Puolustusvoimien ex-komentaja Lindberg konsultoi yhdysvaltalaista Lockheed Martinia – kisaa paikasta korvata Suomen Hornetit

Lockheed Martin kisaa neljän muun hävittäjävalmistajan kanssa sopimuksesta, jolla Suomen on tarkoitus korvata nykyiset Hornet-hävittäjät.

puolustusvoimat
Kuvassa on Jarmo Lindberg.
Jarmo Lindberg osallistui Kultaranta-keskusteluihin viime kesänä.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg konsultoi yhdysvaltalaista Lockheed Martinia Suomen hävittäjähankkeessa. Puolustusministeriön HX-hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen kertoo STT:lle, että Lockheed Martin ilmoitti heille Lindbergin tehtävästä eilen.

Lockheed Martin kisaa neljän muun hävittäjävalmistajan kanssa sopimuksesta, jolla Suomen on tarkoitus korvata nykyiset Hornet-hävittäjät. Puolustusministeriö ylläpitää sivuillaan listaa yrityksistä ja konsulteista, joita valmistajat käyttävät Suomessa hankkeen valmisteluun ja tukeen. Tarkoituksena on lisätä hankkeen läpinäkyvyyttä.

Lindberg ei halunnut kommentoida omaa rooliaan tai tehtävänkuvaansa STT:lle.

– En ajatellut sitä itse millään lailla kommentoida. Eiköhän ole korrektia, että viralliset toimijat eli puolustusministeriö ja Lockheed Martin kommentoivat asiaa, Lindberg sanoi.

Lindbergin pesti Puolustusvoimien komentajana päättyi viime vuonna elokuun alussa. Tuolloin hän allekirjoitti puolustusministeriön kanssa karenssisopimuksen, jonka kuuden kuukauden rajoitusaikana hän ei voinut esimerkiksi voinut aloittaa aiempiin tehtäviinsä liittyvää elinkeinon- tai ammatinharjoittamista.

Lindberg konsultoi Lockheed Martinia Suomalainen kenraalikonsultointi -yrityksensä kautta. Yritys on ilmoitettu kaupparekisteriin tammikuussa.

Puolustusministeriö: Lindberg samassa asemassa kuin muutkin konsultit

Puolustusministeriön korkein virkamies, kansliapäällikkö Jukka Juusti kertoo, että puolustusministeriössä Lindbergin konsultointi nähdään samalla tavalla kuin muidenkin tarjoajien.

– Tietenkin Lindbergillä oli erilainen asema. Hän oli puolustusvoimien komentaja, johon liittyen hän on saanut varsin paljon kaikenlaista laajaa tietoa aikanaan. Mutta hän on ollut virkamies ja virkamiestä koskevat samanlaiset rajoitukset ja oikeudet kuin kaikkia muitakin, Juusti tähdentää.

Onko korkea-arvoinen konsultointi sitten hyvä vai huono asia?

– Siitä voidaan olla kahta mieltä. Joku on sitä mieltä, että se on hyvä asia, koska se auttaa tekemään sellaisen tarjouksen, joka soveltuu meille paremmin – ja joku toinen on sitten taas sitä mieltä, että siitä saadaan etua tietylle valmistajalle, kun saadaan tällaista tietoa.

– Jokaisella valmistajalla on tällä hetkellä joku puolustusjärjestelmää tunteva konsultti. Aika tasa-arvoisessa asemassa ne kaikki ovat, Juusti sanoo.

Lindberg koelensi aikoinaan nykyisen kilpailijansa valmistamia F18-koneita Yhdysvalloissa, kun niiden hankinta oli ajankohtainen. Juusti arvioi, että kilpailijan leiriin hyppääminen tuskin aiheuttaa närää, sillä kaikki huippulentäjät ovat lentäneet useilla konetyypeillä. Ja Lindbergin koelennoista on jo 30 vuotta.

Lindbergin karenssia Juusti arvioi sen sijaan kenties hieman lyhyeksi.

