Biseksuaali, lestadiolainen, neljän lapsen isä – mutta ennen kaikkea mies: Samuel Jyrinki, 31, on esimerkki uudesta ilmiöstä

Me too -liike on saanut miehet puhumaan herkkyydestään. Sille on tarvetta Suomessakin, sanoo tutkija.

miehet
Samuel Jyrinki.
Samuel Jyrinki tunnetaan sosiaalisessa mediassa nimellä Herkkä mies. Hän alkoi kirjoittaa blogia, koska kipuili miehuuttaan ja halusi omalta osaltaan purkaa vallitsevaa miesnormia.Ronnie Holmberg / Yle

Mies ja nainen istuvat sohvalla lähekkäin. Katse on intensiivinen.

Kuvan päällä on teksti: Tässä on niin hyvä.

Sydän.

Toisessa kuvassa pariskunta seisoo hississä ostoskassit kädessään. He hymyilevät kameralle peilin kautta.

Ne onnelliset prismaperhevanhemmat.

Kolmannessa kuvassa mies, nainen ja neljä lasta. Maailman paras perhe, kuvailu kuuluu. Kolme sydäntä.

Kuvien ja tekstien takana on Samuel Jyrinki: 31-vuotias sosiaalisen median vaikuttaja Keski-Uudeltamaalta.

Herkkä mies, sillä nimellä hänet tunnetaan.

Yhdessä julkaisussa Jyrinki kertoo rakastavansa urheilua. Jalkapalloa, jääkiekkoa, juoksemista.

Seuraavassa hän pohtii mieskuvaa ja sen ahtautta. Kuinka paljon mies voi ehostaa itseään vai voiko ollenkaan? Miksi mies häpeää sitä, että käyttää aikaansa kauneudenhoitoon?

Jyringin kynnet on maalattu mustiksi ja pitkät hiukset suittu taaksepäin.

Hän haluaa osoittaa, että mies voi olla monta asiaa. Ja että sen kaiken voi sanoa ääneen ja olla silti sitä, mitä on. Mies.

Uusi polvi

Nyt kynnet ovat paljaat ja päälaella man bun, miesnuttura.

Samuel Jyrinki on tullut puhumaan siitä, mistä puhuu blogissaan (siirryt toiseen palveluun) ja kuvapalvelu Instagramissa (siirryt toiseen palveluun) muutenkin: miehenä olemisesta.

Samuel Jyrinki.
Jyrinki kertoo painiskelleensa miesnormin kanssa nuoresta asti. Hän on kotoisin pieneltä paikkakunnalta, jossa pojilla piti olla siistit vaatteet ja lyhyt tukka.Ronnie Holmberg / Yle

Se on murroksessa, on Jyrinki huomannut. Hän itse kokee voivansa ilmaista mieheyttään vapaammin kuin vielä joitakin vuosia sitten.

Eikä hän ole ainoa.

– Meillä on yhä enemmän nuoria, jotka ovat entistä vapaampia niistä sukupuolinormeista, joiden keskellä olen itse kasvanut. Mieskuva on laajentunut. On iso skaala erilaisia miehiä, ja se näkyy.

Jyrinki puhuu ennen muuta sosiaalisesta mediasta.

Kun hän alkoi kirjoittaa mieheydestä – kipuilla sitä, niin hän sanoo – blogiinsa viitisen vuotta sitten, vertaistukea oli tarjolla vain vähän.

Enää olo ei ole yhtä yksinäinen. Viime aikoina muutkin miehet ovat alkaneet käsitellä sosiaalisen median kanavissa aiempaa avoimemmin samoja aiheita kuin Jyrinki: perhettä, tunteitaan, seksuaalisuutta.

Kynnys kirjoittaa miehuudesta ja rikkoa stereotypioita on madaltunut selvästi, Jyrinki arvioi. Hän kiittää siitä "uutta sukupolvea", kuten tubettajia.

– Miehenä olemista sanallistetaan ja erilaisuutta kirjoitetaan auki eri tavalla kuin ennen. Nuoret näkevät nyt aivan uudenlaista miehen mallia.

Jyringin kuvailema murros on näkynyt myös perinteisessä mediassa. Esimerkiksi Yle on julkaissut vuoden aikana useita mieheyttä käsitteleviä artikkeleja:

Tutkijakin tunnistaa ilmiön. Hän kytkee sen yllättävään yhteyteen: seksuaalista ahdistelua vastustavaan, maailmanlaajuiseen Me too -liikkeeseen.

Se on ollut vedenjakaja monella tapaa.

Muutos tuli yhtäkkiä

Yhdysvalloista alkanut Me too löi yhdessä yössä laineensa Suomeenkin vuoden 2017 lopulla.

