purkaa yhdessä työpaikalla ja käydä sitä läpi esimerkiksi esimiesten kanssa. Työpaikka voi ottaa kantaa siihen, miten huolehditaan siitä, että kaikkia kohdellaan asiallisesti ja oikean tiedon pohjalta, eikä huhujen perusteella.

Joensuu neuvoo myös ottamaan yhteyttä esimerkiksi työterveyshuoltoon, jos kaipaa keskusteluapua.

Jätä huhut omaan arvoonsa

Huhuihin ja epäasiallisiin kommentteihin Joensuulla on yksi neuvo: ne kannattaa jättää huomioimatta.

– Tietysti se voi olla vaikeaa, jos se on hyvin yksilöityä tai osuu johonkin ihmisryhmään, työpaikkaan tai henkilöihin hyvin voimakkaasti.

Jos vaino käy kovaksi, Joensuu neuvoo ottamaan yhteyttä poliisiin.

Moni julkisuuden henkilö on mediassa kertonut sairastumisestaan koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Tätä Matti Joensuu pitää hyvänä asiana.

– Se tietyllä tavalla normalisoi keskustelua ja ymmärrystä siitä, että tauti voi tulla kenelle tahansa.

Millaisia ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 17. huhtikuuta kello 23 asti.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus