Analyysi: Voiko Suomen talous toipua koronasta nopeasti? Jos rajoitustoimet jatkuvat kuusi kuukautta, laskua maksetaan pitkään

Toivo nopeasta elpymisestä elää, mutta ennusteiden desimaalipilkut ovat turhia niin kauan kuin kukaan ei tiedä koronarajoitusten kestoa, kirjoittaa Ylen Talous ja arki -toimituksen päällikkö Teijo Valtanen.

taloudelliset ennusteet
Kuvassa on ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.
Ylijohtaja Mikko Spolander esitteli valtiovarainministeriön talousennusteen, jonka mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna 5,5 prosenttia ja palaa kasvu-uralle ensi vuonna.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Koronakriisi ei ehkä syöksekään Suomen taloutta perikatoon.

Valtiovarainministeriön (VM) odotettu talousennuste lähivuosille on edelleen viritetty toiveikkaasti, vaikka paljon tuloja ja työpäiviä on jo menetetty koronaviruksen rajoitustoimien takia, ja tästä vuodesta tulee väkisin huono.

Jos rajoitusten aika kuitenkin jäisi lyhyeksi, paluu viime vuoden tapaiseen reilun prosentin talouskasvuun tapahtuisi valtion virallisen ennusteen mukaan jo ensi vuonna, eikä työttömyyskään riistäytyisi aivan mahdottomuuksiin.

Mutta onko nopean nousun näkymä realistinen? Valtiovarainministeriön vastaus tähän kysymykseen oli tänään jyrkkä ehkä.

Miten laskut aikanaan maksetaan?

Virkamiehet ovat tehneet ennusteensa faktojen pohjalta ja myöntävät reilusti epävarmuudet, jotka voivat vielä kaataa kylmää vettä niskaan. Senkin he myöntävät, että laskuissa eivät vielä ole kaikki tarvittavat elvytystoimet, joita on luvassa lisää jo toukokuussa.

Ministeriön näkemys on kuitenkin linjassa muiden viime päivinä skenaarioitaan julkaisseiden ennustajien kanssa. Ennusteena VM:n arvio on muita tärkeämpi, koska sen varassa hallitus tekee poliittisia päätöksiä, jotka koskevat tavalla tai toisella jokaista suomalaista.

Ennusteiden varassa mietitään nyt kuumeisesti, miten toimitaan sitten kun talous velkaantumisen jälkeen taas kurotaan tasapainoon. Keneen kohdistuvat leikkaukset ja millaisilla veroratkaisuilla laskut aikanaan maksetaan?

Suomen talous sukeltaa nyt kovaa, mutta voi edelleen nousta nopeastikin, jos talouden rajoitukset jäävät korkeintaan kolmen kuukauden mittaisiksi. Tämä on valtiovarainministeriön ennusteen "perusskenaario", joka pitää edelleen yllä toiveita nopeasta palautumisesta.

Perusskenaariota lienee lupa pitää vastuullisten virkamiesten parhaana arvauksena siitä, kuinka asiat menevät tämänhetkisen tiedon valossa. Se on heidän ennusteensa tällä hetkellä, vaikka esittelytilaisuudessa epävarmuus kuulsi puheista ja näkyi kasvoilta.

Tänään julkaistu ennuste on valmistunut jo 26. maaliskuuta hallituksen kehysriihen pohjaksi, mutta iso kuva koronan vaikutuksista maailmalla ei ole ylijohtaja Mikko Spolanderin mukaan sen jälkeen muuttunut ratkaisevasti.

– Silloin jo oletettiin että se (koronavirus) leviää koko maailmaan ja sen ulkopuolelle se ei toistaikseksi ole levinnyt, Spolander sanoi tiedotustilaisuudessa.

Toinenkin käyrä on V, mutta hirmuisen syvä

Valitettavasti vakavailmeiset valtiovarainministeriön virkamiehet joutuivat esittelemään myös vaihtoehtoisen skenaarion.