Kyseessä oli valtava ilmiö, jossa naiset jakoivat kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä sosiaalisessa mediassa tunnisteella #metoo.

Nyt ilmiö näkyy aiempaa monipuolisempana puheena mieheydestä, sanoo Leena-Maija Rossi. Hän toimii taidehistorian yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa, mutta on erikoistunut urallaan juuri sukupuolentutkimukseen.

– Me too on selvästi tuonut mukanaan tietynlaista puhetta miehistä ja mieheydestä. Sitä ovat esittäneet miehet itse. He ovat suhtautuneet hyvin kriittisesti niin sanottuihin perinteisiin miehen malleihin, Rossi toteaa.

Puhe on itsereflektiota. Oman toimintansa arviointia ja tarkastelua, tutkija selittää.

– Moni mies koki Me toon yhteydessä, että heidän täytyy ottaa julkisesti kantaa ja irtisanoutua ahdistelevan miehen kuvasta. Kertoa julkisesti, että on muunkinlaista mieheyttä.

Rossi mainitsee käsitteen hegemoninen maskuliinisuus. Se tarkoittaa, että kulttuurissa on olemassa yksi tietynlainen maskuliinisuuden muoto, joka on muita ylivoimaisempi ja jota kohti jokaisen miehen tulisi pyrkiä. Tässä ajattelussa kaikki muut maskuliinisuuden muodot ovat Rossin mukaan hierarkiassa alempana.

Enää tällainen asetelma ei ole tosin samanlainen itsestäänselvyys.

– Sosiaalinen media mahdollistaa sen, että esiin pääsee monenlaisia ääniä. Se on sen hyvä puoli. Voi ajatella, että tässä mielessä sosiaalinen media koettelee tai jopa murentaa hegemonista maskuliinisuutta.

Isyys herätti kivun

Samuel Jyrinki alkoi kyseenalaistaa mieheyteen liitettyjä mielikuvia ja odotuksia tultuaan ensimmäisen kerran isäksi.

Isyys nosti pintaan vanhan kivun, hän kuvailee.

– Isyyteen ja perheenpäänä olemiseen liittyy vielä enemmän vaatimuksia siitä, millainen miehen pitää olla. Ja ennen kaikkea miten perheenisä saa näyttäytyä miehenä.

Jyrinki on koulutukseltaan sosionomi ja työskentelee kunnan sosiaalitoimessa. Hän alkoi kirjoittaa blogiaan vaimonsa suosituksesta.

Kirjoittamisella ja ääneen puhumisella on ollut myös terapeuttinen vaikutus. Jyrinki kertoo hyväksyneensä, että on sellainen mies kuin on. Ja se on ihan okei.

Samuel Jyrinki.
Vuosi sitten Jyrinki kertoi blogissaan olevansa vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen kuuluva biseksuaali: siis vähemmistön edustaja vähemmistön sisällä. Avautumisesta seurasi enemmän hyvää kuin pahaa, hän sanoo.Ronnie Holmberg / Yle

Me toon jälkeisessä, tiedostavassa miespuheessa on Leena-Maija Rossin mukaan tärkeää se, että uskaltaa näyttää tunteensa ja suhtautua kriittisesti sellaisiin mieheyden muotoihin, joita ei koe omakseen.

Monesti mukana on myös sukupolvikritiikkiä. Miehet saattavat todeta, etteivät halua toistaa sellaisia sukupuolen malleja, joita heidän omat isänsä ovat edustaneet.

– Toki täytyy muistaa, että isissä on monenlaisia miehiä. Esimerkiksi oma isäni on 86-vuotias feministi. Ei voi ajatella, että sukupolvet olisivat yhtenäisiä, Rossi huomauttaa.

Tämän päivän puheessa miehistä ja sukupuolista on kuitenkin paljon uutta. Pelkkä sanasto on runsastunut suuresti kymmenen viime vuoden aikana.

– Meille on tullut esimerkiksi uusi hyvä termi muunsukupuolinen. Se on sellainen, johon monet voivat samastua. Se kertoo, että sukupuoli on hyvin muuntuvainen asia.

Ilmiö paisuu

Jyrinki ei ole ainoa esimerkki uudenlaisesta miespuheesta sosiaalisessa mediassa.

Toinen tuore esimerkki on Instagramiin tammikuussa perustettu Miesplus-yhteisö (siirryt toiseen palveluun). Tilillä on reilut 6 000 seuraajaa, ja sitä voisi luonnehtia eräänlaiseksi virtuaaliseksi nuotiopiiriksi: miehet kertovat tilillä omista kipupisteistään, vaikkapa mielenterveydestä tai lapsuudestaan.