– Lindberg teki aikanaan vapaaehtoisesti karenssisopimuksen, jolloin tuli puolen vuoden karenssi. Puolustusministeriö esitti vähän pidempiäkin karensseja, vuotta-kahta, mutta lainsäädännössä päädyttiin puoleen vuoteen. Ja kun se on harkittu riittäväksi, niin tällä mennään.

Toinenkin Puolustusvoimien ex-komentaja mukana

Lockheed Martinin F-35A-hävittäjän lisäksi Ilmavoimien seuraavaksi hävittäjäksi ovat ehdolla BAE Systemsin yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, yhdysvaltalaisen Boeingin F/A-18 Super Hornet, ranskalaisen Dassault Aviationin Rafale sekä ruotsalaisen Saabin Gripen E.

Puolustusministeriön listauksesta selviää, että myös muilla hävittäjävalmistajilla on apunaan entisiä Puolustusvoimien ja puolustusministeriön edustajia.

Esimerkiksi Puolustusvoimien komentajana vuosina 2001–2009 toiminut Juhani Kaskeala konsultoi Boeingia ja Uudenmaan prikaatin entinen komentaja Karl Gustav Storgårds Saabia. Entinen puolustusministeri Jan-Erik Enestam on puolestaan BAE Systemsin käyttämän Cocomms-viestintätoimiston vanhempi neuvonantaja.

Puolustusministeriön Purasen mukaan kyse on lähinnä asiantuntijuuden jakamisesta, mistä on hyötyä myös ministeriölle.

– Sotilaat ovat pääosin firmojen tukena substanssityössä. He ymmärtävät meidän puolustusjärjestelmäämme ja tukevat valmistajia tarjouspyyntöjen laatimisessa. Se auttaa sinänsä meitäkin saamaan sellaisia vastauksia, jotka meitä tyydyttävät. Tavoitteenamme on saada kaikilta firmoilta paras mahdollinen suorituskyky meidän puolustusjärjestelmäämme, Puranen sanoo.

Puranen ei näe ongelmaa siinä, että vielä viime vuonna Puolustusvoimia komentanut Lindberg on mukana.

– Hänellä on Puolustusvoimien entisenä komentajana toki aivan valtavasti tietoa koko puolustusjärjestelmästä. Mutta meillähän on kuitenkin lähtökohtaisesti salassapitovelvollisuus, eivätkä he voi kertoa mitään salaisia tietoja kilpailijoille, koska silloin he syyllistyisivät rikokseen. Eikä tarjouspyyntöön vastaamiseen edes tarvita sellaista tietoa.

Puranen korostaa Lindbergin pitkää kokemusta hävittäjätoiminnasta. Entinen Ilmavoimien komentaja ja hävittäjälentäjä on ensimmäinen lentäjätaustainen upseeri, joka on noussut koko Puolustusvoimien johtoon yhtä tilapäispestiä lukuun ottamatta.

Koronapandemia viivyttää hävittäjäneuvotteluja

Tällä hetkellä koronaviruspandemia vaikuttaa myös Suomen hävittäjähankkeeseen. Puranen kertoo, että neuvotteluihin aiheutuu pandemian takia muutaman kuukauden viive.

– Lähtökohtaisesti neuvotteluja on käyty Suomessa turvaluokitustilassa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksella. Tämänhetkisten matkustusrajoitusten takia se ei ole mahdollista. Neuvottelujen julkisiin osiin on käytetty videoneuvotteluja, mutta on aika rajoitettua, mitä asioita niissä pystytään käsittelemään. Hanke kuitenkin etenee muilta osin ja töitä riittää, mutta neuvottelut ovat lähes kokonaan pysähdyksissä.

Valtioneuvoston on määrä tehdä hankintapäätös uusista monitoimihävittäjistä ensi vuonna. Hornetien seuraajat on suunniteltu otettavaksi käyttöön vaiheittain vuosina 2025–30.