Satu Heinemaa kysyi yli 700 maatalousyrittäjältä, onko heidän parisuhteensa onnellinen – monen piinana ovat tilalle jääneet appivanhemmat

Maatilallisten suhteet ovat pitkiä. Joka kolmannen vastaajan suhde oli kestänyt yli 20 vuotta.

onnellisuus
Maanviljelijät Sami sutinen ja Katri Salovaara ruokkivat lehmiä tilallaan Hausjärvellä.
Sami Sutinen ja Katri Salovaara ovat hoitaneet Pelto-Mattilan tilaa Hausjärvellä vuodesta 2019. He ovat tilan kolmas omistajapolvi.Ville Välimäki / Yle

Elämä maatilalla on sitovaa. Varsinkin eläintiloilla hommia paiskitaan aamusta iltaan ympäri vuoden.

Työn ja muun elämän raja häilyy usein konkreettisesti, kun työpaikan ja kodin välillä voi olla vain parikymmentä metriä. Viljelmien ja eläinten ohella myös parisuhdetta pitäisi jaksaa hoitaa.

Sami Sutinen ja Katri Salovaara tapasivat 2013, menivät naimisiin 2015 ja ottivat Pelto-Mattilan tilan hoitaakseen 2019. Hausjärven Turkhaudalla seisova maatila on nyt kolmannen polven hallussa.

– Työn ja parisuhteen erottaminen on vaikeaa, Sami Sutinen sanoo.

Puoliso ajattelee samoin, mutta näkee myös hyvän puolen.

– On rentoa, kun voi sanoa reippaasti, että nyt on huonompi päivä. Ei tarvitse miettiä suuttuuko työkaveri, kun en jaksa hymyillä koko päivää läpeensä, Katri Salovaara pohtii.

Pelto-Mattilan tilan kyltti tilalle vievän tien vieressä.
Pelto-Mattilan maatilalla ongelmia ratkotaan puhumalla.Ville Välimäki / Yle

Agrologi Satu Heinemaa tutki opinnäytetyössään (siirryt toiseen palveluun) (Hämeen ammattikorkeakoulu) maatalousyrittäjien parisuhteita ja onnellisuutta. Noin 700 vastaajan kautta tuli iloinen tulos: lähes neljä viidestä maatilallisesta elää hyvin tai melko onnellisessa parisuhteessa.

– Suurimmalla osalla suhde on kestänyt yli 10 vuotta, joka kolmannella vastaajalla yli 20 vuotta, Heinemaa kertoo.

Suku on pahin

Suurimmat onnellisuuden kampittajat ovat ulkoiset tekijät: työn luoma paine ja stressi, väsymys, pitkät päivät, rahahuolet ja vähäiset lomat.

Vastauksissa korostuu puhumisen tärkeys. Sen Sami Sutinen ja Katri Salovaara tiedostavat.

– Olemme alusta asti pitäneet puheyhteyden hyvänä ja keskustelleet muistakin kuin työasioista. Kysymme, miten päivä meni, jos olemme olleet eri puolilla tilaa, Salovaara puhuu.

– Kun mennään saunaan, sitten ei enää keskustella työasioista, Sutinen jatkaa.

Yksi kysymys Satu Heinemaan opinnäytetyössä herätti tunteita ylitse muiden. Maatalousyrittäjyys siirtyy usein polvelta seuraavalle, mutta edellinen sukupolvi saattaa jäädä samaan pihapiiriin, jopa samaan taloon asumaan.

– Siinä on monta kauhaa sopassa ja monta mielipidettä. Ennen pitkää ollaan törmäyskurssilla, Heinemaa sanoo.

Agrologi Satu Heinemaan henkilökuva.
Satu Heinemaan saamissa vastauksissa nousi esiin myös maatilalta irtautumisen tärkeys.Ville Välimäki / Yle

Moni kokee appivanhempien tai omien vanhempien läheisen läsnäolon piinaavaksi.

Sukulaisten ehdoilla eläminen on rasittanut meidän elämäämme todella pitkään, mutta hiljattain tilanne on helpottunut luonnollisen poistuman kautta”, yksi vastaajista kirjoitti.

”Asuminen appivanhempien silmän alla on helvettiä”, summasi toinen tilallinen.

Vastauksissa toistui painotus, että sukupolvivaihdoksen yhteydessä edellisen isäntäpariskunnan kannattaisi muuttaa tilalta pikkuisen kauemmaksi.

Punainen tupa ja perunamaa

Heinemaa yllättyi, kuinka moni vastaaja kertoi aidon avoimesti ja yksityiskohtaisesti elämästään maatilalla. Se kielii hänen mielestään siitä, että maatalousyrittäjän työ on koko elämän suola.

Ja se suola maistuu monelle. Parisuhdeonnen lisäksi maatalousyrittäjät ovat yleisestikin onnellisia. Vastaajista 75 prosenttia oli melko tai hyvin tyytyväisiä ja onnellisia.

Maanviljelijät Sami sutinen ja katri salovaara katsovat toisiaan
Maatalousyrittäjistä valtaosa on onnelisia. Niin ovat Sami Sutinen ja Katri Salovaarakin.Ville Välimäki / Yle

Pelto-Mattilan tilan Katri Salovaara uskoo tietävänsä, mistä on kyse.

– Tämä on kutsumusammatti. Ei tätä taloudellisten pikavoittojen toivossa kannata tehdä. Tämä vaatii uskoa ja intohimoa eläimiä ja työtä kohtaan. Sen toteuttaminen tekee onnelliseksi.

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin klo 23:een asti.