Juttu jatkuu kuvaupotuksen jälkeen.

View this post on Instagram

“Miehen herkkyys ja sen ilmentäminen. Tätä aihepiiriä olen pohtinut paljon omalla polullani ja havahtunut, kuinka harvoissa ympäristöissä parisuhteen ulkopuolella sen ilmaiseminen tuntuu luontevalta. Sain lapsena ilmaista herkkyyttäni ja sitä ymmärrettiin perheessäni hyvin. Myös isälläni oli herkkä puolensa, joka tuki kehitystäni. Elämän arvaamattomuus kuitenkin katkaisi tämän yhteyden aikuisikäni kynnyksellä. Vasta viime aikoina riittävän monien sisäisten kompurointien jälkeen olen alkanut nähdä, kuinka herkkyys ei olekaan erillinen asia, vaan sen voikin yhdistää miehiseen voimaan ja maskuliinisuuteen. Koen myös, että läpikäymäni prosessit ovat osa laajempaa eheytymistä, jota tapahtuu ajassamme. Herkkyyden avoin ilmaiseminen vaatii paljon rohkeutta kohdata kaikki ne pelot, jotka askelen ottoon liittyvät. Toisaalta olen huomannut, että pienetkin avaukset tuntuvat nyt saavan paljon positiivista vastetta ja tukea sekä miehiltä että naisilta. Kannustankin sinua pohtimaan, mikä on sisäinen herkkä puolesi ja viesti, joka haluaa tulla näkyväksi sinulle. Tärkeintä on, että hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet” — Julius, 35

A post shared by MIES+ (@miesplus) on

Yhteisö on olemassa vertaistuen vuoksi, kertoo Miika Saksi, yksi tilin perustajista ja ylläpitäjistä.

Tavoite on sama kuin Jyringillä. Kun lukee muiden miesten ajatuksia ja kokemuksia, saattaa havahtua, että itsestäkin on tuntunut samalta. Se taas voi selkeyttää omia tunteita ja normalisoida niitä.

Saksi uskoo Miesplus-yhteisön monipuolistavan mieskuvaa osaltaan. Hän kertoo omakohtaisen esimerkin: ennen puolta viime vuotta Saksi ei ollut pitänyt itseään varsinaisesti miehenä.

Jo sana mies edusti hänelle sitä, että ei näytä tunteitaan ja on väkivaltainen.

– En halunnut olla sellainen. Ajattelin, että olen ihminen enkä nimenomaan mies. Nykyään muiden miesten avautumisten kautta olen tullut siihen tulokseen, että kyllä minä mies olen, kun en kerran mikään muukaan.

Vaikea päätös

Samuel Jyrinki myöntää, että välillä häntä on jännittänyt. Aina silloin tällöin hän on jäänyt pohtimaan, miten julkaisuun suhtaudutaan ja reagoidaan. Onko hän muiden silmissä mies enää ollenkaan.

Toistaiseksi vaikein päätös on ollut kertoa, että hän on vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen kuuluva biseksuaali – siis vähemmistön edustaja uskonnollisessa yhteisössä, jossa hänen seksuaalisuuttaan ei välttämättä katsota hyvällä.

– Mietin pari viikkoa sormi napin päällä täristen, voinko julkaista tekstin. Lopulta julkaisin.

Juttu jatkuu kuvaupotuksen jälkeen.

View this post on Instagram

Olen julkaissut monta vaikeaa ja kipeääkin tekstiä, mutta uusimman tekstin julkaiseminen pelottaa minua ylivoimaisesti eniten. Tähän tekstiin on latautunut niin iso ja henkilökohtainen palanen elämääni, että sitä on vaikea edes kuvailla. Silti minun oli se kirjoitettava. Oli kirjoitettava itseni vuoksi, mutta myös kaikkien niiden vuoksi, jotka elävät piilossa ja itseään häveten. Oli kirjoitettava siinä toivossa, että syntyisi keskustelua, joka aukaisisi silmiä. Että syntyisi rakkautta ja ymmärrystä tuomitsemisen, halveksunnan ja pelkojen tilalle. Oli kirjoitettava siksi, että tälläkin hetkellä liian moni seksuaalivähemmistöön kuuluva nuori kärsii mielenterveysongelmista tai harkitsee itsemurhaa vain siksi, koska heillä ei ole hyväksyviä ihmisiä ympärillään. Me emme itse valitse sitä millaiseksi synnymme. Ihan niin kuin emme valitse väriämme, sukupuoltamme tai perhettämme, johon synnymme, emme valitse myöskään seksuaalista suuntautumistamme. Minä sain elettäväksi tämän polun sellaisena ihmisenä kuin olen. Se minun on elettävä huolimatta siitä, miten ihmiset ympärilläni siihen suhtautuvat. Tiedän kuitenkin, miten paljon parempi on elää ilman salaisuutta ja täysin hyväksyttynä, kuin mitä piilossa ja kelpaamattomuuden tuoman häpeän musertamana. Siksi kirjoitan ja toivon, että me jokainen, oli arvomaailmamme tai uskontomme mikä tahansa, pohtisimme suhtautumistamme toisiin ihmisiin. Juuri sellainen ihminen, jonka jyrkästi tuomitsemme, voi istua vieressämme ja kantaa suurta salaisuutta pelolla sisällään. Eikä kysymys ole aina teoista, vaan tunteista ja kokemuksista. Ihmisestä, joka on, mitä on. ⬇️Linkki blogiin biossa⬇️ @herkkamies @vauvalehti #uloskaapista #seksuaalivähemmistöt #vähemmistö #bi #uskonto #suvaitsevaisuus #tasaarvo #syrjiminen #erilaisuus #blogi #herkkämies #vauvafiblogit #seta @seta_ry

