Karkottiko korona avuntarvitsijat turvakodeista? THL:n tuore tilasto: Vapaita paikkoja selvästi enemmän kuin viime vuonna

Turvakotiin voi aina mennä, vaikka eletäänkin poikkeusoloissa, sanoo THL:n turvakotipalvelujen kehittämispäällikkö Joonas Peltonen.

turvakodit
korona varoitukset turvakodissa marjaniemessä. helsinki.
Helsinkiläisessa Sophie Mannerheimin turvakodissa asiakkaat eivät saa enää laittaa toisilleen ruokaa.Markku Rantala / Yle

Helsinkiläisen Sophie Mannerheimin turvakodin johtaja Laura Laine kuulostaa huolestuneelta. Siitä huolimatta, että koronan aiheuttamien poikkeusolojen on arvioitu lisäävän väkivallan riskiä kodeissa, Laineen turvakodissa on tavallista enemmän tyhjiä paikkoja.

– Asiakkaita on selkeästi normaalia vähemmän, Laine sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämien tilastojen mukaan Suomen turvakodeissa onkin ollut huhtikuun kahden ensimmäisen viikon aikana selvästi enemmän vapaita paikkoja kuin viime vuoden huhtikuussa.

Vapaita perhepaikkoja on ollut 83, kun viime vuonna vastaavaan aikaan niitä oli 57.

Syynä voi myös olla ajatus, että kaikkia on kehotettu pysymään kotona.

Laura Laine

Osaltaan vapaiden paikkojen suurempaa määrää saattaa selittää se, että turvakotipaikkojen kokonaismäärää on kasvatettu yhdeksällä. Viime vuonna niitä oli 202, kun tänä vuonna paikkoja on yhteensä 211. Tammi–maaliskuussa vapaiden paikkojen määrissä ei kuitenkaan ole ollut merkittäviä eroja tämän ja viime vuoden välillä.

sophie mannerheimin turvakoti ja sen olohuone.
Helsinkiläisessä Sophie Mannerheimin turvakodissa on ollut viime aikoina tavallista vähemmän asiakkaita.Markku Rantala / Yle

THL:n turvakotipalvelujen kehittämispäällikkö Joonas Peltonen huomauttaa, että huhtikuun alun tilasto koskee vain kahta viikkoa ja on tärkeää katsoa, mikä koko huhtikuun tilasto tulee olemaan. Hän painottaa, että vaikka eletään poikkeusoloissa, turvakotiin voi aina mennä.

– Toivon, että missään tapauksessa turvakotia tarvitsevalle ei tule sellaista oletusta, että turvakotiin ei saisi mennä, koska eletään rajoitusten aikaa. Sinne saa mennä aivan samoilla kriteereillä kuin aina ennenkin, Peltonen sanoo.

Kotoa ei ehkä päästä pakenemaan

Sophie Mannerheimin turvakodin johtaja Laura Laine arvelee, että asiakaskatoon on monia syitä.

– Se voi vaikuttaa, että ihmiset eivät pääse pakenemaan kotoansa, koska väkivallan tekijä ei lähde töihin tai kauppaan tai ylipäänsä ulos muita ihmisiä tapaamaan. Ei ole tilaisuutta paeta kotoa, Laine pohtii.

– Syynä voi myös olla ajatus, että kaikkia on kehotettu pysymään kotona eikä saa lähteä minnekään, ei edes turvakotiin. Tai voi olla, että ajatellaan, että turvakodit ovat ihan varmasti täynnä, hän jatkaa.

turvakoti sophie mannerheimin turvakoti ja sen johtala laura laine.
Sophie Mannerheimin turvakodin johtaja Laura Laine sanoo, että turvakotiin voi tulla poikkeusoloista huolimatta.Markku Rantala / Yle

Kotihälytysten lisääntymisen pitäisi näkyä turvakodeissa

Myös Ensi- ja turvakotien liitossa on oltu huolissaan siitä, että turvakodeista apua hakevien määrä ei ole kasvanut, vaikka poliisin kotihälytysten määrä on. Esimerkiksi Lounais-Suomen poliisi (siirryt toiseen palveluun) kertoi kotihälytystehtäviä olleen pääsiäisenä jopa 40 prosenttia enemmän kuin viime pääsiäisenä.

– Kotihälytysten määrän noinkin voimakkaan kasvun pitäisi näkyä turvakodeista apua hakevien määrän kasvuna. Herää kysymys, onko tässä tilanteessa vaikea päästä lähtemään kotoa turvakotiin ja siksi hätä ei näy turvakodeissa, pohti Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä pääsiäisen jälkeen julkaistussa tiedotteessa. (siirryt toiseen palveluun)

Ensi- ja turvakotien liittoon kuuluvissa turvakodeissa on tosin ollut täyttä Helsingissä, Espoossa ja Keski-Suomessa. Enemmän tilaa on ollut Vantaalla ja Keski-Uudellamaalla. Kaikki Suomen turvakodit eivät kuitenkaan kuulu Ensi- ja turvakotien liittoon, vaan siihen kuuluu 19 turvakotia kaikista Suomen 29 turvakodista.

