Eurooppa-kirje: Pelko turrutti Pariisin ja sai suurkaupungin rauhoittumaan – EU:lle korona voi olla kohtalonkysymys

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Ulkomaat
Annastiina Heikkilä
Annastiina Heikkilä, PariisiAOP, Annastiina Heikkilä / Yle, kuvankäsittely: Harri Vähäkangas

Ranskalaiset ovat olleet jo kuukauden karanteenissa eli viettäneet päivänsä pääosin neljän seinän sisällä. Kummallinen poikkeustila on muuttunut vähitellen uudeksi normaaliksi ja ensimmäisen eristysviikon klaustrofobinen paniikki arkisiksi rutiineiksi.

Kauppaan tai apteekkiin lähtiessään ranskalaiset täyttävät paperisen lupalapun tai kirjaavat ulkoilun syyn sisäministeriön mobiilisovellukseen. Ulkona pitää muistaa vilkuilla kelloa, sillä kotona pitää olla takaisin tunnin sisällä.

Iltaisin pääkaupunki Pariisin kadut täyttyvät lenkkeilijöistä ja punnertajista, sillä urheilu ulkona on sallittu vasta iltaseitsemän jälkeen.

Tämä juttu on osa perjantaisin ilmestyvää Eurooppa-uutiskirjesarjaa. Voit tilata kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Täytyy myöntää, etten olisi uskonut sopeutumisen sujuvan näin helposti. Uumoilin, että kurittomina pidetyillä ranskalaisilla olisi saattanut mennä aivan totaalisesti hermot jatkuvaan kotona istumiseen ja erilaisten lupalappujen täyttämiseen.

Tunnelma Pariisissa on rauhallinen ja jopa aika tyyni. Poliiseja näkyy kaduilla selvästi vähemmän kuin vielä ulkonaliikkumiskiellon alkaessa. Valtaosa ihmisistä noudattaa karanteenisääntöjä kuuliaisesti (siirryt toiseen palveluun).

Myös presidentti Emmanuel Macron on löytänyt aiempaa tyynemmän vaihteen. Hänen maanantainen TV-puheensa ei enää vilissyt sotaretoriikkaa vaan sävy oli nöyrä (siirryt toiseen palveluun) ja jopa varovaisen toiveikas.

Toiveikkuutta on havaittavissa myös kansalaisten keskuudessa. Macron lupasi, että karanteenisääntöjä valmistaudutaan höllentämään kuukauden kuluttua. Se on helpottava tieto. Nyt tällä kaikella on ehkä joku loppu, vaikka ravintolat ja kahvilat pysyvätkin vielä pitkään kiinni.

Koronaepidemia koettelee Ranskaa toki edelleen rankasti. Pahin tilanne on täällä Pariisin alueella. Pääkaupungin teho-osastot ovat yhä täynnä, vaikka tällä viikolla potilaiden määrä onkin kääntynyt ensimmäistä kertaa laskuun.

Kymmenissä tuhansissa laskettaviin uhrilukuihin ja ahdistukseen kuitenkin turtuu. Kukaan ei jaksa olla jatkuvasti peloissaan yli kuukautta. Niinpä ilonaiheita etsitään sieltä, mistä voidaan.

Eristyksessä suurkaupungin ääniä ja hajuja alkaa arvostaa ihan uudella tavalla. Huomaan liikuttuvani arkkitehtonisista yksityiskohdista ja hymyileväni vastaantulijoille. Yhtäkkiä muut kaupunkilaiset eivät ole ärsyttäviä tuuppijoita, vaan satunnaisetkin kohtaamiset tuntuvat arvokkailta.

Karanteeniin joutunut Pariisi on sitä paitsi huikean kaunis. Tyhjät muotopuistot ja yksinäiset mutta majesteettiset monumentit henkivät maagista rauhaa. Joka paikassa kuuluu lintujen laulua, joka ei peity skootterien pärinän alle.

#SOMESSA: Kenelle ex-pääministeri taputti?

Barcelonan kaupunginvaltuutettu, Ranskan entinen pääministeri Manuel Valls klikkaili twiittinsä täyteen taputtavia käsiä maanantai-iltana kello 20 Keski-Euroopan aikaa. Siitäkös some-myrsky syntyi! Espanjalais-ranskalaiselle Vallsille vastattiin ruskeiden kielten kuvilla, oksennushymiöillä ja "Hyvä koira" -giffeillä.

Vallsin twiitti käy hyväksi esimerkiksi some-viestien moninaisista tulkintamahdollisuuksista. Koronakriisissä totuttuun tapaan eteläeurooppalaiset taputtivat hoitohenkilökunnalle parvekkeillaan iltakahdeksalta – mutta samaan aikaan alkoi myös Ranskan presidentti Emmanuel Macronin televisiopuhe.