A post shared by Samuel Jyrinki (@herkkamies) on

Hän sanoo puhuvansa asioista avoimesti, koska niin tekemällä hän saa myös itselleen enemmän tilaa toteuttaa itseään. Jos samalla tulee laajentaneeksi mieskuvaa, vielä parempi.

Samuel Jyrinki.
Toisinaan Samuel Jyrinkiä ärsyttää, miksi hänen on oltava rohkea puhuakseen itsestään sellaisena miehenä kuin on. Kaikilla pitäisi olla vapaus toteuttaa itseään, hän sanoo.Ronnie Holmberg / Yle

Tutkija Leena-Maija Rossi uskoo, että herkkyyttä ja moninaisuutta korostavalle miespuheelle on tarvetta. Hän lähestyy asiaa ihmisten välisen tasa-arvon näkökulmasta: Suomea pidetään tasa-arvon mallimaana, mutta täälläkin on yhä asioita, joissa on parantamisen varaa – minkä Jyringin edustama miespuhe osoittaa.

Rossi toivoo, että kaikessa sukupuolta koskevassa keskustelussa päästäisiin ennen pitkää eroon vastakkainasettelusta. Esimerkiksi feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta esiintyy kaikissa sukupuolissa.

Siksi vastakkainasettelu sukupuolten välillä, saati sisällä, ei ole hedelmällistä, hän sanoo.

Ei yhtä tapaa olla mies

Vastakkainasettelua keskustelussa kuitenkin esiintyy.

Jyringin mieleen on jäänyt muun muassa toimittaja Sanna Ukkolan Iltalehdessä (siirryt toiseen palveluun) taannoin julkaistu kolumni, jossa tämä vaati miehiä olemaan miehiä, tahdottomien lapatossujen sijaan.

Jyrinki kirjoitti kolumnille vastineen ja esitti, että jokainen saa olla mitä on eikä se, että ilmentää mieheyttä totutusta poikkeavalla tavalla, tee kenestäkään lapatossua.

– Naiset tykkäävät erilaisista miehistä. Joku tykkää herkemmästä ja joku toinen machommasta.

Hänen ydinviestinsä on tämä: Ei ole vääriä tapoja olla mies. On vain vaihtoehtoisia tapoja.

– Se, miten laajana näemme mieskuvan, vaikuttaa meidän kaikkien hyvinvointiin. Jos empatia lisääntyisi miesten keskuudessa ja tunnetaidot kasvaisivat, se todennäköisesti vaikuttaisi miesten hyvinvointiin laajasti. Sitä kautta se vaikuttaisi myös monen perheen ja parisuhteen hyvinvointiin.

Jyringin Instagram-tilin kuvauksessa lukee normien rikkomisen, yhdenvertaisuuden ja rakkauden puolesta.

Sydämiä on kaksi.

Samuel Jyrinki.
Samuel Jyrinki saa usein palautteita, joissa kiitellään ja kerrotaan hänen sanoittaneen muillekin tärkeitä asioita. Sellaiset viestit antavat voimaa jatkaa.Ronnie Holmberg / Yle

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 17. toukokuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Henna Helne kirjoitti tietokirjan pojista ja järkyttyi: "Muotti, mihin pienet pojat kasvavat, on yllättävän kapea"

Ahtaat sukupuoliroolit kaventavat yhä monien poikien elämää – Poikien Puhelin haluaa moninaistaa miehen mallia: "Itsekin välillä hämmästyn, miten paljon erilaisuus vielä häiritsee osaa pojista"

Riku Rantala: Miehuus nousee pelosta, ja tätä naiset eivät ymmärrä