Kaikki Suomen turvakodit kuuluvat kuitenkin samaan turvakotien verkostoon, jonka toimintaa THL koordinoi ja valtio rahoittaa. Asiakkaille turvakotipalvelut ovat maksuttomia eikä niihin tarvita lähetettä.

Koronatartunnalla uhkailu voi olla väkivallan muoto

Syyt turvakotiin tulon taustalla ovat Laura Laineen mukaan edelleen samat kuin normaaliaikana: henkinen ja fyysinen väkivalta ja sen uhka.

Laine kertoo huolestuttavasta ilmiöstä: hän pelkää, että koronatartunnalla pelottelusta on saattanut tulla uusi henkisen väkivallan muoto.

Väkivaltainen kumppani voi esimerkiksi yrittää houkutella puolisoaan takaisin kotiin hoivaamaan itseään. Tai hän voi yrittää uskotella puolisolleen, että turvakotiin ei saa mennä, jos on olemassa pienikin epäilys, että on altistunut koronalle. Asia ei kuitenkaan ole näin.

– Ehdottomasti kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään turvakotiin tai Nollalinjaan. Ihan jokaiselle lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneelle löydetään paikka jostain turvakodista, Laine neuvoo.

Nollalinja (siirryt toiseen palveluun) on auttava puhelin kaikille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille. Nollalinjassa nähdään ajantasaisesti vapaat paikat koko maan turvakodeissa ja osataan neuvoa sellaiseen turvakotiin, jossa on tilaa.

Esimerkiksi torstaina pääkaupunkiseudulla oli 14 vapaata turvakotipaikkaa seitsemässä eri turvakodissa, vaikka normaalisti pääkaupunkiseudun paikat ovat useimmiten täynnä.

turvakoti helsingin marjaniemessä.
Nollalinja-palvelussa neuvotaan sellaiseen turvakotiin, jossa on vapaita paikkoja.Markku Rantala / Yle

Turvakodit ovat Laineen mukaan sopineet työnjaosta siten, että koronapositiiviset, riskiryhmäläiset ja flunssaoireista kärsivät tai ulkomailta palanneet ohjataan kukin eri turvakoteihin.

Henkilökunta siivoaa pintoja monta kertaa vuorokaudessa.

Laura Laine

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvia riskiryhmäläisiä on ohjeistettu menemään Keravan turvakotiin, jossa pidetään huoneita varattuna erityisesti riskiryhmiin kuuluville asiakkaille.

Asiakkaat eivät saa enää kokata toisilleen

THL:n Joonas Peltosen ja Sophie Mannerheimin turvakodin johtajan Laura Laineen mukaan koronan ehkäisyyn panostetaan turvakodeissa. Siivousta on tehostettu ja hygieniaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Myös turhia kontakteja pyritään välttämään.

– Henkilökunta siivoaa pintoja monta kertaa vuorokaudessa. Joka yövuorossa käydään kaikki kahvat ja asiakastietokoneet läpi, Laine kertoo.

Ruokaa laittaessa käytetään kertakäyttöhanskoja.

– Olemme joutuneet luopumaan siitä, että asiakkaat ovat saaneet itse kokata koko porukalle, mikä on ollut aiemmin meidän turvakodin vahvuus. Nyt ei tällä hetkellä saa kokata tai leipoa. Ainoastaan henkilökunta valmistaa yhteisen ruoan.

Laineen mukaan hengityssuojaimia on myös valmiina varastossa. Niitä käytetään, jos tarve vaatii.

Sophie Mannerheimin turvakodissa on yksi omalla sisäänkäynnillä varustettu huoneisto, johon voidaan tarvittaessa majoittaa koronatartunnan saaneita tai koronalle altistuneita asiakkaita.

Toistaiseksi turvakodissa ei ole Laineen mukaan ollut koronapositiivisia asiakkaita.

Ensi- ja turvakotien liiton chat auttaa nimettömästi kaikkia väkivallan osapuolia. Osoitteista nettiturvakoti.fi (siirryt toiseen palveluun) sekä ensijaturvakotienliitto.fi (siirryt toiseen palveluun) löytyvä chat on auki arkisin 10−15 sekä maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 17−19.

Nollalinja (siirryt toiseen palveluun) on ilmainen auttava puhelin, jonne voi soittaa, mihin kellonaikaan tahansa.

Lisää aiheesta:

Ikkunaviesteistä tuli sekamelska, joka ei auta turvakoteja: "Ikävä tilanne, jos hälytetään poliisi ja toinen yrittää sanoa olevansa turvallinen naapuri"

"Pysykää kotona" on helppo sanoa, mutta mitä jos koti ei olekaan turvallisin paikka? Koronatilanne lisäsi kotihälytyksiä

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila kuormittaa perheitä – haitallinen stressi voi siirtyä lapseen