Siinä rajoitukset kestäisivät kuusi kuukautta ja talous romahtaisi jo tänä vuonna 12 prosenttia. Hirmuiset lukemat, melkein yhtä kamalat kuin Suomen Pankin budjettiriihen yhteydessä esittelemässä synkässä vaihtoehdossa ja pahemmat kuin Etlan eilen esittämä synkkä versio.

Sulkutoimien keston vaikutus VM:n ennusteeseen bkt:n muutokselle
Samuli Huttunen / Yle

Julkinen talous velkaantuisi niin raskaasti ja pitkäaikaisesti, että myös korot alkaisivat pelottaa. Nyt keskuspankit ovat luvanneet tarjota halpaa rahaa riittävästi, mutta virkamiehetkään eivät usko korkojen pysyvän ikuisesti näin matalalla.

Jos velkavetoisiin pelastuspaketteihin nyt turvautuva valtio myöhemmin saa myös raskaasti korkoja maksettavakseen, muutenkin kovista terveyhdyttämistoimista tulee vielä kovemmat. Myös työeläkejärjestelmän ylijäämät alkaisivat sulaa.

Silti myös vaihtoehtoinen synkkä skenaario on V-muotoinen. Talous alkaisi siinäkin tapauksessa kasvaa taas vuoden 2021 jälkeen.

Menetykset sitä ennen olisivat kuitenkin niin suuret, että laskua maksettaisiin pitkään. Silloin kysyttäisiin tosissaan, mitä käytännössä tarkoittaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) lupaama oikeudenmukainen taakan jako sukupolvien välillä.

Perusskenaarion ja vaihtoehtoisen skenaarion ero kertoo, kuinka kallista koronarajoitusten ylläpito on. Näkymät muuttuvat radikaalisti pelkästään sillä, että rajoitukset koronan torjumiseksi pitenisivät kolmesta kuuteen kuukauteen.

Kukaan ei oikeasti tiedä, kuinka kauan rajoituksia koronan takia tarvitaan, eikä väitäkään tietävänsä. Monissa maissa rajoituksia on jo alettu purkaa, mutta näkemykset etenemisestä kohti normaaliaikoja vaihtelevat maittain.

Monet rajoitusten vapauttamiset Euroopan maissa ovat myös kokeilevia; jos tilanne taas pahenisi, edessä voi olla uudelleen tiukempia rajoituksia.

Myös muiden maiden rajoitukset vaikuttavat Suomeen

Valtiovarainministeriön virkamiehet korostivat tänään uudella painokkuudella myös viennin merkitystä Suomen taloudelle. Tämä on tärkeä painotus.

Vaikka Suomen rajoitukset purettaisiin nopeasti, vientimaiden kysyntä voi jatkaa hyytymistään, jos ne eivät pääse irti omista koronarajoituksistaan tai joutuvat ottamaan niitä uudelleen käyttöön myöhemmin.

Tämä tekee Suomen talouden ennustamisen vielä hankalammaksi, lähes mahdottomaksi, niin kauan kuin koronakriisin kestosta maailmanlaajuisesti ei ole parempia arvioita. Eikä kukaan uskalla sanoa, onko jossain vaiheessa edessä pandemian toinen aalto.

Näissä olosuhteissa VM:n perusskenaarion mukainen ennuste talouden supistumisesta tänä vuonna 5,5 prosentilla tuntuu melkein valoisalta verrattuna siihen, mitä myös on kuviteltavissa. Ja desimaalipilkut talouden ennusteissa tuntuvat turhilta niin kauan kuin kukaan ei oikeasti tiedä mitä taloudessa tapahtuu koronakriisin takia.

Lue lisää:

Valtiovarainministeriön kaksi näkymää Suomelle ulos koronasta: Syvempi kuoppa nostaisi maamme velkasuhteen lähes 100 prosenttiin

Analyysi: Valtion piikki on auki koronakriisissä, mutta kuka maksaa laskun ja milloin? Joku muu, sitten joskus?

Hallitus julkisti tänään 8 tukipäätöstä, jotka koskevat kaikkia suomalaisia – Lue tästä, mitä ne tarkoittavat

Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.