Vallsia mielistelystä syyttävien mukaan hän aplodeerasi Macronille, koska aiempina koronailtoina hän ei ole twiitannut tapu-tapu –kuvia. Häntä puolustavien mukaan kannustuksen kohde olivat hoitajat.

Oli miten oli, maanantain jälkeen Valls on taputellut Twitterissä joka ilta.

#FAKTA: Miten koronakriisi vaikuttaa EU-maissa oleviin ulkomaalaisiin yrityksiin tulevaisuudessa?

Tilastografiikka ulkomaalaisomistuksessa olevien yritysten osuudesta talouden arvonlisäyksessä.
Harri Vähäkangas / Yle

Euroopan maat ovat maailmanmarkkinoiden avoimimpia talouksia. Se tarkoittaa muun muassa, että ne käyvät paljon ulkomaankauppaa, niiden yritysten hankintaketjut ovat maailmanlaajuisia ja yrityksissä on paljon ulkomaalaisomistusta. Ulkomaiset yritykset synnyttävät paljon lisäarvoa EU-maissa, kuten ylläolevasta grafiikasta näkyy.

Kysyimme asiantuntijoilta, miten maailma ja Eurooppa voivat muuttua koronakriisin seurauksena. Yksi muutos on protektionismin lisääntyminen. Ulkomaille sijoittaminen vähentyy todennäköisesti (siirryt toiseen palveluun), ja EU-maiden yritysten voi olla vaikeampi saada ulkomaista pääomaa jatkossa.

HUOMAA MYÖS NÄMÄ: EU-komissio painottaa itsepäisille jäsenmaille, että koronakriisin hoito on yhteinen asia – Italia kieltäytyy avusta

A-studiossa käytiin torstai-iltana kiinnostava keskustelu EU:n merkityksestä koronakriisissä. Millaisia tapoja EU:lla on toimia ja tuleeko koronaviruksesta EU:n kohtalonkysymys? Katso ohjelma tästä linkistä, kommentoimassa ovat Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen, EU-tutkijat Antti Ronkainen ja Timo Miettinen sekä meppi Henna Virkkunen.

Koronaviruksen vastainen taistelu on maailmanlaajuinen asia, muistuttaa kansainvälisistä kumppanuuksista ja Afrikasta vastaava komissaari Jutta Urpilainen Ylen haastattelussa. EU aikookin kohdentaa Afrikkaan suunnattuja tukia koronanvastaiseen taisteluun.

Komissio taas vetosi tällä viikolla, että jäsenmaat purkaisivat koronanvastaisia kieltoja ja sulkuja yhteistyössä. Toistaiseksi kukin maa on kuitenkin säätänyt esimerkiksi kauppojen ja koulujen avaamista omin päin.

Vastustaako Suomi kategorisesti EU-maiden yhteistä velkaa? Eurooppaministeri Tuppurainen vastaa Politiikkaradion haastattelussa. Politiikkaradiossa on ollut tällä viikolla myös muita kiinnostavia keskusteluja EU:sta, kannattaa kuunnella!

Euroalueen talousministerit kokoontuivat pääsiäisen kynnyksellä ja sopivat tukipaketista, jolla autetaan koronasta kärsiviä maita. Pahiten apua tarvitseva Italia sanoo EU:n tarjoukselle kiitos ei – koska se ei mielestään tarvitse lainaa (jota se saa markkinoilta toistaiseksi muutenkin) vaan yhteistä vastuunkantoa (siirryt toiseen palveluun).

Saksan alkaa vetää EU:ta ensi kesänä, ja luvassa on oikea koronapuheenjohtajuus. Maan ulkoministeri lupaa muun muassa kääntää EU:n uutta seitsenvuotista budjettia niin, että tutkimus, ilmastonsuojelu ja terveys- ja sosiaaljärjestelmät (siirryt toiseen palveluun) otetaan aiempaa paremmin huomioon.

Koronavirus lähti liikkeelle alun alkaen Kiinasta. ARTE-kanavan tuottamassa uunituoreessa Ulkolinjassa verrataan eri Aasian maiden toimia viruksen vastaisessa taistelussa. Katso dokumentti tästä linkistä.

ENSI VIIKOLLA: Etähuippukokous jälleen koronan ja talouden kimpussa

EU-maiden valtioiden ja hallitusten johtajat valvovat taas pitkää iltaa videokokouksessaan ensi torstaina (siirryt toiseen palveluun). He yrittävät löytää yhteisymmärrystä koronaviruksesta seuranneiden talousvaikeuksien tukitoimista.

Pääministerien ja presidenttien kokousta pohjustavat ulkoministerit keskiviikkona 22. huhtikuuta.

Euroopan investointipankki julkaisee maanantaina raportin (siirryt toiseen palveluun) EU:n ja Yhdysvaltojen digitalisaation tasosta. Missä on parannettavaa, millaiset yritykset ovat pärjänneet koronakriisissä digitalisaation ansiosta?

Voit tilata Eurooppa-kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)